Myytinmurtajat Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa — Nyt paukkuvat mielikuvat kansamme alkuperästä ja sivistyksen janosta

Jussi Lopperi

Ts. intendentti Mari Lehtosalo vaikuttui Amerikan siirtolaisten tarinoista.

Kouvolan kaupunginmuseossa huomio kiinnittyy yli kolme metriä korkeaan ja kuusi metriä leveään pellavakankaiseen kulissiin.

— Kun tämä haettiin Hirvelän makasiinista, se oli rikki, likainen ja kärsi kosteusvaurioista. Restauroijilla on ollut kova työ, sanoo museon ts. intendentti Mari Lehtosalo.

Kyseessä on Sippolan raittiusseuran näytelmäkerhon vanha kulissi, jonka tekijää ei toistaiseksi tiedetä. Se esittää perisuomalaista maisemaa vesistöineen, metsineen ja kallioineen.

1920—30-luvulta peräisin oleva teos muistuttaa katsojaa suomalaisten sielunmaisemasta sekä siitä, että juuri työväentalot ja raittiusseurat ovat osa suomalaisten sivistystä.

— Tämän kulissin edessä joku voisi improvisoida pienen teatteriesityksen, Lehtosalo vinkkaa.

Olemmeko yhtenäinen kansa?

Mistä suomalaiset ovat lähtöisin? Kuinka yhtenäinen kansa olemme? Onko sivistyksemme ollut pelkkää voittokulkua, kuten annetaan ymmärtää?
Kaupunginmuseo Poikilossa tänään torstaina avautuva Myytinmurtajia ja matkantekijöitä -näyttely pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin kansallisesta ja kouvolalaisesta näkökulmasta.

Teksti- ja kuvapainotteinen näyttely, jossa historian lisäksi liikutaan tässä päivässä, on esillä peräti lokakuuhun 2019 saakka.

Näyttelykokonaisuuden taustavaikuttaja ja kuraattori on filosofian tohtori Derek Fewster. Tutkija muistuttaa, että suomalaisuus on paljon muutakin kuin sitä, mitä viimeksi kuluneen vuosisadan aikana on saatu aikaan.

— 1800-luku oli suunnattoman tärkeää aikaa maan kehittymiselle. Itsenäistyminen oli vain yksi etappi tässä kaikessa, hän sanoo.

Jussi Lopperi

Kuraattori ja tutkija Derek Fewster kokeili, miltä Pariisin maailmannäytelyssä vuonna 1900 esillä ollut Suomen paviljoinkin näyttää virtuaalilasien läpi katsottuna.

Myytit suomalaisten yhtenäisyydestä ja alkuperästä ovat esimerkkejä harhakuvista, joita vaalimme. Kouvolan alueelta on lähdetty etsimään parempaa toimeentuloa valtameren takaa, ja tänne on myös muutettu muualta, kuten Matkantekijät-osiossa kerrotaan.

Näyttely esittelee myös Fabergén korusuunnittelijana nykyisin tunnetun Alma Pihlin (1888–1976) ja Elimäeltä lähtöisin olevan keksijän Eric Tigerstedtin (1887–1925).

Paviljonki itsetunnon nostajana

Elämyksellisin osuus on tutustuminen Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 esillä olleeseen Suomen paviljonkiin. Siihen pääsee sukeltamaan Aalto-yliopiston Medialabin kehittämän 3D-mallinnuksen avulla.

— Monen kommervenkin jälkeen saimme kuin saimmekin sen tänne, Fewster sanoo.

Paviljonki on esillä näyttelyssä kansallisen itsetunnon nostajana.
Yksi osa näyttelyä kertoo Kouvolan kylästä kotoisin olevasta kenraaliluutnantista Kaarlo Kivekkäästä (1866–1940) ja hänen teoistaan. Kivekäs-osion käsikirjoittaja on Jarmo Loikkanen.

Näyttelyiden avajaisissa julkistettiin myös näyttelyihin liittyvä kirja, Myytti ja muutos.

Myytinmurtajia ja matkantekijöitä -näyttely on toinen Poikilo-museoiden juhlanäyttelyistä. Se on avoinna 13.10.2019 saakka. Kaarlo Kivekäs – kolmen armeijan kenraali -näyttely on esillä 3.2.2019 saakka.




Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet