Taiteilijat uskon kimpussa Sippolan Antareksessa

Joukko kuvataiteilijoita pohtii Antareksen ryhmänäyttelyssä uskontojen vaikutusta. Esillä on muun muassa videoinstallaatioita, tekstiiliveistoksia ja muka-ikoneita.

Matti Tieaho

Juhani Koivumäki, Jonne Pitkänen ja Eeva-Liisa Puhakka Pauliina Turakka-Purhosen tekstiiliveistoksen äärellä.
Juhani Koivumäki, Jonne Pitkänen ja Eeva-Liisa Puhakka Pauliina Turakka-Purhosen tekstiiliveistoksen äärellä.

Matti Tieaho

Taidekeskus Antareksessa käsitellään syyskuun alkuun saakka uskontoa. Sippolassa kasvanut ja tätä nykyä Berliinissä asuva kuvataiteilija Eeva-Liisa Puhakka kuratoi entiseen kotikyläänsä näyttelyn, jossa kuvataiteilijat tutkivat uskontojen vaikutusta yhteiskuntaan ennen ja nyt.

Matti Tieaho, Matti Tieaho

Jonne Pitkäsen pronssiveistos Unmasked C2 (2007).

Hurmosliikkeeseen liittyi pelkoa ja manipulointia. Väkivallasta ja hyväksikäytöstäkin on puhuttu. — Eeva-Liisa Puhakka

Ryhmänäyttelyssä on 12 taiteilijaa, joista vain Jonne Pitkänen ilmoittaa kotipaikakseen Valkealan. Muut taiteilijoista asuvat Loviisassa, Helsingissä tai Berliinissä.

Antareksen vetäjä Tiiu Anttila innostui näyttelyaiheesta heti.

Matti Tieaho

Yksityiskohta Emma Rönnholmin valoteoksesta.

— Tämä näyttely olisi kelvannut moneen paikkaan. Uskonto on erittäin kutkuttava teema.

Näyttelyn kuratoinut Puhakka tunnustaa, että uskonnollisuutta tutkivia taiteilijoita ei löytynyt ihan helposti. Opiskeluajoilta tuttu Pitkänen oli heti valmis. Tämä toi näyttelyyn neljä pronssiveistosta, joissa on useita viittauksia uskonnollisuuteen ja kulutukseen.

Matti Tieaho

Antareksessa on myös Ritva Larssonin ikonimukaelmia.

Pitkänen muistuttaa, että myös rahasta on tullut nykyaikana merkittävä uskonto.

Puhakka käsittelee omassa installaatiossaan kartanolaisuutta. Alma Kartanon ja Tilda Reunasen herätysliike vaikutti 1920—50-luvuilla eri puolilla Suomea, myös Liikkalassa, jossa liikkeen kehittäjä Alma Kartano kuoli vuonna 1953.

Liike tuli tunnetuksi lapsisaarnaajistaan, joita kasvatettiin liikkeen hoiviin annetuista lapsista.

— Hurmosliikkeeseen liittyi pelkoa ja manipulointia. Väkivallasta ja hyväksikäytöstäkin on puhuttu, Puhakka kertoo.

Juhani Koivumäki on tuonut näyttelyyn muuallakin kiertäneen installaationsa Apostoli (2005). Jeesuksen verimaljan juontia esittävä video käsittelee sitä, miten sanoma muuttuu kristillisessä viestinnässä. Tiiliseinään heijastuttu elokuva katsotaan viisimetrisellä kirkonpenkillä istuen.

Ritva Larsson on antanut näyttelyyn muka-ikoneita, joissa hän uskonnollisen muodon avulla pohtii kaupallisuutta ja tavarakiintymystä. Emma Rönnholm on tehnyt kierrätysmuovista katedraalien lasimaalausmukaelmia.

Pauliina Turakka-Purhonen on tuonut Antarekseen osia teoksestaan, joka nosti Loviisassa kirkkokansan takajaloilleen viime syksynä.

Ei ole tavatonta, että kun taiteilijat käsittelevät töissään uskonnollisuutta, osa yleisöstä ei pidä näkemästään. Päästä meidät pahasta -ryhmänäyttelyn tekijät muistuttavat, että näyttely tutkii uskonnollisuutta taiteen keinoin ilman tarkoituksellista ärsyttämistä.

Koivumäki vakuuttaa, että jos teoksista löytyy ärsyttäviä piirteitä, ne ovat taiteellisesti perusteltuja.

Antareksessa nähdään installaatioiden ja veistosten lisäksi myös hiilipiirustuksia, kuvakollaaseja ja mediateoksia.

Päästä meidät pahasta

Taidekeskus Antareksessa 2.9. saakka

Taiteilijat:

Ulu Braun, Berliini.Juulia Juutilainen, Helsinki.Juhani Koivumäki, Helsinki.Laura Kärki, Berliini.Ritva Larsson, Helsinki.Niina Lehtonen Braun, Berliini.Jonne Pitkänen, Kouvola.Eeva-Liisa Puhakka, Berliini-Kouvola.Emma Rönnholm, Helsinki.Pauliina Turakka-Purhonen, Helsinki.Wyrd-kollektiivi (Jenni ja Jani-Petteri Olkkonen), Loviisa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet