Satavuotias Kuusankosken lukio on kokenut espanjantaudin, sodat ja hippiajan radikaalit – Historiikki kertoo myös koulun ullakolta löytyneeltä aikakapselista ja nuoren kulttuurineuvoksen tupakkabisneksestä

Koulun historiatyöryhmä kokosi merkkivuoden kunniaksi historiikin Läpi harmaan ja pinkin kiven – Kuusankosken lukion sata vuotta. Kustantaja Pasi Luhtaniemi perusti teoksen vuoksi Kirjakaupanmäelle pop up -kaupan.

Jussi Lopperi

Kuusankosken lukion historianopettaja Juha Forsberg esittelee koulun eri vaiheita.
Kuusankosken lukion historianopettaja Juha Forsberg esittelee koulun eri vaiheita.

Kuusankosken lukio aloitti taipaleensa Kuusankosken yhteiskouluna vuonna 1920.

– Samana vuonna, kun Tarton rauha solmittiin ja espanjantauti riehui epidemiana Suomessakin, lukion satavuotishistoriikin toimittanut Juha Forsberg kertoo.

Kuusankosken tehdasseudulla asui 1900-luvun alussa paljon koulun perustamisesta kiinnostuneita perheitä. Osa heistä oli Kymin osakeyhtiön virkamiehiä, jotka halusivat lastensa saavan hyvän koulusivistyksen.

– Kouvolassa oli samantasoinen koulu, mutta matka Kuusankoskelta sinne oli melko pitkä kuljettavaksi.

Koulu aloitti toimintansa yksityisenä oppikouluna. Luokkia oli aluksi vain kaksi, mutta oppilaiden lisääntyessä niiden määrä kasvoi vähitellen viiteen.

Kuusankosken seuratalo toimitti sekä koulun että kirkon virkaa. Ensimmäinen rehtori oli kirkkoherra Arvi Malmivaara.

– Pappisväestön toimiminen opettajina ei ollut tuohon aikaan mitenkään epätavallista.

Lapset aloittivat koulunkäynnin oppikoulussa tuolloin 11-vuotiaina. Jos joku halusi jatkaa opintojaan ylioppilaaksi asti, se tarkoitti muuttoa Kouvolaan.

– Lukioon menijöiden osuus koulun oppilaista oli pitkään melko pieni. Vasta sotien jälkeen ylioppilaiden määrä alkoi nousta.

Katja Juurikko

Historiikkiin on koottu Kuusankosken lukion historia aina vuodesta 1920 nykypäivään.
Historiikkiin on koottu Kuusankosken lukion historia aina vuodesta 1920 nykypäivään.

Ajan aallot kävivät korkeina

Sotavuosina yhteiskoulussa oli oppilaina enimmäkseen tyttöjä. Koulutyö jatkui, poikkeusoloista huolimatta.

Rintamalla kuoli oppilaita ja opettajia. Opettajat Martti Tolamo ja Unto Ketomaa kaatuivat talvisodassa.

Musiikinopettaja Frans Nyrken poika Olli liittyi Waffen-SS-joukkoihin ja katosi Rostovin alueella vuonna 1943.

Ensimmäiset ylioppilaat lakitettiin pula-aikana vuonna 1946. Forsberg kertoo, että jotkut heistä ovat vielä elossa.

Samana vuonna yhteiskoulu vietti 25-vuotisjuhlaansa. Rehtori Antti Nikulainen julisti juhlapuheessaan toivoa ja sivistyksen merkitystä, vaikka sodan synkkä varjo lepäsi yhä kansakunnan ja koulun yllä.

"Elämme raskasta ja ankaraa aikaa. Ajan aallot käyvät korkeina ympärillämme", Nikulainen kertoi oppilaille.

1950-luvulla kansan elintaso nousi, samoin oppilasmäärät. Yhteiskoulu sai viimein oman koulurakennuksen Valtakadulle vuonna 1957.

– Sinne siirtyneet oppilaat ovat muistelleet, että ihan kuin taivaaseen olisi saapunut, Forsberg sanoo.

Uudessa koulurakennuksessa oli juhla- ja liikuntasali sekä sosiaali- ja saniteettitilat.

Koulu oli sitä ennen toiminut vanhassa puurakennuksessa. Talosta oli tullut lopulta liian ahdas.

– Vessoina siellä oli puuceet pihan perällä.

Jussi Lopperi

Kuusankosken lukion kuvataiteen opiskelijat tekivät juhlavuodeksi eri vuosikymmeniä edustavia oppilasnukkeja, joilla on nimet ja kuvitteelliset elämäntarinat. Takana opettaja Juha Forsberg.
Kuusankosken lukion kuvataiteen opiskelijat tekivät juhlavuodeksi eri vuosikymmeniä edustavia oppilasnukkeja, joilla on nimet ja kuvitteelliset elämäntarinat. Takana opettaja Juha Forsberg.

Kulttuurineuvoksen tupakkabisnes

1960– ja 70-luvuilla elettiin nuorison nousuaikaa. Yhteiskoulu muutettiin valtion omistamaksi yhteislyseoksi vuonna 1961.

Historiikissa kulttuurineuvos Eero Niinikoski kuvailee, miten oppilailla oli tuolloin tapana juosta välitunnilla Sutisen kauppaan ostamaan munkkeja.

Tupakasta Niinikoski kehitti bisneksen myymällä Boston-askeista savukkeita vanhemmille pojalle. Miten Niinikoski sai askit haltuunsa, sitä historiikki ei kerro.

Beatlesin ja hippien aikaa väritti vasemmistolaisuus ja poliittinen aktiivisuus. Suomen Teiniliiton sähäkät vuodet osuivat myös Kuusankoskelle, kun oppilaat vaativat uudistuksia koulunkäyntiin.

– Lukiomme entinen oppilas Teemu Rainamaa kirjoitti kirjaan pätkän tästä oppilasaktivismin ajasta. Hän teki Teiniliitosta myös historian gradutyönsä Itä-Suomen yliopistoon, Forsberg kertoo.

Opettajat suhtautuivat oppilaiden koulupoliittiseen toimintaan ja kapinointiin vaihtelevasti.

Äidinkielen opettaja Annikki "Pönttö" Savolainen ihaili nuoria "radikaaleja" heidän hyvien puhetaitojensa vuoksi ja muisteli omia poliittisesti aktiivisia nuoruusaikojaan.

Historiikissa nimettömäksi jäänyt opettaja sanoi, että "opettajalta yritetään viedä kaikki oikeudet, jäljelle jää vain oikeus hymyillä."

Koulurakennukselle tehtiin vuosina 2006 ja 2007 mittava remontti, jossa ullakolta löytyi Teiniliiton vanha kaappi.

Se oli kuin aikakapseli, joka sisälsi oman aikansa peilikuvia eli liiton omistamia vanhoja kirjoja ja lehtiä.

Kaapissa oli muun muassa Suomi–Chile-seuran julkaisu Venceremos – me voitamme vuodelta 1973 ja kommunistisen koululaislehden Koulutoverin ensimmäinen numero vuodelta 1976.

Myös Kuusankoskella siirryttiin digiaikaan

Peruskoulu-uudistuksen jälkeen lyseosta tuli Kuusaan lukio vuonna 1975. Nykyisen vaaleanpunaisen ulkovärinsä koulurakennus sai vuonna 1991.

2000-luvulla remontin jälkeen tiloissa aloitti Kuusaan ja Voikkaan lukiot yhdistänyt Kuusankosken lukio.

2010-luvulla oli maailmanlaajuisen digiloikan vuoro. Ylioppilaskirjoitukset siirtyivät verkkoon.

Lukio sai Pietarista uuden ystävyyskoulun ja yhteistyö saksalaisen Gesamtschule Saarnin kanssa jatkui.

Vaihto-oppilaita Kuusankoskelle on vuosien varrella tullut Euroopan maiden lisäksi muun muassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Japanista ja Thaimaasta.

Vuodesta 1991 lähtien historian lehtorina lukiossa toiminut Forsberg kertoo keränneensä vanhoja 1920–40-lukujen oppikirjoja.

– Ne osoittavat, miten koulunkäynti on vuosien varrella muuttunut. Materiaalit ovat vaihtuneet, samoin oppilaat ja opetustyyli. Silti jotain on pysynyt samana.

Koulun 100-vuotisjuhlia oli tarkoitus viettää marraskuussa 2020. Ne siirtyivät pandemian vuoksi kevääseen 2021.

Kuusankosken lukio aloitti toimintansa espanjantaudin aikaan. Sata vuotta myöhemmin se jatkaa toimintaansa koronan aikaan.

Jos rehtori Nikulainen pitäisi puheensa nyt, hän ehkä sanoisi samaa kuin 75 vuotta sitten. Suomen koulun on hyvä ottaa ajan merkeistä oppia.

"Koulun tulee pyrkiä ei ainoastaan siirtämään menneiden sukupolvien henkinen perintö nykyiselle nousevalle polvelle, vaan samalla myös viitoittamaan ja tasoittamaan tietä onnellisempaa tulevaisuutta kohti", Nikulainen kertoi.

Katja Juurikko

Kustannus Aarnin perustaja Pasi Luhtaniemi laittoi pop up -kaupan pystyyn lukion historiikin vuoksi.
Kustannus Aarnin perustaja Pasi Luhtaniemi laittoi pop up -kaupan pystyyn lukion historiikin vuoksi.

Kirjakaupanmäki on taas nimensä veroinen

Kuusankosken Melkunmäki ja Pajamäki tunnettiin ennen kansan suussa myös Kirjakaupanmäkenä.

Tyyne Äijälä ja Josefina Winberg perustivat paikkakunnalle vuonna 1915 kirjakaupan, jota Winberg piti aina vuoteen 1936 saakka.

Mäellä myydään taas kirjoja. Kustannus Aarnin perustajan Pasi Luhtaniemen pop up -kirjakauppa sijaitsee Liljequistintiellä.

– Äijälän ja Winbergin kirjakauppa oli vain 100 metrin päässä kaupastani, joka on myös kustannus Aarnin toimisto ja kotini. Kuusankosken lukion satavuotishistoriikin ilmestyttyä lukiolla mietittiin, kuinka kirjaa saisi parhaiten myytyä. Siksi Luhtaniemi perusti kaupan.

– Alkoi tuntua siltä, että verkkokauppa ei riitä. Kirja on paikallisesti tärkeä ja tärkeimmät asiakkaat ovat naapurustossa parin kilometrin säteellä.

Luhtaniemi on pitänyt kustantamoaan neljä vuotta Kuusankosken taajamassa. Aarnilla ei ole aiemmin ollut kuusankoskelaisia kirjoittajia.

Ensimmäisen kouvolalaisen kirjoittajansa kustantamo sai viime keväänä, kun edesmennyt Kimmo Hyvärinen julkaisi Kouvolaan sijoittuvan esikoisdekkarinsa.

– Työni on ollut aiemmin sillä tavalla näkymätöntä, ettei minun ole tarvinnut olla kirjan lukijan kanssa paljon tekemisissä, mutta nyt olen. Ehkä kauppakin olisi siinä tapauksessa perustettu aikaisemmin.

Kuusankosken lukion historiikkia lukiessaan Luhtaniemi on nautiskellut kirjan etenkin 1960– ja 70-lukujen kuvauksista. Hän järjesti kustantajana kirjalle grafiikan ja hankki painajan.

– 1920–40-lukuja ja sen paatoksellisia puheita on ollut kiinnostavaa lukea. Aika oli silloin niin erilainen.

Pop up -kauppa on auki marraskuun loppuun arkisin klo 13–16. Luhtaniemi harkitsee pitävänsä kaupan auki pidempään, jos kysyntää on.

– Saatan avata kaupan myös uudelleen viikkoa ennen joulua.

Juttua muokattu kello 20.43: Pasi Luhtaniemen nimi korjattu oikeaksi alaotsikosta.

Luetuimmat