"Tämä on kovaa aikaa tehdä teatteria" – Kotkan kaupunginteatterin uutuusnäytelmässä mainitaan myös Kouvolan teatterin leikkaukset

Torstaina ensi-iltansa saava Buster Keaton – Elämä ja teot pohjautuu Kari Hotakaisen samannimiseen romaaniin. Keatonin moniosaamista kunnioittaen Miko Jaakkola on toiminut esityksen käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana, puvustajana ja videosuunnittelijana.

Raimo Eerola

Kari Hotakaisen kirjaan pohjautuva Buster Keaton -näytelmä saa ensi-iltansa torstaina. Kuvassa näyttelijät Mirka Mylläri, Mikkomarkus Ahtiainen ja Antti Leskinen.
Kari Hotakaisen kirjaan pohjautuva Buster Keaton -näytelmä saa ensi-iltansa torstaina. Kuvassa näyttelijät Mirka Mylläri, Mikkomarkus Ahtiainen ja Antti Leskinen.

Teatteri

Mykkäelokuvien tähti Buster Keaton tuli tunnetuksi ilmeettömästi esitetystä fyysisestä komediastaan. Melankolia sekoittuu huumoriin myös Kotkan kaupunginteatterin uudessa näytelmässä, joka kuvaa amerikkalaisnäyttelijän ehkä todellista ja ehkä kuviteltua elämää lapsuudesta aikuisuuteen.

Kari Hotakaisen romaaniin pohjautuva Buster Keaton – Elämä ja teot saa ensi-iltansa Naapuri-näyttämöllä torstaina.

– Estradishow yhdistelee musiikkia, slapstick-huumoria ja kohtauksia Keatonin elämästä, ohjaaja, teatterinjohtaja Miko Jaakkola kertoo.

Keaton oli moniosaaja

Vuosina 1895–1966 elänyt Keaton oli moniosaaja. Hän oli elokuvakäsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä. Keaton myös kuvasi ja editoi omat elokuvansa ja teki kaikki stunt-temppunsa itse.

Jaakkolan mukaan Hotakaisen vuonna 1991 ilmestynyt läpimurtoteos pohtiikin monena olemista, kuten jatkuvasti vaihtuvien uusien työtehtävien opettelua. Keatonin moniosaamista kunnioittaen Jaakkola on toiminut esityksen käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana, puvustajana ja videosuunnittelijana.

– Myös näyttelijöillä on ”liikaa” rooleja.

Näyttelijöitä on kolme. Mikkomarkus Ahtiainen on pääosassa Buster Keatonina. Mirka Mylläri esittää muun muassa elokuvatähden ex-vaimoa. Konkarinäyttelijä Antti Leskinen nähdään lavalla myös pienen vauvan roolissa.

– Tämä on naurattanut ohjaajaa suunnattomasti, Leskinen sanoo itsekin nauraen.

Hotakainen halusi tavata Shellillä

Jaakkola on käsikirjoittanut näytelmän yhdessä Rauno Ahosen kanssa. Hän ohjasi näytelmän ensimmäisen kerran vuonna 2006 Helsingissä Teatteri Takomoon, josta se siirtyi Helsingin kaupunginteatterin ohjelmistoon.

Jaakkola muistelee ensimmäistä tapaamistaan Hotakaisen kanssa lämmöllä.

– Kun aloin pohtia romaanin dramatisointia, Kari Hotakainen ehdotti tapaamispaikaksi Veturitien Shelliä.

Jaakkolan mukaan tapaamispaikka kuvasti kirjailijan vaatimatonta luonnetta, kuten myös rojalteiksi eli lisenssimaksuiksi sovitut tuotannon hupparit.

– Hän ehdotti, että maksuksi riittäisi proggishuppari. Myöhemmin hän soitti minulle takaisin ja sanoi olleensa liian hellämielinen – hän haluaisikin hupparit koko perheelleen.

Raimo Eerola

Esityksessä kuullaan elokuvista tuttua musiikkia, kuten Charlie Chaplinin kappale Smile elokuvasta Nykyaika vuodelta 1936. Kappaleiden sovitukset on tehty työryhmän kesken näyttelijä Mikkomarkus Ahtiaisen (keskellä) johdolla
Esityksessä kuullaan elokuvista tuttua musiikkia, kuten Charlie Chaplinin kappale Smile elokuvasta Nykyaika vuodelta 1936. Kappaleiden sovitukset on tehty työryhmän kesken näyttelijä Mikkomarkus Ahtiaisen (keskellä) johdolla

Sellaistakin, jota katsoja ei normaalisti näe

Ohjaajan mukaan esityksestä nähdään Kotkassa täysin erilainen versio kuin Helsingissä, mikä osittain johtuu poikkeusajan aiheuttamasta epävarmuudesta.

Jaakkola kertoo, että näytelmä käsittelee elokuvantekijöiden ohella myös teatterintekijöiden elämää. Siihen on lisätty kohtauksia, joissa näyttelijät kertovat omasta arjestaan – siitä, millaista on tehdä pitkiä työpäiviä kuutena päivänä viikossa korona-arjessa talouspaineiden keskellä.

– Esityksessä on paljon sellaista, jota katsoja ei normaalisti näe, Mylläri sanoo.

Tämä on eräänlainen rakkaudentunnustus. Esitys on tehty rakkaudesta lajiin ja teatteriin. — Miko Jaakkola

Dialogissa mainitaan muun muassa Kouvolan teatterin leikkaukset.

– Korona on koskettanut alaa syvästi. Elämme leikkausten ristipaineessa, ja freelancer-näyttelijät ovat työttöminä. Tämä on kovaa aikaa tehdä teatteria.

Vaikka esitys sisältää syvempiä teemoja, se on Jaakkolan mukaan kuitenkin lämmin, runollinen ja hauska. Estradishow kunnioittaa myös Keatonin vaudeville-taustaa.

– Tämä on eräänlainen rakkaudentunnustus. Esitys on tehty rakkaudesta lajiin ja teatteriin.

Näyttelijät etätöissä

Korona-aika on vaikutti myös näytelmän työstämiseen. Leskisen mukaan harjoitukset ehdittiin aloittaa teatterissa keväällä, mutta pian näyttelijät siirtyivät tekemään töitä kotoa käsin.

Jaakkola antoi näyttelijöille kotitehtäviksi ottaa kuvia kännykkäkameroillaan. Näistä kuuluisia elokuvakohtauksia jäljittelevistä kuvista muodostettiin video, joka pyörii esityksen taustalla.

– Koronakeväänä tein ensimmäistä kertaa kotona töitä. Perheeni auttoi minua kuvien ottamisessa, Ahtiainen kertoo.

Hänen mukaansa harjoittelutauko tuli tarpeeseen, sillä vielä keväällä hän tunsi olevansa väärä ihminen Keatonin rooliin. Ahtiainen sanoo, että hänelle oli suuri haaste näytellä vähäilmeisesti niin, että pienillä ilmaisuilla kerrotaan paljon.

– Tämä oli minulle henkilökohtaisesti todella mielenkiintoinen prosessi. Korona-aika antoi ylimääräiset puoli vuotta aikaa kypsytellä tekstiä. Kun syksyllä aloitimme harjoitukset uudelleen, tunne oli aivan erilainen kuin keväällä.

Esitys on riisuttu kaikesta turhasta

Estradishow jättää Jaakkolan mukaan tilaa improvisoinnille. Rosoisessa show’ssa näkyvät myös vaihdot ja rekvisiitta. Pienelle näyttämölle tehdyssä esityksessä asiat kerrotaan suoraan yleisölle.

– Pidän siitä, että esitys on riisuttu kaikesta turhasta. On vain tarina, jota ihmiset kertovat, Mylläri toteaa.

Hänen mukaansa harjoituksissa on ollut tunne, että lavalla voi tapahtua mitä tahansa. Myös Ahtiainen uskoo, että näyttämöteos muuttuu matkan varrella.

– Tämä tuntuu jutulta, joka aukeaa koko ajan enemmän ja enemmän. Uskon, että jotain tulee vielä lisää.

Myllärin mielestä tietynlainen sattumanvaraisuus on näyttelijälle herkullinen tilanne.

– Se on yhtä aikaa pelottavaa ja vapauttavaa.

Leskinen kokee suurimmaksi haasteeksi Hotakaisen tekstin avautumisen yleisölle. Hänen mukaansa alkuperäisteoksessa kirjoittajan ja lukijan välillä on hyvin henkilökohtainen suhde.

– Aluksi pohdinkin, miten tämä tuodaan näyttömälle. Näyttelijän täytyy tuoda teokseen jotain omaa tai muuten kyseessä on vain power point -luento.

Buster Keaton – Elämä ja teot -näytelmän ensi-ilta Kotkan kaupunginteatterissa 8. lokakuuta kello 19.