UPM:n aarnikotka on Kouvolassa monelle tuttu — Kuusankosken Taideruukin näyttely esittelee, missä kaikkialla Suomen vanhinta yritystunnusta on käytetty

Muun muassa juhlakahvikupit, harrastemerkkisarja ja Kirjapainotalon seinällä ollut teos on saatu näyttelyyn lainaksi yksityisiltä ihmisiltä.

Moises Garibay

Tämä aarnikotka oli aikoinaan Kirjapainotalon ulkoseinällä.
Tämä aarnikotka oli aikoinaan Kirjapainotalon ulkoseinällä.

Tummunut kuparinen aarnikotka on kiinnitetty Pato Klubin seinälle. Aikoinaan se katsoi maailmaa Kirjapainotalon pääoven yläpuolella Kouvolan keskustassa. Rakennuksen omisti tuolloin Kymiyhtiö.

Nykyisin reliefi kuuluu kouvolalaiselle keräilijälle Jarmo Varangalle. Se päätyi hänelle sattumalta toistakymmentä vuotta sitten. Hän lähti hakemaan tuttavaltaan arkistokaappia postikortteja varten. Samaisesta autotallista löytyi aarnikotka.

— Tunnistin sen heti. Minulla on rakennuksesta myös postikortti, jossa teos näkyy.

Tuttavan veli oli ottanut aarnikotkan talteen, kun Kirjapainotaloa saneerattiin tiettävästi 1980-luvulla. Varanka osti 80 senttiä korkean reliefin ja on säilyttänyt sitä vintillään.

— Nyt aprikoin, mille taholle sen lahjoittaisin.

Teos on mukana Aarnikotkan matkassa -näyttelyssä, joka avautuu tänään sunnuntaina Pato Klubilla ja Pato Areenalla Kuusankosken Taideruukissa.

Moises Garibay

Kymiyhtiön satavuotisjuhlissa käytetty kattaus.

Moises Garibay

Eero Niinikoski keksi idean aarnikotkanäyttelystä.

Mielenkiintoisia esineitä voi tuoda yhä näyttelyyn

UPM-Kymmenen aarnikotka on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut yritystunnus. Taiteilija Hugo Simberg suunnitteli sen Kymiyhtiölle eli Kymmene Aktiebolagille vuonna 1899.

Näyttely kertoo logon tarinan ja esittelee, missä kaikkialla tunnusta on käytetty.

Suurin osa esillä olevista esineistä kuuluu UPM:n kokoelmiin. Aarnikotka-logolla koristeltuja esineitä haettiin myös yksityisiltä henkilöltä. Näyttelyn ideoineen kulttuurineuvoksen Eero Niinikosken mukaan esineitä tarjottiin runsaasti, 40—50 kappaletta.

— Ihan kaikkia emme saaneet esille, koska vitriinit loppuivat kesken. Lisäksi osa oli samoja, joita meillä jo oli.

Ihan kaikkia emme saaneet esille, koska vitriinit loppuivat kesken. — Eero Niinikoski

Kuparisen aarnikotkan lisäksi yksityishenkilöiltä saatiin lainaksi muun muassa kuppeja, hopeisia palkintolusikoita ja harrastusmerkkisarja 1950-luvun alkupuolelta. Niinikoski on innostunut etenkin juhlakahvikupeista, jotka tehtiin Kymiyhtiön 75-vuotisjuhliin vuonna 1947.

— Saimme ne näyttelyyn eräältä pariskunnalta. Niitä ei ollut yhtiön kokoelmissa.

Mielenkiintoisia esineitä otetaan edelleen vastaan.

Moises Garibay

Hugo Simbergin tekemä etsaus aarnikotkasta vuodelta 1900.

Mukana myös harvinaisuuksia

Näyttelyssä on mukana myös muun muassa lasiesineitä, paperituotteita, kravatteja, työvaatteita, tuoleja ja yhtiön 100-vuotisjuhlakattaus.

Esillä on kaikki yhtiön jakamat ansiomerkit vuodesta 1922 saakka. Niitä jaettiin palvelusvuosista.

— Ansiomerkkien jako lopetettiin tänä keväänä, Niinikoski kertoo.

Uusi esine on puoli metriä korkea puinen aarnikotka, jonka Kymin Nikkarit -yhdistys on tehnyt ja lahjoittanut Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiölle.

Harvinaisuuksiin lukeutuvat Simbergin tussipiirros ja etsausversio aarnikotkasta sekä hänen suunnittelemansa ensimmäinen riisikääre Kymiyhtiön kirjoituspaperille.

— Riisin sisällä oleva paperi on hyvin säilynyttä, vaikka onkin pitkälti toista sataa vuotta vanhaa.

Kenties näyttävin aarnikotka löytyy Kymiyhtiön vanhan pääkonttorin seinältä Kuusankoskella. Kuparinen reliefi on käsitelty 23 karaatin lehtikullalla.

Moises Garibay

Logoa esiintyy myös vaatteissa.

Esa Ojalan julisteita Areenalla

Aarnikotka eli griippi on taruolento, joka on puoliksi kotka ja puoliksi leijona.

Vuosikymmenten saatossa Simbergin alkuperäistä logoa on päivitetty useaan otteeseen. Tällä hetkellä käytössä olevan tunnuksen on suunnitellut graafikko, professori Esa Ojala.

Tästä syystä Pato Areenalla nähdään samanaikaisesti Ojalan näyttely, joka esittelee hänen julisteitaan vuosilta 1981—2018.

Aarnikotkan matkassa -näyttelyn avajaiset tänään 10.6. kello 12 Pato Klubilla ja Pato Areenalla Kuusankosken Taideruukissa.

Anne Penttinen

Esa Ojalan julisteet ovat värikkäitä ja kantaaottavia.

Pelkoa ja rohkeutta Galleria Padossa

Galleria Padossa avautuu tänään sunnuntaina seitsemäs Kohtaamisia Padolla -kesänäyttely. Mukana on kymmenen taiteilijaa: Niklas Ingelius (Helsinki), Johanna Lemettinen (Helsinki), Jussi Pirttioja (Lappeenranta), Topi Ruotsalainen (Helsinki), Johanna Ryönänkoski (Helsinki), Sampsa Sarparanta (Salo), Jari Sirén (Kotka), Heidi Tuovinen (Kouvola), Sakari Vinko (Helsinki) ja Ville Viinikainen (Kouvola).

Teemana on pelko ja rohkeus. Näyttely haastaa katsojat miettimään muun muassa sitä, mitä he pelkäävät tai pitävät rohkeutena.

— Pelko on aina subjektiivinen kokemus. Jokainen meistä kokee pelon eri lailla. Rohkeuttakin on erilaista: Se voi olla äänekästä ja selvästi havaittavaa tai piilotettua, jokapäiväisessä elämässä mukana kulkevaa toimintaa. Rohkeutta on oikeastaan jo uskallus elää, galleristi Vesa Parvinen sanoo.

Galleria Nurkassa puolestaan nähdään Heta Kasurisen maalauksia näyttelyssä Kaukana jossain.

Näyttelyiden avajaisia vietetään tänään alkaen kello 12 Kuusankosken Taideruukissa. Näyttelyt jatkuvat 29.7. asti.

Topi Ruotsalainen

Topi Ruotsalaisen Somewhere over -teos (2017).