Noitakuningattaria ja barokkioopperaa — Kymi Sinfoniettan konsertissa Händelin aarioita laulaa sopraano Tuuli Lindeberg

Georg Friedrich Händel (1685–1759) sävelsi vahvoille naishahmoille aarioita, joissa he saavat näyttää myös herkät tunteensa.

Heikki Tuuli

Tuuli Lindeberg oopperalaulajana erikoistunut barokkimusiikkiin.
Tuuli Lindeberg oopperalaulajana erikoistunut barokkimusiikkiin.

Barokkikonsertissaan keskiviikkona ja torstaina Kymi Sinfonietta keskittyy ranskalaisen Jean Philippe Rameaun (1683–1764) ja saksalaisen Georg Friedrich Händelin (1685–1759) musiikkiin.

Orkesteria liidaa kapellimestarin sijasta konserttimestari Raymond Cox. Laulusolistina vieraileva sopraano Tuuli Lindeberg kertoo mielellään Händelin oopperoista.

— Hän sävelsi paljon aarioita niihin asuessaan suurimman osan elämästään Englannissa.

Lindeberg valitsi konserttiin aarioita kolmelta eri roolihenkilöltä. Rinaldo-oopperasta esittelyyn pääsee Damaskoksen noitakuningatar Armida.

Lumottua saarta hallitseva noita Alcina taikoo nimioopperassaan ihmisiä patsaiksi. Kuningatarkokoelman täydentää oikea historiallinen henkilö, Julius Caesar -oopperan Kleopatra.

— He ovat kaikki ylväitä hahmoja, mutta melko ristiriitaisia. Oopperoissa he kohtaavat vastoinkäymisiä.

Lindebergin mielestä juuri sellaiset hahmot ovat oopperoiden kiinnostavimpia. Ristiriitaisille hahmoille säveltäjä on kirjoittanut myös kaikkein vaihtelevimmat aariat.

Händelin aikana vahvan naishahmon roolin lauloi yleensä rokkitähden asemassa ollut laulajatar.

— Vaikka roolihahmo olisi kuinka vahva tahansa, aariassa voi tulla riipaisevalla tavalla esiin hänen pienuutensa ja heikkoutensa.

Händelin aikaan naisille sallittiin paljon enemmän näyttämöllä kuin arkielämässä ja naispuoliset oopperalaulajat esittivät rooleja aktiivisesti.

Kastraattilaulajat saivat yleensä hienoimmat sankariroolit, mutta heidän vastaparinaan oli yleensä vahva naishahmo.

— Sen roolin lauloi yleensä aikansa suuri oopperadiiva, rokkitähden asemassa ollut laulajatar.

Händelillä oli Lontoossa oma oopperaseurue. Vielä 1600-luvulla oopperaesitykset olivat enemmän ylimistön ja pienen piirin viihdykettä, mutta 1700-luvulla esitykset normaalille kansalle pääsylippuineen yleistyivät.

— Siksi Händel pyrki valitsemaan aiheita, joiden hän arveli kiinnostavan suurta yleisöä.

Fantasianomaiset Rinaldo ja Alcina pohjautuvat molemmat eeppisiin runoelmiin, joiden juonenkäänteet olivat koulutetulle väestölle tuttuja. Vähän kuin Taru sormusten herrasta tai Star Wars.

— Sellaisista aiheista oli hedelmällistä ryhtyä säveltämään oopperaa.