Iittiläisen erityisopettajan kesäkanalasta tuli ensin someilmiö ja sitten kirja

Sari Rajulin toivoo, ettei kukaan koskaan ottaisi lemmikkejä vitsillä. Itsekin hän valmentautui kanaemoksi huolellisesti, vaikka kanojen ottaminen olikin alkuun päähänpisto.

Sari Rajulinin kotialbumi

Sari Rajulinilla on ollut kolmena kesänä yhteensä 13 kanaa. Kuvassa munimisessa vaan ei järjenkäytössä ansioitunut Hilma.
Sari Rajulinilla on ollut kolmena kesänä yhteensä 13 kanaa. Kuvassa munimisessa vaan ei järjenkäytössä ansioitunut Hilma.

Erityisopettaja Sari Rajulin seisoi Puurin kanalan pihassa kainalossaan laatikko, jossa on neljä kanaa.

— Miten tässä näin pääsi käymään? hän havahtui kysymään itseltään.

Se oli bensaa koneeseeni. Aloin kirjoittaa lisää.

Iitissä asuva Rajulin ei ole koskaan ollut lemmikkeihin päin kallellaan, mutta nyt hän oli päätymässä emoksi kanalaumalle.

Vaikka kesäkanat olivat päähänpisto, hän oli sentään valmistautunut hyvin. Facebookin Munanetti-yhteisöstä saamiensa ohjeiden mukaan hän oli hankkinut kaiken tarvittavan tiedon ja välineet valmiiksi munintapesiä ja ammattitappajia myöten.

— Jos kana loukkaantuu vakavasti, pitää olla valmiudet tappaa se heti.

Saimi rakastaa moottoreita

Kanat kotiutuivat hyvin. Tutustuttuaan parveen Rajulin huomasi, että kanat ovat hurmaavia persoonallisuuksia.

Hilma on ketterä liikkeissään ja erinomainen munija, mutta täysi tomppeli. Saimi rakastaa moottoreita. Kun ruohonleikkuri tai klapikone saa muut kanat paniikkiin, Saimi ottaa hyvän asennon ja pysähtyy nauttimaan pärinästä.

Rajulin alkoi raportoida kanojen edesottamuksista Facebookissa, ja tykkäyksiä tuli ryöppyämällä.

— Se oli bensaa koneeseeni. Aloin kirjoittaa lisää, hän kertoo.

Ensimmäisen kesän jälkeen seuraajat jäivät janoamaan lisää kanajuttuja. Rajulin vastasi huutoon.

Rajulinin ystävä, kirjastovirkailija Kini Laine alkoi hiostaa, että somepäivitykset pitää koota kirjaksi. Rajulin pyysi toisen mielipiteen toimittaja Katariina Hakaniemeltä. Tämä ehdotti, että Rajulinin omia tekstejä voisi täydentää historiallisella kanatietoudella.

Vanhoja oppeja ja piirroskuvitus

Kanavointia, kuulumisia siipikarjatilalta ennen ja nyt, ilmestyy Reunan kustantamana lauantaina 24.2. Rajulinin tekstien lisäksi siinä on kananhoito-oppeja jopa sadan vuoden takaa.

Yksi tärkeimmistä opeista on Rajulinin mukaan nyt ja aina tämä:

— Lemmikkien hankintaan tulee suhtautua vakavasti. Kanaakaan ei pidä ottaa vitsillä.

Kirjan on kuvittanut espoolainen Minna Lucander. Rajulin ylistää yhteisen ystävän kautta löytyneen Lucanderin etevyyttä. Kaksikko on tavannut vain kahdesti, mutta yhteistyö on ollut alusta asti saumatonta.

— Minun tarvitsi vain sanoa Minnalle, että piirrä kanalle Supo-ilme, niin juuri oikea kyylääjäilme tuli.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet