Kouvolassa hirviökomedian kuvauksissa Janne Koskelainen sytytti selkänsä tuleen ja poltti ihostaan 11 prosenttia – Silti hänestä elokuvien tekeminen voittaa baarissa istumisen

Aleksanteri Jaakkolaa verta roiskuvien komediaelokuvien tekoon inspiroi outo Rölli-elokuva. Gobmi-tuotannon Kouvolassa kuvatut omaehtoiset elokuvat ovat kaikkien nähtävänä Youtubessa.

Niko Koivistolainen

Lyhyelokuvassa Hei, me ollaan kiipelissä! työnhakija (Aleksanteri Jaakkola) joutuu tehtaassa ensi töikseen lääkärin (Miika Ahola) kynsiin. Oikealla kuvaussihteeri Niko Koivistolainen ja kuvaaja Matti Salminen.
Lyhyelokuvassa Hei, me ollaan kiipelissä! työnhakija (Aleksanteri Jaakkola) joutuu tehtaassa ensi töikseen lääkärin (Miika Ahola) kynsiin. Oikealla kuvaussihteeri Niko Koivistolainen ja kuvaaja Matti Salminen.

Gobmi-tuotannon Kouvolassa kaksi vuotta sitten kuvaama lyhytelokuva on sekoitus komediaa, toimintaa, kauhua ja verta roiskuvaa splatter-elokuvaa.

Juoni lähtee liikkeelle, kun työvoimatoimisto pakottaa laiskurin työharjoitteluun mökkipelitehtaalle.

Tehdas ei ole tavallinen työpaikka. Johtajan salajuonena on tarkoitus tehdä työntekijöistä tahdottomia orjia.

Paniikki leviää, kun ihmiset muuttuvat tappaviksi hirviöiksi. Veri lentää ja musta huumori kukkii.

Elokuva on Gobmin muiden tuotantojen tavoin Youtubessa kaikkien nähtävissä. Hei, me ollaan kiipelissä! sai ensi-iltansa tamperelaisella Trash & Underground -elokuvafestivaalilla vuonna 2019.

– Leffan tekeminen oli antoisaa. Pääsimme kokeilemaan ja oppimaan uusia juttuja näyttelijöinä ja erikoistehosteita tehdessä, ohjaaja Aleksanteri Jaakkola kertoo.

Jaakkola esittää myös elokuvan pääosan.

Matti Salminen

Työharjoittelija (Aleksanteri Jaakkola) ja työvoimatoimiston virkailija (Markus Tilli) saavat huomata, ettei tavallinen lelutehdas olekaan sitä miltä näyttää.
Työharjoittelija (Aleksanteri Jaakkola) ja työvoimatoimiston virkailija (Markus Tilli) saavat huomata, ettei tavallinen lelutehdas olekaan sitä miltä näyttää.

Agentit seikkailevat Kouvolassa

Jaakkolaa elokuvaan inspiroivat viime vuosina puhuttaneet kuntouttavan työtoiminnan ongelmat ja väärinkäytökset.

– Vastapainoksi tehdasta johtavalle ahneelle bisnesmiehelle tahdoin tehdä päähenkilöstä velton juopon.

Törkeät sekopäätarinat ovat Gobmin alaa. Seikkailussa Elää ja kuolla Kouvolassa agentit ja nuorisojengi etsivät tärkeitä tietoja sisältävää C-kasettia.

Elokuvassa Ahdin mahti on syvällisempi ajatus. Veden valtias nousee järvestä kostamaan ihmisille ympäristökatastrofin. Luonto kostaa, kun mereen heitetyt terävät muovipullot tappavat ihmisiä.

Opiskellessaan medianomiksi Kouvolassa vuonna 2012 Jaakkola tutustui muihin elokuvanteosta kiinnostuneihin.

Elokuvia vapaa-aikanaan tekevä tuotantotiimi Gobmi on pysynyt koossa siitä lähtien.

– Löysimme hirviökomediat, joissa voi tehdä kaikenlaista. Vuosien mittaan elokuvien tekomme on muuttunut alkuvuosia ammattimaisemmaksi.

Matti Salminen

Tehtaanjohtalla (Ari Savonen) on kavala suunnitelma.
Tehtaanjohtalla (Ari Savonen) on kavala suunnitelma.

Rölli inspiroi elokuvien tekoon

Kipinän elokuvantekoon Jaakkolalle antoi ensimmäinen Rölli-elokuva (1991). Alle kouluikäiselle pojalle kokemus siitä oli aivan toista maata kuin Pikku Kakkosen sympaattinen tv-sarja metsänpeikosta.

Elokuvassa Rölli – hirmuisia kertomuksia Rölli taistelee Maahiskeijun kanssa roskanheittäjiä ja heitä johtavaa Pahan valtakunnan ylipappia vastaan.

– Elokuva on voimakkaan visuaalinen ja todella kummallinen. Lopussa on suuri hirviö, iso limapää, joka oksentaa kaikkien päälle limaa ja mutaa.

Gobmin toinen perustajajäsen Janne Koskelainen on muiden tiimiläisten tavoin tehnyt elokuvissa kaikkea. Hän on kuvannut, leikannut, näytellyt, äänittänyt ja tehnyt stuntteja sekä erikoisefektejä.

– Monet saattavat katsoa tätä harrastusta nokanvartta pitkin. Olemme tulleet siihen tulokseen, että tämä on parempaa ajanviettoa kuin baarissa istuminen.

Gobmi on sen lisäksi ollut kuin retkeilykerho.

– Saamme ulkoilmaa ja liikuntaa. Kuvauksissa olemme kolunneet melkein kaikki Kouvolan metsät läpi.

Niko Koivistolainen

Aleksanteri Jaakkola ohjasi ja näytteli pääosan Hei, me ollaan kiipelissä! elokuvassa. Gobmi-tiimissä kaikki tekevät kaikkea aina kuvauksesta maskeeraukseen.
Aleksanteri Jaakkola ohjasi ja näytteli pääosan Hei, me ollaan kiipelissä! elokuvassa. Gobmi-tiimissä kaikki tekevät kaikkea aina kuvauksesta maskeeraukseen.

Ihosta paloi 11 prosenttia kuvauksissa

Erikoistehosteista tekijät ovat selvinneet ilman kursseja tai elokuvakouluja.

Youtubesta on löytynyt maskeerauksen opetusvideoita. Hyviä kikkoja tekijät ovat saaneet elokuvien DVD- tai Blu Ray -tallenteiden Making of -dokumenteista.

Jaakkola ei halua jättäytyä tekemään pelkästään "lyhäreitä", vaan haluaa täyspitkien elokuvien pariin.

Hän on ollut mukana tekemässä tehosteita ja pienen roolin suomalaisessa Bunny the Killer Thing -elokuvassa (2015).

Kuvauksissa on sattunut myös onnettomuuksia. Julkaisematta jääneen Haaskalinnut-elokuvan kuvauksissa Koskelainen poltti 11 prosenttia ihonsa pinta-alasta, kun hänen selkänsä sytytettiin tuleen.

Kuvaukset venyivät, kun kohtausta tehtiin. Alkoi olla myöhä ja liian pimeää.

Sammutusjärjestelmänä oli vain yksi sammutuspeite. Emme olleet miettineet varotoimia läpi etukäteen. — Janne Koskelainen

– Niskassani ja käsissäni oli erityisvaseliinia suojana. Päälläni oli paloturvaliivi ja nahkatakki.

Bensaa lirahti Koskelaisen päälle vahingossa enemmän kuin mitä oli tarkoitus. Pakokauhu valtasi hänet, kun tulenlieskat alkoivat tuntua iholla.

Sitten hän kuuli jonkun huutavan "maahan".

– Sammutusjärjestelmänä oli vain yksi sammutuspeite. Emme olleet miettineet varotoimia läpi etukäteen.

Koskelainen kieriskeli lumessa liekit pois ja avopuoliso ajoi hänet Pohjois-Kymen sairaalaan. Matkalla hän puri hupparia kivun lievittämiseksi, kunnes sai sairaalassa hoitajilta morfiinia.

Koskelainen toipui onnettomuudesta täysin.

– Opimme tapahtuneesta paljon. Tulikammoa ei jäänyt.

Matti Salminen

Gobmi-tuotannon elokuvissa nähdään usein outoja hahmoja.
Gobmi-tuotannon elokuvissa nähdään usein outoja hahmoja.

Seuraavassa elokuvassa painijat pelastavat maailman

Seuraava elokuva, Koskelaisen ohjaama Ovi auki, täältä tullaan! on jo tuloillaan. Ensi-iltaa tiimi suunnittelee Kouvolaan ensi keväälle.

Juonikin on valmiina.

– Kaksi eri ulottuvuudesta tullutta painijaa auttavat naista löytämään sisäisen sankarinsa ja yrittävät estää maailman pahuuden, Jaakkola kertoo.

Miten he aikovat elokuvassa estää maailman pahuuden?

– Äärimmäisellä voimankäytöllä ja uskomalla ystävyyteen.

Elokuvia omilla ehdoilla

Jetta Huttunen on tutkinut väitöskirjassaan Gobmi-tuotannon kaltaista elokuvantekoa Suomessa. Huttunen väitteli syyskuussa Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi nykykulttuurin tutkimuksesta.

Kotitekoisia elokuvia on Huttusen mukaan tehty yhtä kauan kuin elokuvia itse.

Omaehtoiset elokuvantekijät kutsuvat itseään riippumattomiksi tai indie-elokuvan tekijöiksi. He tekevät teoksensa vakiintuneen järjestelmän ulkopuolella, ilman Suomen elokuvasäätiön tukea.

– Toisin kuin muut elokuvantekijät, he määrittelevät täysin itse raamit, joissa he toimivat. He kokevat, että heidän tapansa on taiteellisesti ja ilmaisullisesti vapaampi.

Kati Välimäki

Star Wreck -elokuva inspiroi monia harrastajia omaehtoiseen elokuvatuotantoon. Kuvassa Samuli Torssonen (keisari Pirk) ja Atte Joutsen (kapteeni Sherrypie).
Star Wreck -elokuva inspiroi monia harrastajia omaehtoiseen elokuvatuotantoon. Kuvassa Samuli Torssonen (keisari Pirk) ja Atte Joutsen (kapteeni Sherrypie).

Star Trek -parodia innosti elokuvantekoon

Suomalainen Star Trek -parodia Star Wreck – In the Pirkinning (2005) raivasi tilaa muille omaehtoisille elokuvantekijöille.

Netissä alun perin englanniksi tehty elokuva sai lyhyessä ajassa miljoonia katsojia ympäri maailman. Vasta sen jälkeen tekijät saivat levitysoikeudet Suomessa.

– Tekijät olivat tuolloin alan harrastajia. He tekivät elokuvaa kauan keräten osaamista eri alojen asiantuntijoilta.

Omaehtoisten elokuvantekijöiden tuotoksia löytyy muun muassa Youtubesta. Heidän elokuvansa edustavat nykyään kaikenlaisia tyylejä aina vakavasti otettavista dokumenteista Muumi-parodioihin.

Huono maku voi olla hyvää

Elokuvien törkeys ja rajuus on omaehtoisille elokuvantekijöille ilmaisunvapauden ilmentymä. Huttunen toteaa, että yhteiskunnan valtarakenteet määrittelevät yhä, onko jokin hyvää vai huonoa.

– On ehkä jonkinlaista kapinointia valita huonon maun tie. Koetaan ahdistavaksi, että pitäisi tehdä jotain muiden tahdon mukaista.

Vuonna 2015 ilmestyi suomalainen pitkä splatter-elokuva Bunny the Killer Thing. Kyseessä oli talkootöillä tehty omaehtoinen tuotanto.

Ulkomailla elokuva sai positiivisen vastaanoton. Suomessa se sai murska-arviot.

– Se oli törkeä ja hyvän maun tuolla puolen, mutta tietyillä festivaaleilla sellaisten elokuvien potentiaali saavutetaan, Huttunen pohtii.

Hän lisää, että esteettinen ajattelu voi olla ulkomailla tietyissä elokuvantekijäpiireissä täysin erilaista kuin Suomessa.

– Täällä Bunny the Killer Thingin kaltaisten elokuvien on yhä vaikea saada rahoitusta.