Kulttuuriin käytetyt rahat ovat pois lapsilta, nuorilta ja vanhuksilta – Vai ovatko? Etsimme vastaukset viiteen verkkokeskustelussa usein esiintyvään väitteeseen

Kuntaliiton asiantuntija muistuttaa, että kulttuurista osalliseksi pääseminen on jokaiselle ihmiselle kuuluva, perustuslakiin kirjattu oikeus. Siksi kunnat ja valtio käyttävät kulttuuriin rahaa.

Juha Rika

Kouvola ei voi lakata rahoittamasta kulttuuripalveluja, vaikka verkossa vaadittaisiin kaikkien kulttuurin tukien lakkauttamista. Kulttuuri on Suomen kansalaisen perusoikeus.
Kouvola ei voi lakata rahoittamasta kulttuuripalveluja, vaikka verkossa vaadittaisiin kaikkien kulttuurin tukien lakkauttamista. Kulttuuri on Suomen kansalaisen perusoikeus.

Kulttuuripalvelut voi lakkauttaa vaikka heti, ei niitä käytä kukaan, paitsi ehkä kaupungin kerma.

Kuulostaako väite tutulta? Olet silloin ehkä lukenut Kouvolan Sanomien verkkouutisten kommentteja, joissa todetaan, että kulttuuripalvelut ovat oivallinen säästökohde. Kouvolan Sanomat selvitti väitteiden todenperäisyyttä. Väitteitä kommentoivat kouvolalaiset opettajat sekä kulttuurilaitosten ja kaupungin edustajat. Lisäksi väitteisiin vastasi Kuntaliiton erityisasiantija, joka tuntee vuoden alussa uudistuneen kulttuurilain ja tilastot – myös Kouvolan kohdalta.

Kommentoijat on esitelty jutussa väitteiden jälkeen.

1. Kulttuuriin käytetyt rahat ovat pois lapsilta, nuorilta ja vanhuksilta.

Anu Kasnio: "Alle 18-vuotiaat pääsevät Poikilo-museoihin ilmaiseksi. Viime vuonna heitä oli kävijöistä 21 prosenttia. Suurin kävijäryhmämme koululaiset pääsevät perehtymään taiteeseen ja kotiseutunsa historiaan ilmaiseksi toiminnallisissa työpajoissa."

Riikka Luostarinen: "Me tuotamme palveluja juuri näille ryhmille laajemmin kuin mikään muu suomalainen orkesteri. Emme laskuta vanhustentaloa, koulua tai päiväkotia vierailusta. Lisäksi järjestämme tilaisuuksia, joihin koulu- ja päiväkoti-ikäiset pääsevät erittäin edullisesti."

Johanna Selkee: "Kouvolan teatteri ja Kymi Sinfonietta ovat kansallisesti yleisötyön pioneereja. Vierailut, kiertueet ja ilmaisesitykset ovat kaiken ikäisten saatavilla. Yleisötyö kohdistuu usein lapsiin, lapsiperheisiin tai laitoksissa asuviin vanhuksiin. Se turvaa palvelut heille, joilla on toiminnallisia esteitä tai vähän rahaa käytössä."

Jukka Kumpulainen: "Musiikkiopistoon satsatut rahat ovat nimenomaan lapsiin ja nuoriin panostamista. Sama pätee kaikkiin taidelaitoksiin, jos vanhemmat kannustavat lapsiaan käyttämään hyvinvointia lisääviä kulttuuripalveluja. Unicefin lastenoikeuksien sopimus (31. artikla) edellyttää jäsenmaita järjestämään lapsille ja nuorille kulttuuritoimintaa."

Elina Koivisto: "Kulttuuriin käytetyt rahat lisäävät esimerkiksi WHO:n raportin mukaan lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointia."

Jani Sourander

Jukka Kumpulainen on Pohjois-Kymen musiikkiopisto rehtori ja musiikkikriitikko.
Jukka Kumpulainen on Pohjois-Kymen musiikkiopisto rehtori ja musiikkikriitikko.

2. Vain pieni osa kouvolalaisista käy teatterissa tai konserteissa.

Elina Koivisto: "Pelkästään kaupungin kulttuuripalveluissa (kirjasto, yleinen kulttuuritoimi, museot, kulttuuritalot) tilastoidaan vuosittain noin 750 000  kävijää."

Jukka Kumpulainen: "Pohjois-Kymen musiikkiopisto on yksi Suomen suurimmista. Meillä on noin tuhat kouvolalaista oppilasta."

Tiina Luhtaniemi: "Lippuja Kouvolan teatterin näytöksiin myydään vuosittain noin 34 000–39 000. Lisäksi maksuttomiin tapahtumiin osallistuu vuosittain 3 000–5 000 kävijää. Kävijätutkimuksemme mukaan 50–60 prosenttia teatterivieraista on kouvolalaisia."

Anu Kasnio: "Vuonna 2019 Poikilo-museoihin tehtiin yhteensä noin 13 980 maksullista ja maksutonta vierailua. Määrä on noin 17 prosenttia Kouvolan asukasluvusta. Museovieraista 2/3 tulee Kouvolan alueelta."

Riikka Luostarinen: "Kuulijamäärämme Kotkassa ja Kouvolassa oli viime vuonna noin 26 000. Heistä noin 5 000 tavoitimme ilmtapahtumissa. Noin kolmasosalla kuulijoistamme on kausikortti."

Katja Juurikko

Riikka Luostarinen on Kymi Sinfoniettan toimitusjohtaja.
Riikka Luostarinen on Kymi Sinfoniettan toimitusjohtaja.

3. Kulttuuri on eliitin harrastus.

Jukka Kumpulainen: "Yleisössä on kaikenlaista väkeä, ei vain parfyymipilven keskellä purjehtivia kettupuuhkarouvia. Toisaalta väite kulttuurista eliitin harrastuksena on myös totta. Jos suomalaiset "eliitti-isämme" eivät olisi aikoinaan lähteneet luomaan suomalaista kulttuuria ja sen myötä sivistysvaltiota, olisimme vieläkin metsäläisiä."

Tiina Luhtaniemi: "Kouvolan teatterissa käy paljon lapsia ja eläkeläisiä. Työttömiä ja työssäkäyviä, opettajia, sairaanhoitajia, opiskelijoita. Palkansaajia, jotka edustavat jotakin muuta kuin eliittiä."

Anu Kasnio: "Tilastojen ja tutkimusten mukaan suomalaiset ovat museokansaa. Suomalaisissa museoissa vieraili vuonna 2019 7,64 miljoonaa kävijää. Vuoden 2017 tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia aikuisväestöstä ei käy museoissa ollenkaan, ja 60 prosenttia käy museossa ainakin kerran vuodessa."

Katja Juurikko

Tiina Luhtaniemi on Kouvolan teatterin johtaja.
Tiina Luhtaniemi on Kouvolan teatterin johtaja.

4. Kirjastoja tuetaan, vaikka minä en käy koskaan kirjastoissa. Koulussa opetetaan musiikkia ja kuvaamataitoa. Kuka niitä tarvitsee? Suurin osa suomalaisista ei tarvitse yhteiskunnan tukemia kulttuuripalveluja.

Luokanopettaja Sari Vääränen: "Ekaluokkalaisen opettaja näkee heti, käykö oppilaan perhe kirjastossa. Lukeva lapsi malttaa kuunnella, käyttää rikasta kieltä ja hänellä on elävä mielikuvitus. Taideaineet opettavat muutakin kuin taiteen tekemisen tekniikoita. Kuvaamataidossa opetellaan motorisia taitoja ja keskeneräisyyden sietämistä. Musiikki luo yhteisöllisyyttä, kun esimerkiksi lauletaan yhdessä. Taito- ja taideaineet ovat lasten suosikkeja. Ne tuovat iloa ja lisäävät kouluviihtyvyyttä. Jos matematiikka tai äidinkieli eivät suju, taideaineet voivat olla lapselle tilaisuus loistaa. Koulukiusatulle ne voivat olla väylä purkaa tuntemuksia."

Lehtori Sari Hyytiäinen: "Monipuolinen lukeminen auttaa pärjäämään koulussa. Erityisesti kaunokirjallisuuden lukeminen tutkitusti kehittää ajattelua, monipuolistaa sanavarastoa ja lisää empaattisuutta. Lukemalla oppii ja voi matkustaa paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. Musiikki ja kuvataiteet mahdollistavat ihan samoja asioita."

Selja Kunttu: "Ilman lukutaitoa opiskelupaikkojen ovet eivät aukea, syrjäytyminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja kustannukset lankeavat yhteiskunnalle. Kaupungit ja taajamat tarvitsevat kirjastojen tarjoamaa, kaikille avointa kokoontumis- ja työskentelytilaa pysyäkseen elinvoimaisina. Kirjasto on yksi käytetyimmistä kuntapalveluista kaiken ikäisille. Me keräämme ja talletamme Kouvolassa ilmestynyttä ja Kouvolasta ja sen kylistä kertovaa kirjallista ja kuvallista aineistoa, identiteettimme vahvaa perustaa."

Jussi Lopperi

Anu Kasnio johtaa Poikilo-museoita.
Anu Kasnio johtaa Poikilo-museoita.

5. Kulttuuri ei katoa mihinkään, vaikka kaupunki laittaisi kokonaan sen rahahanat kiinni.

Jukka Kumpulainen: "Totta. Samoin vaikkapa urheilu jatkuisi, vaikka kaikki kaupungin urheilupaikat suljettaisiin. Sitten taas potkittaisiin palloa puistossa, lyötäisiin pesäpalloa kadulla ja rakennettaisiin seiväshyppytelineet pihalle, kuten allekirjoittanut teki lapsena. Silti kannattaa miettiä, mitä se tekisi Kouvolan imagolle."

Elina Koivisto: "Kaupungin kulttuuritoimintaa ohjaa laki kuntien kulttuuritoiminnasta. Kunnan tehtävä on järjestää kulttuuritoimintaa."

Johanna Selkee: "Keskimäärin kuntien kulttuuripuolen kustannukset ovat prosentin kuntien kustannuksista. Kouvolassa prosenttiosuus on pienempi. Kaupungin talousvaikeudet eivät kuittaannu, vaikka kaikki tuki kulttuurille ja taiteelle lopetettaisiin."

Väitteiden kommentoijat

Jukka Kumpulainen. Pohjois-Kymen musiikkiopiston rehtori ja klassiseen musiikkiin erikoistunut kriitikko.

Tiina Luhtaniemi. Kouvolan teatterin johtaja.

Anu Kasnio. Poikilo-museoiden johtaja.

Riikka Luostarinen. Kymi Sinfoniettan toimitusjohtaja.

Selja Kunttu. Kouvolan kirjastopalvelujohtaja.

Sari Vääränen. 1. luokan opettaja Mansikkamäen koulussa.

Sari Hyytiäinen. Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Kouvolan Yhteislyseossa, Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja, Lukuliike-seurantaryhmän jäsen ja Suomen kielen lautakunnan varapuheenjohtaja.

Elina Koivisto. Kouvolan kaupungin kulttuuripäällikkö.

Johanna Selkee. Kuntaliiton erityisasiantuntija.

Kouvolan on tuotettava kulttuuria

Kulttuurista osalliseksi pääseminen on jokaiselle ihmiselle kuuluva, perustuslakiin kirjattu oikeus.

– Ihan samalla tavalla kuin sananvapaus tai oikeus kokoontua, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.

Kouvola tuottaa kulttuuripalvelunsa suhteellisen edullisesti. Tuoreimmassa Kuntaliiton tilastossa vuodelta 2016 tarkasteltiin väkiluvultaan 24:ää suurinta kaupunkia ja niiden kulttuuritoiminnan kustannuksia. Vaikka Kouvola on Suomen 11. suurin kaupunki, se sijoittui listauksessa sijalle 22.

Kulttuuritoiminnan kustannukset olivat Kouvolassa 142 euroa per asukas. Kouvolan jälkeen tulivat vain Vantaa (102) ja Salo (95). Esimerkiksi Kotkan vastaava summa oli 187 euroa, Lahden 2019 ja Helsingin 257.

Vuonna 2020 summa tulee kutistumaan, koska kaupunki on leikannut kulttuuritoimijoiden tukea.

Kynnystä kulttuurin pariin tulee madaltaa

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta uudistui viime vuoden alussa silloisen kulttuuriministerin Sampo Terhon (ps.) siunauksella. Laki velvoittaa kunnat madaltamaan kynnystä kulttuurin pariin. Valtiot ja kunnat rahoittavat kulttuuripalveluja, jotta niihin pääsisivät käsiksi myös pienituloiset, työttömät ja lapset.

– Kun kunta maksaa osan, palvelu on käyttäjälle edullisempi kuin pelkästään markkinavetoisena.

Kulttuurilaki määrittää kunnalle monta tehtävää

Lain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle, kuten Kouvolan teatteri ja Kymi Sinfonietta. Poikilo-museot ylläpitävät paikallista kulttuuriperintöä sekä edistävät paikallista identiteettiä tukevaa ja kehittävää toimintaa – laissa määritelty kunnan tehtävä sekin.

Kunnan tulee tarjota mahdollisuuksia tavoitteelliseen taide- ja kulttuurikasvatukseen, kuten Pohjois-Kymen musiikkiopisto tekee. Lisäksi kunnan tulee edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Se voi tarkoittaa kulttuuria tuottavien yhdistysten tukemista.

Kirjastolaki määrää, että Suomen jokaisen kunnan on tarjottava asukkailleen kirjastopalveluja.

Jos kunta ei toimi lain mukaan, kansalainen voi tehdä asiasta kantelun. Niitä selvittävät aluehallintoviranomainen, oikeuskansleri ja oikeusasiamies.

Kulttuuri tuo kaupunkiin rahaa

Selkee muistuttaa, että Kouvolan kulttuurilaitokset tuovat kaupunkiin rahaa kuntarajojen ulkopuolelta.

– Pääsylipputulojen lisäksi vierailijat myös yöpyvät ja syövät Kouvolassa.

Selkeen mukaan monissa kaupungeissa on tunnustettu tosiasia, että kunnan tukema kulttuurilaitos tuo tuloja paikallisille yrittäjille.

– Kouvolassakin se kannattaisi tunnistaa ja hyödyntää mahdollisimman hyvin.

Kulttuuriala on Selkeen mukaan valtakunnallisesti merkittävä työllistäjä.

– Työpaikkojen määrä on kasvussa luovilla aloilla.

Koulutettu veronmaksaja haluaa kulttuuripalvelut

Selkeen mukaan jatkuva kulttuuripalveluista säästäminen kostautuu elinvoiman hiipumisena.

– Muuttotappiosta kärsivän kunnan olisi onnistuttava houkuttelemaan uusia, hyvin koulutettuja, työllistyviä ja veroja maksavia asukkaita. He ovat vaativa ryhmä, jolle ei riitä päiväkoti, koulu ja ruokakauppa.

Vaikka kulttuuripalvelujen taloudellisia hyötyjä on vaikea todentaa numeroin, asiaa tutkitaan Selkeen mukaan kasvavalla innolla.

– Kulttuuri voi pienentää sosiaali- ja terveyspuolen menoja.

Kulttuuri ja taide edistävät tutkitusti terveyttä ja parantavat elämänlaatua.

– Sillä on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille, että harrastaa jotakin muutakin kuin television katselua.

Luetuimmat