24 metrin korkeuteen kohoavasta Elvingin tornista on aikanaan voinut ihailla kolmen läänin maisemia – "Tarina kertoo, että Elving on itse vahtinut salakalastajia ja -metsästäjiä tornista"

Yli satavuotisen historiansa aikana Elvingin tornista on tarkkailtu muun muassa metsäpaloja ja pommikoneita. Tornin alueella on käyty myös monia sotia kautta vuosisatojen.

Sakari Viinikainen

Rudolf Elvingin rakennuttama torni on ollut aikoinaan puna-valkoinen.
Rudolf Elvingin rakennuttama torni on ollut aikoinaan puna-valkoinen.

Repoveden kansallismaisemissa kohoaa 24 metrin korkeuteen valkoinen kahdeksankulmainen torni. Näkötornin puurappusia pitkin kapuava palkitaan huipulle päästyään jylhillä järvimaisemilla.

Kyseessä on yli 100-vuotias Elvingin torni, jonka huipulta on aikanaan voinut ihastella Uudenmaan, Mikkelin ja Viipurin läänien maisemia. Tornin alueella on kulkenut muun muassa rajavartioita, sotilaita ja kasakoita kautta vuosisatojen.

Sotien jälkeen torni eli hiljaiseloa viiden vuosikymmenen ajan, kunnes se avattiin jälleen yleisölle syksyllä 1994.

"Hän kutsuikin itseään leikillisesti kolmen läänin kuvernööriksi"

Elvingin tornin historia alkaa vuosista 1905–1907, jolloin vuorineuvos ja asianajaja Rudolf Elving rakennutti käsinvaletusta betonitiilestä muuratun tornin. Elvingin tornin historiasta kirjaa kokoavan tietokirjailijan Seija Niemen mukaan tornilla on ollut monia käyttötarkoituksia pitkän historiansa aikana.

— Tarina kertoo, että Elving on itse vahtinut salakalastajia ja -metsästäjiä tornista. Ennen kaikkea se on kuitenkin toiminut palovartiotornina, sillä 1900-luvun alussa oli paljon metsäpaloja.

Elving käytti näkötornia myös esitellessään hienoja kolmen läänin maisemia vierailleen.

— Hän kutsuikin itseään leikillisesti kolmen läänin kuvernööriksi, kertoo Niemi.

Jussi Lopperi

Elvingin tornin huipulta näkee Vekaranjärven varuskunta-alueelle.
Elvingin tornin huipulta näkee Vekaranjärven varuskunta-alueelle.

Kirjokiven kartanossa vietettiin lukuisia kesiä

Rudolf Elving saapui Valkealaan 1890-luvun alussa ja rakennutti perheelleen kesänviettopaikaksi hulppean Kirjokiven kartanon puistoineen ja puutarhoineen. Vuosittain he tulivat Kirjokiveen vapun tienoilla ja lähtivät lumen tullessa. Suuressa kasvihuoneessa perhe kasvatti viinirypäleitäkin.

Kartano oli myös muiden suosiossa, sillä siellä vieraili suuria metsästysseurueita, jotka kaatoivat alkuvuosina muun muassa karhuja.

Nykyään Kirjokiven kartano majoittaa ja palvelee matkailijoita ympäri vuoden Vuohijärvellä Tihvetjärven rannalla.

Tornin alueella on toiminut useita sahoja

Myös Elvingin tornin ympäristöllä on oma pitkälle ulottuva historiansa.

— Vuohijärvellä on taisteltu monia sotia. 1700-luvulla alueella käytiin muun muassa Isoviha, Pikkuviha ja Kustaa III:n sota, Niemi kertoo.

Vuonna 1743 Turun rauhan myötä uusi valtakunnanraja jakoi Kymijoen alueen kahtia. Vuoteen 1809 asti Vuohijärven itäpuoli kuului Venäjään ja länsipuoli Ruotsiin.

Toisen maailmansodan aikana Elvingin tornia käytettiin Niemen mukaan myös ilmavalvonnassa.

— Tänä päivänä tornin läheisyydessä sijaitsevan Pahkajärven ampuma-alueen tykkien jyskeen voi kuulla kesäyön hiljaisuudessa.

Alueella on toiminut myös useita sahoja. Ensimmäinen saha perustettiin Niemen mukaan 1700-luvun loppupuolella Voikoskelle. Vuohijärvelle kaavailtiin jopa Pohjoismaiden suurinta nahkatehdasta 1910-luvulla, mutta lopulta suunnitelmat kariutuivat.

Elvingin tornin ja sen ympäristön historiaan liittyvä keskustelutilaisuus Vuohijärven Luonto- ja Kulttuuritalossa (Näkkimistöntie 1) 29.6. klo 14. Näkötorni avoinna kesäviikonloppuisin klo 11-18.

Juttua on muokattu 26.6 kello 11.16. Tarkennettu Kirjokiven kartanon sijainti Tihvetjärven rannalla.

Kolme faktaa Elvingin tornista

1. Sijaitsee keskellä Suomen tiheintä kalliomaalausaluetta.
2. On ollut aiemmin maalattuna puna-valkoiseksi.
3. Tornin mallin Elving on ilmeisesti saanut Hämeenlinnan Aulangon tornista.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut