Seppo Aallolle ehdokkuus tuli puskien ja puun takaa — Lukijoita liikuttanut Kuusankosken kapinakirja on ehdolla Tieto-Finlandiaksi

Matti Tieaho

Seppo Aalto Kouvolan vanhalle hautausmaalle vuonna 1946 pystytetyn muistomerkin äärellä.
Seppo Aalto Kouvolan vanhalle hautausmaalle vuonna 1946 pystytetyn muistomerkin äärellä.

Kuusankoskelta kotoisin oleva dosentti Seppo Aalto kilpailee tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta teoksellaan Kapina tehtailla — Kuusankoski 1918 (Siltala). Tekijä on luonnollisesti tyytyväinen ehdokkuudestaan.

— Pakko tässä on tyytyväinen olla. Tämä oli teos, jota pelkäsin hirveästi, Aalto toteaa.

Hän tunnustaa, että tieto ehdokkuudesta tuli puskista ja puun takaa. Mieltä lämmittää erityisesti se, että raati huomasi kirjan selittävän yhden paikkakunnan avulla koko sisällissodan syyt ja seuraukset Suomessa.

— Suurin ongelma kirjassa on se, että ensimmäinen painos on loppuunmyyty. Torstaina saadaan ehkä lisää kirjoja, Aalto sanoo.

Aalto on saanut kirjastaan paljon palautetta lukijoilta. Jotkut ovat itkeneet kirjaa lukiessaan.

— Joku sanoi, että hyvin kirjoitettu, mutta kauheaa luettavaa.

Eräs kirjaan jututettu tunnusti, että vaaria on pidetty sata vuotta murhaajana. Aallon teoksessa asia on korjattu.

— Teos todistaa, ettei näin ollut. Vaari voi nukkua nyt rauhassa haudassaan. Tämän takia asioista pitää kirjoittaa, Aalto kertoo.

Sisällissodasta on kirjoitettu Suomessa paljon, mutta teollisuusyhteisön osuutta sisällissodassa on kuvattu vähän. Myös Kymenlaakso on jäänyt lapsipuolen asemaan. Aallon kirja tuo nämä nyt esiin, ja kirja oikoo terroriin liittyviä epämääräisiä tietoja.

Seppo Aalto on syntynyt Kuusankoskella vuonna 1951. Eläkkeellä oleva filosofian tohtori asuu Helsingissä. Aalto on hoitanut muun muassa Suomen historian professuuria Helsingin yliopistossa ja toiminut Akatemian tutkijana.

Lukuisia historiateoksia kirjoittanut Aalto on erikoistunut 1500-1600-luvun Suomen historiaan.

Aallon lisäksi Tieto-Finlandiaa tavoittelevat Ville Similän ja Mervi Vuorelan Ultra Bra — Sokeana hetkenä (WSOY), Tuomas Aivelon Loputtomat loiset (Like), Risto Siilasmaan ja Catherine Fredmanin Paranoidi optimisti — Näin johdin Nokiaa murroksessa (Tammi), Kaisa Haatasen ja Sanna-Mari Hovin Monarkian muruset — Kaiken maailman kuninkaallisia (Johnny Kniga) sekä Helena Ruuskan Hugo Simberg. Pirut ja enkelit (WSOY).

Kirjallisuuden Finlandia-palkinnot jaetaan 28.11. Palkinnonsaajan päättää elokuvaohjaaja Virpi Suutari.

Tieto-Finlandia-palkinto on 30 000 euroa.

Uusimmat uutiset