Metsä on turvallinen syli

Kimmo Ohtonen: Karhu, voimaeläin. 176 s. Docendo 2016.

Kimmo Ohtosen karhukirja on yksi Tietokirjallisuuden Finlandiaa tavoittelevista ehdokkaista tänä syksynä.

Kesällä 1990 karkasi yhdeksänvuotias Kimmo-poika metsään. Turvaa oli haettava, isä riehui mökillä ja uhkasi perhettään. Lapsi etsi turvaa metsästä, ja kuusen oksien alta löytyi hätääntyneelle suojaisa piilo.

Monipuolisena luontotoimittaja tunnetuksi tullut Kimmo Ohtonen, 34, on koonnut elämänkokemuksistaan ja luontokuvistaan koskettavan kirjan.

Pääosan saa karhu, metsiemme kiistaton kuningas, mutta muutkin villieläimet pääsevät esiin. Hallitsevaksi elementiksi kasvaa kuitenkin metsä, sen kokonaisvaltainen voima ja upeus. Metsä on kuin elämän perimmäinen kehto, jonka syliin jokainen voi laskeutua ja saada turvaa, lämpöä.

Ohtonen on viettänyt karhuja kuvatessaan satoja tunteja piilokojussaan. Sieltä otetut kuvat sanalla sanoen mykistävät. Ohtonen pääsee jollain erityisellä tavalla lähelle villieläintä, löytää sen sielun ja aitouden.

Kuvat ovat teknisesti liki täydellisiä. Ne kertovat tekijänsä laajasta paneutumisesta ja tarkasta tyylitajusta. Karhusta tulee katsojalle kuin kaveri, jonka toimia seuraa herpaantumatta.

Kirja dokumentoi erämaaluonnon koko kirjon ja vahvuuden.

Eikä tässä vielä kaikki. Ohtosen kirja on rehellisellä tavalla avoin hätääntyneen lapsen kehityskertomus. Perheen tragedia väkivaltaisen isän varjosta itselliseen elämään on liikuttavan kaunis.

Pojan suhde äitiinsä on koskettava. Se kertoo siitä, miten kukin selviytyy omalla tavallaan hetteiköstä kuivalle maalle. Ja tärkeintä on läheisen rakkaus.

Ohtonen ei ylidramatisoi omia vaikeuksiaan, mitään siirappimaista imelyyttä on tästä turha etsiä. Nuori mies vain kasvaa omilla voimillaan ehjäksi, mutta siihen tarvitaan myös metsän turvaa ja sen antamaa voimaa.

Kimmo Ohtosen Karhu-kirja on sykähdyttävä lukukokemus ja ilo silmälle. |

Seppo Paajanen

Hyvää: Upea kuvaus ihmisen suhteesta luontoon ja sen ilmiöihin.

Huonoa:

Erityistä: Ohtonen tunnetaan myös norppauimarina. Hän ui 2012 Saimaan päästä päähän kerätäkseen varoja norpan suojeluun.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.