Kuusankoskelaissyntyinen Ilkka O. Lehtinen palasi Thaimaasta, perusti paratiisin Päijät-Hämeeseen ja miettii nyt seuraavaa siirtoaan — Kuusankoskitalossa on esillä läpileikkaus hänen 50 vuotta jatkuneesta taiteilijaurastaan

Ilkka O. Lehtinen eli Ilja West sanoo, että taiteilijan pitää ennen muuta uskoa itseensä.

Lumikki Haaja

Ilkka O. Lehtinen tunnetaan myös nimellä Ilja West. Retrospektiivinen näyttely Kuusankoskitalossa esittelee hänen taidettaan 50 vuoden ajalta. Teos Tuhon tie 1970-luvulta.
Ilkka O. Lehtinen tunnetaan myös nimellä Ilja West. Retrospektiivinen näyttely Kuusankoskitalossa esittelee hänen taidettaan 50 vuoden ajalta. Teos Tuhon tie 1970-luvulta.

Tämä olkoon viimeinen näyttely Kuusankoskella. Niin Ilkka O. Lehtinen on päättänyt.

Kuusankoskelaissyntyinen kuvataiteilija on ollut pitkään poissa maisemista — esimerkiksi Ranskassa, Thaimaassa ja viimeksi kuluneet kymmenen vuotta Sysmässä.

Nyt Lehtisen, 70, elämä on taas käännekohdassa, ja tuntui osuvalta pitää näyttely vielä kerran synnyinseudulla. Kuusankoskitalon galleriassa on esillä läpileikkaus hänen 50 vuotta jatkuneesta taiteilijaurastaan.

Lehtinen tunnetaan myös taiteilijanimellään Ilja West. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu veistoksia, maalauksia ja grafiikkaa.

Ei paluuta Kuusankoskelle

Elämän käännekohta tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että Lehtinen suunnittelee luopuvansa Sysmässä sijaitsevasta taidekeskuksesta, Taideparatiisista, jonka hän loi 1950-luvun koulurakennukseen.

1 200-neliöisen Taideparatiisin ylläpito tulee kalliiksi. Etenkin lämmitys.

— Talo on kuitenkin ehjä, ja siellä on hyvät tilat. Jos saamme sen myydyksi, en tiedä, minne menemme seuraavaksi. Avovaimo on erityisluokanopettaja. Hänellä on vielä työvuosia jäljellä.

Lehtinen puhuu yhä Kuusaan murretta, jota hän luonnehtii äidinkielekseen. Kuusankoskelle hän ei kuitenkaan aio palata.

— Seudulla ei ole elinvoimaa. Olisi ollut parempi pysyä vanhoissa kuntarajoissa.

Lumikki Haaja

Seremonia on vuodelta 1979. Se kuuluu Kouvolan taidemuseon Poikilon kokoelmiin.
Seremonia on vuodelta 1979. Se kuuluu Kouvolan taidemuseon Poikilon kokoelmiin.

Veistospuisto on jäänyt vaivaamaan

Lehtistä on jäänyt harmittamaan toinenkin asia: Kuusankosken veistospuisto, josta ei tullut totta. Lehtinen kaavaili sitä reilut kymmenen vuotta sitten Kymijoen rantapuistoon. Siellä hän olisi järjestänyt vuosittain kuvanveistotapahtumia.

Lopulta hänen veistoksiaan sijoitettiin Tykkimäen huvipuiston sisääntuloaukiolle.

Olen aina hyvän puolella. — Ilkka O. Lehtinen

Lehtinen kertoo opetelleensa taidevalun perusteet yhdessä iittiläisen Osmi Nyströmin kanssa. 1990-luvulla Lehtisellä oli pieni valimo rakennuksessa, joka tunnetaan nykyään Kuusankosken Taideruukkina.

— Tein yrityksille liikelahjoja pronssista. Suurimman tilauksen arvo oli ehkä 200 000 markkaa.

Taiteilijan pitää uskoa itseensä

Paperimiehen poikaa ei kiinnostanut aikoinaan tehdasura. Sen sijaan hän halusi piirtää. Taiteilijana itseoppinut Lehtinen kertoo myyneensä ensimmäiset teoksensa jo teininä.

Hänen mielestään taiteilijan pitää ennen muuta uskoa itseensä.

Lehtinen uskoi itseensä esimerkiksi silloin, kun hän parikymppisenä asteli Tukholmassa Heland-gallerian ovelle mukanaan pieniä tussipiirroksia. Hän oli kaupungissa kesätöissä tavaratalon varastossa ja päätti kokeilla onneaan. Galleria järjesti Lehtisen näyttelyn neljänä vuonna.

1980-luvulla Lehtinen pyöritti omaa taidekeskusta Lapinjärvellä. Sieltä hän muutti perheineen Ranskaan.

Hänen teoksiaan on ollut esillä näyttelyissä myös muun muassa Hampurissa, Moskovassa, Kathmandussa, Wienissä, Kazakstanin Almatyssa ja Viron Otepäässä. Viimeksi mainitussa järjestettiin kansainvälinen taideleiri, jossa alkoi Lehtisen yhteistyö venäläisten taiteilijoiden kanssa.

Muutama vuosi sitten hänestä tuli Venäjän taiteilijaliiton kunniajäsen.

Lumikki Haaja

Moni veistoksista on syntynyt Thaimaassa.
Moni veistoksista on syntynyt Thaimaassa.

Thaimaassa syntyneitä veistoksia

Valtaosa Lehtisen veistoksista on syntynyt Thaimaassa. Hän asui Bangkokissa 2000-luvun alusta vuoteen 2010.

Alun perin hän meni Thaimaahan, koska hän sai näyttelykutsun Suomen suurlähetystöltä. Lopulta Lehtinen päätti jäädä nuoremman poikansa kanssa. Pronssiveistosten tekeminen maksoi Thaimaassa murto-osan siitä, mitä valmistukseen olisi mennyt Suomessa.

Näyttelyssä Kuusankoskitalossa on esillä useita Thaimaassa syntyneitä veistoksia. Ne ovat kukkuroillaan hedelmiä.

— Ihmiset tykkäävät ostaa hedelmäteoksia, Lehtinen sanoo.

Hänestä on luontevaa suhtautua taiteeseen jonakin, jota on saatava kaupaksi. Hän laskee hakeneensa apurahoja koko uransa aikana vain kolme kertaa.

— Miksi käyttäisin aikaa niiden kyttäämiseen? Tuolloin pystyin jo myymään itse.

Lumikki Haaja

Elon merellä (1979).
Elon merellä (1979).

Kahden sotalesken jälkeläinen

Myös juhlanäyttely on myyntinäyttely. Tosin kaupan eivät ole Kouvolan taidemuseon Poikilon kokoelmiin kuuluvat työt eivätkä yksityiskokoelmista lainaksi saadut teokset.

Lehtistä ovat taiteilijana kiinnostaneet uskonnot ja myytit. Hän on tuonut teoksissaan esille myös huolensa maapallon tulevaisuudesta ja sodan uhasta.

Lehtinen on kahden sotalesken jälkeläinen.

— Isoäidin mies ammuttiin Kuusankoskella sisällissodan aikana. Äidin ensimmäinen puoliso kuoli Lapin sodassa.

Hän sanoo, että taiteen tekeminen on hänelle ennen muuta ”elämän virtaa”.

— En ole välttämättä pysähtynyt ajattelemaan, mitä olen halunnut ilmaista. Paitsi että olen aina hyvän puolella.

Ilkka O. Lehtisen näyttely 50 vuotta taidetta esillä Kuusankoskitalon galleriassa 28.1. saakka.

Ilkka O. Lehtinen

Kuvataiteilija, taiteilijanimeltään Ilja West.

Syntynyt Kuusankoskella vuonna 1949.

Pitänyt yli 150 yksityisnäyttelyä Suomessa ja ulkomailla.

Venäjän taiteilijaliiton kunniajäsen. Thaimaan kuvanveistoliiton jäsen.

Avoliitossa. Kaksi lasta edellisestä liitosta. Yksi lapsenlapsi.

Asuu Sysmässä vanhaan kouluun perustamassaan Taideparatiisissa.