Elokuva-arvio: Ilmastonmuutos 2.0

Kyle Bono Kaplan



Ihmiskunta kohtaa uskomattomia ja vaarallisia sääilmiöitä
mahtipontisessa katastrofielokuvassa.
Ihmiskunta kohtaa uskomattomia ja vaarallisia sääilmiöitä mahtipontisessa katastrofielokuvassa.

Geostorm (Yhdysvallat, 2017)
Ohjaus: Dean Devlin. Käsikirjoitus: Dean Devlin, Paul Guyot.
Rooleissa: Gerard Butler, Jim Sturgess, Abbie Cornish, Alexandra Maria Lara, Daniel Wu, Eugenio Derbez, Ed Harris, Andy Garcia.
Kesto: 109 min. K-12.

Jo yli 20 vuotta yhteistyötä ohjaaja Roland Emmerichin kanssa tehnyt käsikirjoittaja-tuottaja Dean Devlin on ohjannut ensimmäisen kokopitkän elokuvansa. Emmerichin kanssa Devlin on ollut luomassa jättielokuvia, kuten Stargate, Independence Day ja Godzilla.

Emmerich lähti 2004 omilleen tekemään ilmastonmuutoksesta varoittelevan Day After Tomorrow -katastorielokuvan. Devlin seuraa samalle polulle.

Lähitulevaisuudessa

Geostormin tarina sijoittuu lähitulevaisuuteen, jossa ilmastoa on opittu hallitsemaan kattavalla sateliittijärjestelmällä. Ei enää hurrikaaneja, kuivuutta tai tuhoisia tulvia. Systeemissä piilee kuitenkin kohtalokas vaara.

Väärissä käsissä se voisi muuttua ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavaksi aseeksi. Pahimpien pelkojen käydessä toteen huonosti toimeen tulevat veljekset Jake (Gerard Butler) ja Max Lawson (Jim Sturgess) rientävät apuun.

Tunteetonta tuhoa

Valkokankaalle räiskitään eeppistä, mutta tunteetonta tuhoa. Kokonaiset suurkaupungit ja kertakäyttöiset sivuhahmot jäävät hurjien luonnonvoimien armoille. Kekseliäisyyden nimissä liiallisuuksiin vedetyt tehosteet ovat ajoittain suorastaan naurettavia.

Devlin luottaa jo vanhentuneihin jättielokuvien asetelmiin. Tuhoa suurella pensselillä, samalla kun päähenkilöt tuijottavat tietokoneiden näyttöjä ja dramaattisesti selittävät tapahtumien takana olevaa pseudotiedettä. Myös elokuvan tuottajana toiminut Gerard Butler näyttää silminnähden väsyneeltä.

Geostormin ajankohtaisuus tuntuu lähinnä laskelmoinnilta, joten sitä ei voi tiedostuneisuudestakaan kehua. Pessimistinen sanoma hukkuu pitkäpiimäisiin tehostekohtauksiin.

Elokuvan tieteellinen hypoteesi tarjoaa loppumattomasti mahdollisuuksia, jotka hassataan kalliiseen lasten hiekkalaatikkoleikkiin. | Timo Alho

Yksi tähti

Hyvää: —.

Huonoa: Tunteetonta tuhonäytelmää ja monotonista melodraamaa.

Erityistä: Elokuva jäädytettiin yli vuodeksi, sekä koki monia tuotanto-ongelmia ja uudelleenkuvauksia.