”Sikamessias ei haise” — Kohuteos vetää yleisöä Kouvolan taidemuseoon

Jussi Lopperi

Kaisa Heinolan (vasemmalla) ja Maija Ruuholan tämänkertainen kulttuuriretki suuntautui Sikamessiaan luokse. Teos kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin.
Kaisa Heinolan (vasemmalla) ja Maija Ruuholan tämänkertainen kulttuuriretki suuntautui Sikamessiaan luokse. Teos kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin.

Taidemuseo Poikilon lipunmyynnissä on ollut viime päivinä tavallista vilkkaampaa. Osa tulijoista on kysynyt heti kättelyssä, missä se Sikamessias on.

Kouvolan museonjohtaja Elina Bonelius kertoo myös, että museo on saanut näyttelypalautetta tavallista enemmän.

— Palaute on enimmäkseen tavanomaisen myötämielistä, minkä voi tulkita tuen osoitukseksi museolle.

On myös ihmisiä, jotka ovat käyneet lippukassalla antamassa näyttelystä kielteistä palautetta käymättä näyttelyssä.

Lisää pyyntöjä teoksen poistamiseksi

Sikamessias-kohu alkoi reilu viikko sitten. 26 kouvolalaista yksityishenkilöä astui julkisuuteen ja pyysi, että Harro Koskisen teos Sikamessias poistetaan Poikilosta. Vastustajien mielestä ristiinnaulittua sikaa kuvaava teos pilkkaa Jeesusta ja häpäisee Suomi 100 vuotta -juhlanäyttelyn.

Pyyntö teoksen poistamisesta lähetettiin kirjeitse muun muassa Kouvolan aikuisväestön lautakunnalle. Lautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan tänään keskiviikkona.

Bonelius sanoo saaneensa viimeksi kuluneen viikon aikana lisää pyyntöjä teoksen poistamiseksi näyttelystä. Hän kuvailee osaa viesteistä tulikivenkatkuisiksi, osaa kauniiksi.

Moniäänistä ja kiisteltyä

Aikuisväestön palvelujen johtaja Vesa Toikka kommentoi aiemmin Kouvolan Sanomille, että Poikilo tekee teosvalintansa itsenäisesti, eikä taidemuseo ole alisteinen lautakunnalle.

Lautakunnalle antamassaan vastauksessa Bonelius kertoo, että teos valittiin mukaan näyttelyyn juuri kiistanalaisuutensa ja taidehistoriallisen arvonsa vuoksi. Boneliuksen mukaan se osoittaa, että suomalaisuus on moniäänistä ja usein myös kiistelevää ja kiisteltyä.

Mielessä tuotantoeläinten kurjat olo

Elimäkeläinen Maija Ruuhola ja hänen tyttärentyttärensä Kaisa Heinola vierailivat Poikilossa tiistaina.

— Halusimme tutustua näyttelyyn ja etenkin Sikamessiaaseen, Ruuhola myöntää.

Sitten seuraa arvio:

— Kai tuo on jonkun mielestä kamala, mutta ei minun mielestäni.

Teos on osa sikatöiden sarjaa, joka syntyi vuonna 1969 kritiikkinä itsetyytyväiselle porvarillisuudelle. Vuonna 2017 teos tuo Ruuholan mieleen muun muassa tuotantoeläinten kurjat elinolot.

— Tosin Sikamessias ei haise.

"Kai tuo on jonkun mielestä kamala, mutta ei minun mielestäni." Maija Ruuhola

Sisällissota puhuttaa vähemmän

Sikamessias toi Harro Koskiselle 1970-luvulla jumalanpilkkatuomion.

Museonjohtajan mukaan Poikilon juhlanäyttelyä ei lähdetty rakentamaan kohut mielessä.

— Emme missään nimessä suunnitelleet, että haa, otetaan tänne tämä kohuteos, että saadaan kävijöitä.

Itse asiassa Bonelius on yllättynyt siitä, etteivät Pekka Jylhän sisällissotainstallaatio ja Henry Ericssonin piirrokset Hennalan vankileiriltä ole juuri herättäneet keskustelua.

— Epäilin niitä kuumottavammiksi kuin Sikamessiasta.

Näyttely jatkuu tammikuulle

Sirpaleita suomalaisuudesta — Suomi 100 vuotta -näyttely on esillä taidemuseo Poikilossa Kouvola-talossa 7.1.2018 saakka. Näyttelyssä kohtaavat muun muassa viihdeteollisuuden hahmot, sota, työ, usko, historia ja taide.