Poikilon näyttelyvuoden kohokohta esillä vielä tämän viikon - Ulla Rantasen Vuosien kuvat lunastaa odotukset isosti

Vuosien kuvat — retrospektiivinen näyttely Ulla Rantasen tuotannosta. 31.5.-2.9.2018 Kouvolan taidemuseo Poikilossa.

Jussi lopperi

Autokausi I, 1974. Pastelli ja hiili paperille. (Valtion taideteostoimikunta, Valtion taideteostoimikunnan kokoelma)
Autokausi I, 1974. Pastelli ja hiili paperille. (Valtion taideteostoimikunta, Valtion taideteostoimikunnan kokoelma)

Ulla Rantanen on lukeutunut vuosikymmenien ajan suomalaisen kuvataiteen kärkinimiin. Hänen tuotannostaan löytyy niin fotorealistisia kuin pelkistettyjä, abstraktejakin teoksia, mikä osoittaa hänen moniulotteisuutensa kuvataiteilijana.

Rantasen kaikkia teoksia yhdistää poikkeuksetta vahva tunnelataus. Vuosien kuvat -retrospektiivi on laaja läpileikkaus Rantasen tuotannosta, ja se on nyt esillä Kouvolan taidemuseo Poikilossa viimeistä viikkoa.

Rantasen merkitys suomalaiselle kuvataiteelle on poikkeuksellisen suuri.

Näyttely kuvaa erinomaisella tavalla Rantasen tuotannon monipuolisuutta. Esillä on teoksia eri kausilta, jotka poikkeavat tyylillisesti toisistaan.

Alakerran näyttelysaliin on asetettu rinnakkain taiteilijan osin realistisia ja abstrakteja teoksia, jotka muodostavat kontrastisen vuoropuhelun. Punaruskeaa ja mustaa pintaa yhdistelevä teos Laatikko on oiva esimerkki siitä, kuinka Rantasen pelkistetty muotokieli onnistuu vaikuttamaan katsojaan kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Sama vaikutus on viereisellä teoksella nimeltä Hauta. Tasainen muoto ja valuva guassi rytmittävät useita teoksia.

Afrikan inspiroimat teokset ovat puolestaan ilmaisultaan erilaisia. Rantasen tuotannossa usein nähtävä tumma värimaailma saa rinnalleen puhtaita ja raikkaita värejä, mikä osaltaan myös raikastaa koko näyttelykokonaisuutta.

Tulkinnanvaraisuus ja monivivahteinen muotokieli välittyvät useista teoksista. Siksi selkeät ja sommittelullisesti varsin perinteiset Hyvä paimen sekä Äiti ja poika erottuvat kokonaisuudesta.

Yksi Rantasen ansioista on se, että hänen teoksensa käsittelevät sekä yksittäisen tavallisen ihmisen näkökulmaa että suurempia yhteiskuntaa koskettavia teemoja.

Oikeuden miehet (1969) tuo mieleen istuntosalin, joka on täynnä ihmishahmoja. Hahmoilla on kullakin joitakin persoonallisia piirteitä, mutta kasvot ovat epämääräisiä, ikään kuin joku olisi juuri yrittänyt pyyhkiä niitä pois. Huolimatta teoksen syntyajankohdasta, onnistuu siitä vielä nykypäivänäkin löytämään ajankohtaisuutta.

Muistan mustin (1969) on samalta vuodelta kuin Oikeuden miehet, mutta siinä asetutaan selvästi yksittäisen ihmisen muistoihin ja tuntemuksiin. Teos tuntuu hyvin intiimiltä ja henkilökohtaiselta.

Tämä kontrasti on yksi Rantasen tuotannon ja koko näyttelyn kantavista voimista. Taiteilija puhuu yhtäaikaisesti sekä yksittäiselle ihmiselle että koko yhteiskunnalle.

Vuosien kuvat on yksi näyttelyvuoden kohokohdista kaikessa laajuudessaan. Jos jotakin jäin kaipaamaan, niin enemmän Rantasen grafiikkaa, jolla on ollut erityinen vaikutus suomalaiseen taidegrafiikkaan. Lisäksi teosten ripustaminen aikajärjestykseen olisi voinut tuoda erilaisen näkökulman kokonaisuuteen, vaikka ne osin teemoittain olivatkin esillä.

Rantasen merkitys suomalaiselle kuvataiteelle on poikkeuksellisen suuri. Se tekee myös tästä näyttelykokonaisuudesta suuren, niin kooltaan kuin merkitykseltäänkin. | Nana Matikkala

Ulla Rantasen Vuosien kuvat -retrospektiivi on esillä Kouvolan taidemuseo Poikilossa vielä tämän viikon.

Hyvää: Taiteilijan eri kaudet kattavasti esillä.

Huonoa: Grafiikan teoksia vain vähän.

Erityistä: Rantasen edellisestä näyttelystä Kouvolassa on jo yli kymmenen vuotta.