Joukko kouvolalaisia sellutehtaan lastaajasta pankinjohtajaan tarttui oopperahaasteeseen – Lopputulos soi sunnuntaina Kouvola-talossa

Keväällä perustettu kaikille avoin oopperaluokka nähdään ensimmäistä kertaa yleisön edessä.

Katja Juurikko

Sekä Anna Hosio että Anna Kellokoski laulavat sunnuntain konsertissa muun muassa Taikahuilu-katkelmassa.
Sekä Anna Hosio että Anna Kellokoski laulavat sunnuntain konsertissa muun muassa Taikahuilu-katkelmassa.

Voikkaalainen Anna Kellokoski sai Whatsapp-viestin ja tuumasi huvittuneena, että taisi tulla väärään numeroon.

– En todellakaan lähde laulamaan oopperaa, hän ajatteli.

Numero oli toki ihan oikea. Viestin lähetti Mari Lavikainen, jonka vetämässä ryhmässä Pohjois-Kymen musiikkiopistossa Kellokoski kävi laulamassa kevyttä musiikkia. Lavikainen vinkkasi, että opistossa aloittaa kaikille avoin oopperaluokka.

Kellokoskelle ooppera merkitsi "kiekumista, josta ei saa mitään selvää". Taiteenlaji oli tullut tutuksi lähinnä työkeikoilta Espanjasta.

– Veljelläni on siellä tulkkausfirma. Hän on tekstittänyt oopperoita espanjaksi. Olen ollut siellä asentamassa ja käyttämässä tekstityslaitteita, kertoo Kellokoski, jonka leipätyö on Kymin sellutehtaalla lastaajana.

Mutta että laulamaan oopperaa. Ei ikinä.

Oopperalaulajan tytär muutti Vantaalta Kouvolaan

Ensi sunnuntaina Kellokoski, 46, seisoo Kouvola-talon Simelius-salin näyttämöllä ja laulaa oopperaa.

Mozart-konsertti on keväällä perustetun avoimen oopperaluokan ensiesiintyminen yleisön edessä.

Näyttämöllä Kellokosken rinnalla laulaa muun muassa pari lääkäriä, yksi pankinjohtaja, rockia harrastava ylioppilas ja monta opettajaa.

Viimeksi mainittuihin kuuluu Anna Hosio, 26, jolla on ryhmästä kenties läheisin kosketus oopperaan. Hänen isänsä Arto Hosio on Kansallisoopperan laulaja. Siinä maailmassa tytär käytännössä kasvoi.

Anna Hosio oli vuosien ajan lapsiavustaja Savonlinnan oopperajuhlilla ja lapsikuorolainen Kansallisoopperassa. Vuonna 2014 laulaminen loppui, koska opettajaopinnot täyttivät elämän.

Toissa vuonna Hosio muutti Vantaalta Kouvolaan töiden perässä.

Armollisempi maailma

Oli keksittävä harrastus, että pääsisi tutustumaan ihmisiin. Hosio ilmoittautui musiikkiopiston oopperakuoroon ja päätyi pieneen rooliin Pohjalaisia-oopperassa. Niissä kuvioissa hän tapasi nykyisen puolisonsa.

Mansikkamäen koulun opettaja, mezzosopraano Hosio haaveili aikoinaan oopperalaulajan urasta. Isän uran seuraaminen muutti kuitenkin mielen.

– Se on sellaista jatkuvaa kilpailua ja itsensä markkinointia. Ei sovi minulle.

Hänen mukaansa musiikkiopiston oopperaluokka on armollisempi maailma.

– Meiltä puuttuu kokonaan kilpailuefekti. Kaikki saavat tehdä omalla tasollaan.

Katja Juurikko

Anne Korpelainen haluaa tuoda oopperan matalalla kynnyksellä kouvolalaisten ulottuville.
Anne Korpelainen haluaa tuoda oopperan matalalla kynnyksellä kouvolalaisten ulottuville.

Oopperaluokka perustettiin uudelleen

Musiikkiopiston oopperamusiikin lehtori Anne Korpelainen sanoo, että ooppera on aikoinaan ollut käyttömusiikkia, joka on myöhemmin leimattu suotta vaikeaksi ja vakavaksi.

Hänen mukaansa taiteenlaji on tuotava matalalla kynnyksellä kouvolalaisten ulottuville, jos sen ei haluta unohtuvan "jonnekin tähtitaivaalle".

Tästä syystä Korpelainen ehdotti viime vuonna oopperaluokan elvyttämistä. Sellainen oli ollut talossa vuodesta 1984 lähtien, mutta sen toiminta oli muuttunut pikkuhiljaa aiempaa ammattimaisemmaksi. Korpelainen halusi, että keskiöön palaavat opiston omat oppilaat ja muut harrastajalaulajat.

Hän kuuluu itse luokan kasvatteihin.

– Pääsin lavalle ihan raakileena.

Meiltä puuttuu kokonaan kilpailuefekti. Kaikki saavat tehdä omalla tasollaan. — Anna Hosio

Sittemmin hän opiskeli muun muassa Wienin musiikkikorkeakoulussa ja oli yksi finalisteista Kangasniemen laulukilpailussa.

"Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa uutta harrastusta"

Korpelainen korostaa, että oopperaa voi opetella myös niin sanotusti keskeneräinen laulaja.

– Innostus ja sitoutuminen korvaavat monta puutetta. Jos tehtävä on sopivasti valittu, se vain vie ihmistä eteenpäin.

Uudella oopperaluokalla on kolmisenkymmentä laulajaa, joista toisilla on enemmän ja toisilla vähemmän musiikkitaustaa. Kutakin heistä Korpelainen laulatti ensimmäisessä kokoontumisessa, jotta osasi valita kullekin sopivaa laulumateriaalia.

– Oivallusten iloa on ollut mukava seurata. Moni on sanonut, että ihania nämä melodiat.

Ahaa-elämyksen koki myös Anna Kellokoski. Hän kertoo löytäneensä oopperamusiikista sävyjä.

– Ja tarinoita.

Kellokosken ääniala on altto. Ennen oopperaluokalle uskaltautumista hän oli ehtinyt käydä parin vuoden ajan yksinlaulutunneilla kansalaisopistossa. Lisäksi hän harrastaa kolmatta vuotta kontrabasson soittamista musiikkiopistossa.

– Päätin vähän yli nelikymppisenä, että koskaan ei ole myöhäistä aloittaa uutta harrastusta.

Sekä luokka että kuoro ovat kaikille avoimia

Sunnuntain Mozart-konsertissa esiintyy oopperaluokkalaisten lisäksi musiikkiopiston oopperakuorolaisia.

Kuoro on esiintynyt jo vuosien ajan opiston suurissa oopperatuotannoissa. Sellaiset ovat nyt säästösyistä jäissä.

Mitä eroa on oopperaluokalla ja -kuorolla? Molemmat ovat avoinna kenelle tahansa – myös musiikkiopiston ulkopuolisille harrastajille – mutta toisin kuin kuorossa, oopperaluokassa saa myös solistista vastuuta.

– Oopperaluokalle tuli tänä keväänä pitkäaikaisia oopperakuorolaisia, jotka halusivat nyt kokeilla solistisempaa hommaa, Korpelainen kertoo.

Etätunteja jatketaan vain tarpeen vaatiessa

Mozart-konsertin katsomoon otetaan koronarajoitusten vuoksi vain noin 150 kuulijaa eli puolet normaalista katsomokapasiteetista. Konsertin järjestävä musiikkiopisto suosittelee maskien käyttöä.

Keväällä, kun opisto oli suljettuna, laulajat harjoittelivat Whatsappin kautta.

– Ihan hirveää hommaa, Anne Korpelainen sanoo ja lisää, että syksyn saliharjoituksissa on sentään voitu työskennellä pienryhmissä.

Rehtori Jukka Kumpulainen toteaa, että myös syksyn oppilaskonsertit toteutetaan rajatulla yleisömäärällä. Esimerkiksi opiston Balladisaliin mahtuu rajoitukset huomioiden 30 ihmistä, kun mukaan luetaan myös esiintyjät ja opettajat.

Etäsoittotunteja jatketaan Kumpulaisen mukaan vain tarpeen vaatiessa. Tällä hetkellä tunnit toteutuvat pääosin lähiopetuksessa.

– Jos opettajalla on ollut lieviä flunssan oireita, hän on voinut korvata lähiopetuksen etätunnilla, mutta aika vähän sellaista on tapahtunut.

Etäopetuksen on vaikea päihittää lähiopetusta. Kumpulainen sanoo, että etänä esimerkiksi äänentoisto ei mahdollista "hienosäädöllistä pedagogiikkaa".

– Myös se, että oppilaan soittoasentoa pitää tarkistaa, toteutuu parhaiten lähiopetuksessa, hän sanoo.

– En ole kuitenkaan kuullut, että kenenkään soitto olisi romahtanut kevään etäopetuksen vuoksi.

Mozart-maistiaisia Kouvola-talon Simelius-salissa 4.10. kello 15. Pianistina Kirsi Saari. Juontajana Ari Helander.

Luetuimmat