Valkealalaisen kylän omalaatuinen tähti muistetaan poliittisista protestikylteistään, ja nyt hänen perintönsä rapistuu vaarallista vauhtia – Kyläyhdistys haluaa pelastaa Ensio Tuppuraisen elämäntyön ennen kuin on liian myöhäistä

Ite-taide: Ensio Tuppuraisen teoksia on mukana näyttelykiertueella, joka on osa nykykansantaiteen juhlavuotta. Ite-museon amanuenssi luonnehtii Tuppuraisen taidetta Suomen oloissa ainutlaatuiseksi.

Katja Juurikko

Ensio Tuppuraisen tytär Maarit Tuppurainen sanoo, että taidepiha pitäisi saada nykyistä näkyvämmäksi ja houkuttelevammaksi.
Ensio Tuppuraisen tytär Maarit Tuppurainen sanoo, että taidepiha pitäisi saada nykyistä näkyvämmäksi ja houkuttelevammaksi.

Katja Juurikko

Ensio Tuppuraisen veistos ottaa kantaa Onnelan pihapiirissä.
Ensio Tuppuraisen veistos ottaa kantaa Onnelan pihapiirissä.

Edesmenneen valkealalaisen ite-taiteilijan Ensio Tuppuraisen teoksia on parhaillaan esillä Oulun taidemuseossa. Syksyllä ne siirtyvät Hämeenlinnan taidemuseoon.

Kuitenkin valtaosa miehen värikkäästä elämäntyöstä rapistuu ja ruostuu hänen pihapiirissään Kääpälän kylässä.

Nykykansantaiteilija nimesi taidepyhättönsä Onnelaksi. Nyt nimikyltistä on pudonnut pois O-kirjain.

Katja Juurikko

Ensio Tuppurainen asui entisessä kaupparakennuksessa.
Ensio Tuppurainen asui entisessä kaupparakennuksessa.

Apuraha jäi saamatta

Kääpälän seudun kyläyhdistys on päättänyt, että valtakunnallisesti merkittävä nähtävyys on pelastettava.

Yhdistys anoi tänä keväänä 3 500 euron apurahaa Suomen kulttuurirahaston Kymenlaakson rahastolta. Päätös oli kielteinen.

– Sillä summalla olisimme esimerkiksi korjanneet avaruusalusteoksen, jonka perusta on huonossa kunnossa, kyläyhdistysläinen Christel Vaenerberg kertoo.

Hän sanoo yhdistyksen laskeneen, että osalla summasta saisi korjausmateriaalit ja hitsaustyön sekä vuokrakoneen, joka pitää teosta ylhäällä.

Katja Juurikko

Kyläyhdistyksen alkuperäisen suunnitelman mukaan avaruusalusteoksen korjaustyö olisi aloitettu touko-kesäkuussa ja saatu valmiiksi syksyllä.
Kyläyhdistyksen alkuperäisen suunnitelman mukaan avaruusalusteoksen korjaustyö olisi aloitettu touko-kesäkuussa ja saatu valmiiksi syksyllä.

Ammattilainen halutaan dokumentoimaan

Loput apurahasta olisi käytetty tehtävään, johon kyläläisten asiantuntemus ei riitä: kokoelman dokumentointiin. Tiedossa olisi jo tekijä, Veli Granö. Hän on kotimaisen ite-taiteen asiantuntija, joka tuntee Tuppuraisen teokset entuudestaan.

Granö ottaisi valokuvauksen, luetteloinnin ja loppuraportin perusteella kantaa siihen, mitkä pihapiirin teoksista ovat säilyttämisen arvoisia. Säilytettäville töille tehtäisiin konservointisuunnitelma.

Kyläyhdistys ja Tuppuraisen perikunta tekivät alustavan teoskartoituksen jo marraskuussa 2019. Sen mukaan taivasalla on veistoksia ja erilaisia tauluja yhteensä noin 80 kappaletta. Lisäksi Tuppuraisen talossa, jonne yleisö ei enää pääse sisään, on hieman alle 200 maalausta.

Katja Juurikko

Moni veistos ruostuu.
Moni veistos ruostuu.

Kyläyhdistys valmis talkoisiin

Vaenerberg sanoo, että Kääpälä on pieni kylä ja Tuppuraisen teoskokoelma Vekaranjärven varuskunnan lisäksi merkittävintä, mitä alueella on.

– Täällä pysähtelee ihmisiä lähes joka päivä matkalla Verlaan ja Repovedelle. He etsivät pihan teoksista esimerkiksi omat horoskooppimerkkinsä ja kuvaavat ne Instagramiin.

Hänen mukaansa kyläyhdistys olisi valmis tekemään niin paljon talkootyötä kuin tarvitaan, jotta taidepihapiiristä tulisi jälleen yleisöystävällinen. Mutta siihen tarvitaan myös rahaa.

– Tavoitteemme on tehdä pihapiiriin kunnon polut ja teosten kohdalle tekstit, mihin poliittiseen tai esimerkiksi ympäristöteemaan kukin työ liittyy. Haluamme myös QR-koodit, joiden avulla teoksiin pääsisi syventymään paremmin.

Katja Juurikko

Huomattava osa Tuppuraisen teoksista on yhteiskunnallisesti kantaa ottavia protestikylttejä.
Huomattava osa Tuppuraisen teoksista on yhteiskunnallisesti kantaa ottavia protestikylttejä.

"Olisipa meillä mesenaatti"

Vaenerberg sanoo, että parhaimmillaan pihapiiri olisi ainutlaatuisen taiteilijan yhteiskuntanäkemyksen testamentti.

Tuppurainen (1924–2014) muistetaan ankarana yhteiskuntakriitikkona ja Kääpälän Sanomat -käsitteen isänä, joka kylteissään julisti suorat sanat muun muassa poliitikoille. Tuppuraisen pihanäyttelyä on luonnehdittu pysyväksi mielenosoitukseksi.

– Harva enää uskaltaa ottaa kantaa, mutta Ensio uskalsi. Hän seisoi jokaisen työnsä takana.

Pahimmillaan pihapiiri alkaisi muistuttaa kaatopaikkaa, jonne ei enää uskaltaisi päästää ihmisiä.

Harva enää uskaltaa ottaa kantaa, mutta Ensio uskalsi. — Christel Vaenerberg

– Olisipa meillä joku mesenaatti.

Sellainen löytyi esimerkiksi ite-taiteilija Veijo Rönkkösen luomalle Parikkalan patsaspuistolle, joka on Suomen kenties tunnetuin nykykansantaidekohde. Pyhtääläinen teollisuusneuvos Reino Uusitalo osti puiston vuonna 2010. Paikan hoidosta vastaa puiston hoitoyhdistys.

Patsaspuisto kohtasi taannoin ilkivaltaa, ja se on tullut tutuksi myös Kääpälässä. Esimerkiksi pihassa ollut, pissaavaa poikaa esittävä patsas varastettiin.

Katja Juurikko

Ulkosalla olevaan ite-taiteeseen on turvallista tutustua myös korona-aikana.
Ulkosalla olevaan ite-taiteeseen on turvallista tutustua myös korona-aikana.

Ikä ja arki tulevat vastaan

Kääpälän yhdistysväki ja Tuppuraisen perikunta ovat todenneet, että perhe yksin ei pysty pihaa teoksineen hoitamaan. Tuppuraisen tytär Marja Tiihonen, 70, sanoo, että taiteilijan lapsilla ikä ja arki tulevat vastaan.

Hän on koettanut parhaansa mukaan korjata osaa tekstitauluista. Pitkän päälle ne eivät kuitenkaan kestä vaihtelevaa säätä.

– Ulkoseinämaalaukset ovat niin huonossa kunnossa, että enää ei tahdo saada selvää, mitä ne esittävät. Metallipatsaat taas ruostuvat, kertoo Tiihosen pikkusisko Maarit Tuppurainen.

Hän asuu lähellä taidepihaa ja näkee, että paikka kyllä kiinnostaa ihmisiä.

– Pihapiiri pitäisi kuitenkin saada näkyvämmäksi ja houkuttelevammaksi.

Katja Juurikko

Tuppurainen teki myös maisemamaalauksia.
Tuppurainen teki myös maisemamaalauksia.

Kansan syvien rivien ääni

Kokkolassa sijaitsevan nykykansantaiteen museon ite-amanuenssi Elina Vuorimies sanoo, että ite-teosten rapistuminen omassa pihapiirissään on valitettavan tavallinen tarina. Toisaalta töitä on vaikea siirtää pois, sillä kyseessä on kokonaistaideteos.

– Toivomme, että paikalliset toimijat, kuten yhdistykset, pystyisivät toiminnallaan säilyttämään tällaiset merkittävät ympäristöt jälkipolville edes jonkin aikaa.

Vuorimies luonnehtii Ensio Tuppuraisen kädenjälkeä ainutlaatuiseksi.

– Hänen protestinsa on niin vahva. Hän julkaisi kylttejä, joissa on selkeä sanoma ja kansan syvien rivien ääni. Vastaavaa ei muualta Suomesta löydy.

Vuorimies ja kaksi muuta taidekuraattoria valitsivat viisi Tuppuraisen kylttiteosta mukaan ideoimalleen näyttelykiertueelle, joka kantaa nimeä Kohtalona luovuus. Sen ensimmäinen näyttely järjestettiin keväällä Kokkolassa. Sieltä se siirtyi kesäksi Oulun taidemuseoon.

Näyttelyn kylteissä Tuppurainen ilmoittaa muun muassa, että "Ken ei rouville niijaa eikä herroille pokkaa, hän varmasti matalassa majassa kokkaa" (1985) ja "EU kelmien kerhosuojana valheiden verkko moni vanhus "rupusakkia" eläkkeet pyörii pakkia" (2005).

Onpa hän ollut sitäkin mieltä, että "Pois apu- ja papurahat taiteilta niillä on suistettu tasa-arvo raiteilta" (1987).

Elina Vuorimies

Ensio Tuppuraisen kylttiteoksia on parhaillaan esillä Oulun taidemuseossa.
Ensio Tuppuraisen kylttiteoksia on parhaillaan esillä Oulun taidemuseossa.

20 vuotta läpimurrosta

Näyttelyt ovat osa ite-taiteen juhlavuotta. On tullut kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Maaseudun Sivistysliitto järjesti yhteistyökumppaneineen ite-näyttelyn, jonka yhteydessä aiheesta ja ilmiöstä julkaistiin kirja – ensimmäinen laatuaan.

Nykykansantaide teki nopeasti läpimurron. Vuorimiehen mukaan se on taidetta, joka on helposti lähestyttävää ja joka lähes poikkeuksetta herättää katsojassa iloa, ihmetystä ja intoa.

Ensio Tuppuraisen teoksia on ollut aiemmin esillä muun muassa Helsingin kaupungin taidemuseossa ja kansainvälisessä näyttelyssä Kiasmassa. Hänet esitellään myös ite-taiteen verkkoportaalissa itenet.fi, johon on koottu valtakunnallisesti merkittävimmät ite-taiteilijat.

Samalta sivustolta voi käydä katsomassa, millaista ite-tarjontaa eri puolilla Suomea on juhlavuonna 2020.

KATJA JUURIKKO

Ensio Tuppurainen kuvattuna pihassaan vuonna 2011.
Ensio Tuppurainen kuvattuna pihassaan vuonna 2011.