Pinnan alla on huolia — Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalon näyttelyn taiteilijat ovat huolissaan Suomen vesistöistä

Järviemme veijarit -näyttelyn taitelijat tuntevat vesistöjen asukkaat. Saimaannorppaa osataan arvostaa, mutta järvet otetaan edelleen helposti itsestäänselvyyksinä.

Niko Kaartinen

Taitelijat ja heidän työnsä. Pekka Tuuri, Samuli Alonen, Sakke Yrjölä ja Juha Taskinen ovat Järviemme veijarit -näyttelyn taitelijat. Taskisen käsissä on katiska, johon norppa ei pääse vahingossa uimaan.
Taitelijat ja heidän työnsä. Pekka Tuuri, Samuli Alonen, Sakke Yrjölä ja Juha Taskinen ovat Järviemme veijarit -näyttelyn taitelijat. Taskisen käsissä on katiska, johon norppa ei pääse vahingossa uimaan.

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalon seiniä koristavat lukuisat luontokuvaaja Juha Taskisen ottamat suloiset kuvat saimaannorpista. Yhdestä nurkasta löytyy kuitenkin kuva kuolleesta norpasta, joka on takertunut kalastajan verkkoon.

— Se pysäyttää ihmiset joka kerta, Taskinen kertoo.

Taskinen on kuvannut norppia 39 vuotta. Tuona aikana ihmisten norppatietämys ja arvostus uhanalaista eläinlajia kohtaan on kasvanut.

— Samalla, kun tietämys on lisääntynyt, norppien luontaiset kutu- ja lepopaikat ovat häviämässä mökkien rakentamisen alta. Onneksi hyvääkin on tapahtunut. Esimerkiksi verkkokalastusta on rajoitettu.

Taskisen mielestä suomalainen luonto on kohtuullisessa kunnossa. Saimaannorpan kannalta tilanne on suhteellisen hyvä.

— Nyt norppakanta on tilanteessa, jossa se voi palata niille järville, joista se on aikoinaan hävitetty.

Järviin suhtaudutaan kirkasotsaisesti

Sakke Yröjä

Sakke Yrjölä teki kalastamistaan kaloista kuvakoosteen, jonka hän piirsi ja väritti. Kuvassa silakkahauki.
Sakke Yrjölä teki kalastamistaan kaloista kuvakoosteen, jonka hän piirsi ja väritti. Kuvassa silakkahauki.

Graafikko ja kuvittaja Sakke Yrjölä piirsi ja maalasi 2,5 vuoden aikana 71 kalalajia Suomen kalalajien tunnistusopasta varten. Yrjölä kalasti eri puolilla Suomen vesistöjä projektia varten.

Yrjölä on huolissaan siitä, että metsien ja soiden ojittaminen ja hakkaaminen vapauttaa luontoon paljon rakasmetalleja ja humusta. Pelloilta valuu fosforia vesistöön.

— Tämä muuttaa puhtaita vesistöjä huonoon suuntaan. Kaivostoiminnan yhteydessä veteen pääsevät myrkyt eivät herätä positiivisia ajatuksia.

Yrjölän mukaan suomalaiset ovat hieman kirkasotsaisia ja sokeita järvilleen.

— Rehevöityminen tuhoaa ekosysteemiämme ja vähentää vesistöjemme arvoa.

Itämeren rehevöityminen on ongelma

Pekka Tuuri

Pekka Tuuri työstänyt viiden vuoden ajan kuvakirjaa Suomen kaloista niiden luonnollisissa ympäristöissä. Kuvassa meritaimenen poikanen.
Pekka Tuuri työstänyt viiden vuoden ajan kuvakirjaa Suomen kaloista niiden luonnollisissa ympäristöissä. Kuvassa meritaimenen poikanen.

Valokuvaaja Pekka Tuuri on viettänyt tuhansia tunteja sukelluksissa suomalaisissa vesistöissä kaloja kuvaten.

Tuurin mukaan Suomessa on paljon lähes luonnontilaista luontoa. Sisävedet ovat Tuurin mukaan pääasiassa hyvässä kunnossa, mutta merialueet ovat rehevöityneet.

— Ihmisille näkyy sinilevä, mutta pinnan alla kovilla pinnoilla kasvavat rihmalevät vievät kaiken näkyvyyden Itämerellä. Jos rihmalevä olisi maan pinnalla, sille tehtäisiin heti jotain. Nyt se on poissa ihmisten silmistä ja samalla mielistä.

Tuuri ottaa kantaa myös kemikaalivuotoon, jossa Vuohijärveen pääsi 35 tonnia MTBE-kemikaalia. Tuurin mukaan onnettomuuksia tulee aina sattumaan, mutta niihin pitää pystyä reagoimaan ja varautumaan.

— Pääasia, etteivät onnettomuudet johtuisi välinpitämättömyydestä.

Rohkeasti luontoon

Samuli Alonen

Kuvanveistäjä Samuli Alonen yhdistelee töissään pronssia, ruostumatonta terästä ja puuta. Kuvassa Kutukumppanit -veistos.
Kuvanveistäjä Samuli Alonen yhdistelee töissään pronssia, ruostumatonta terästä ja puuta. Kuvassa Kutukumppanit -veistos.

Kuvanveistäjä Samuli Alonen loi uusia kalahahmoja Vuohijärven näyttelyä varten. Alosen vahva suhde luontoon kehittyi jo lapsuuden mummolassa ja retkeilemällä.

Alosta huolettaa nuorten vieraantuminen luonnosta. Nuoret tiedostavat luonnon, mutta eivät mene sinne.

— Luontoon voi mennä rohkeasti kävelemään ja patikoimaan. Tämä näyttely on hyvä muistutus suomalaisista vesiarvoista.

Järviemme veijarit 2.6.—26.8., Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo (Näkkimistöntie 1).