Opiskelijoita pelottaa yrittäjäksi ryhtyminen – Taideruukkikaupassa Xamkin tai Ksaon opiskelija voi harjoitella yrittäjyyttä myyden omia tuotteitaan – "Jos se olisi minusta kiinni, tämä olisi ikuinen projekti", projektipäällikkö Päivi Asikainen sanoo

Uusi paikallisten opiskelijoiden sisustus- ja designtuotteisiin keskittyvä kauppa on auki ainakin helmikuuhun 2021 asti. Opiskelija saa kaupasta kokemusta ja tekemänsä tuotteen tuotot.

Lukas Pearsall

Projektipäällikkö Päivi Asikainen järjestelee Metsänpeitto-sarjan koruja kaupassa.
Projektipäällikkö Päivi Asikainen järjestelee Metsänpeitto-sarjan koruja kaupassa.

Taideruukkikauppa otti ensiaskeleensa jo Kouvolan asuntomessujen aikaan viime kesänä. Kauppa avasi ovensa helmikuussa, mutta joutui koronan vuoksi pian sulkemaan ne ja siirtymään nettikaupan pitoon.

Tiistaina kivijalkakauppa avautuu uudemman kerran. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin ja Kouvolan seudun ammattiopiston Ksaon yhteinen hanke antaa artesaani- ja muotoilualojen opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla, millaista on olla yrittäjä.

Hankkeen projektipäällikkö Päivi Asikainen opiskelee Xamkissa muotia ja puvustusta. Asikainen kertoo, että kauppa toimii Taideruukissa helmikuuhun 2021 asti.

– Jos se olisi minusta kiinni, tämä olisi ikuinen projekti. Olisi hienoa, että oppilaitoksilla olisi aina tarjota opiskelijoille kauppa, jossa voi myydä omia tuotteitaan.

Jos on intoa ja luovuutta, on mahdollisuuksia

Myynnissä on käsitöitä, sisustusta, keramiikkaa, tauluja ja koruja. Lisäksi tarjolla on vaatteita ja asusteita, Kouvola-tuotteita, postikortteja ja kirjoja.

Asikaisen mukaan kauppaan liittyvässä hankkeessa halutaan paitsi hyödyntää ja kehittää opiskelijoiden taitoja, myös laajentaa ja parantaa seudun muiden yrittäjien mahdollisuuksia. Myynnissä on myös Taideruukin yrittäjien ja lähiseutujen tekijöiden tuotteita.

– Taideruukkikauppa on turvallinen paikka oppia yrittäjyyttä käytännössä. Opiskelija voi saada innostuksen lähteä ehkä yrittäjäksi itsekin.

Jos intoa ja luovuutta vain on, Asikaisen mielestä mahdollisuudet alalla ovat rajattomat. Esimerkiksi graafikot ja valokuvaajat tekevät postikortteja ja julisteita, keraamikot koriste- ja käyttötuotteita.

– Muodin ja puvustuksen alalla voin vaatettaa ihmisiä, tehdä korjausompelutöitä ja yksittäisiä esiintymisasuja. Tekijä voi luoda itsensä tyylistä, omaa mallistoa ja vastata myös asiakkaiden toiveisiin.

Lukas Pearsall

Taideruukkikaupasta löytyy monenmoista ja värikästä tuotetta.
Taideruukkikaupasta löytyy monenmoista ja värikästä tuotetta.

Kauppaan liittyy myös tuotekehittely

Kaupassa harjoitteleva opiskelija miettii ensin oman tuotteen, jota hän tekee ja myy. Hän laskee, paljonko valmistusprosessissa menee aikaa ja paljonko kuluu rahaa materiaaleihin sekä juokseviin kuluihin.

– Täytyy pohtia, onko tuote myymisen arvoinen. Onko se riittävän laadukas, miten sitä voisi kehittää ja miten siitä voisi tehdä toimivamman? Miten tuotteesta saisi lisäksi halvemman?

Nimi on tärkeä ja se, miten se tuotteessa näkyy. Samoin, onko tuotteen mainostamiseen kotisivua tai sosiaalista mediaa ja miten se laitetaan kaupassa esille.

Kaikki opiskelijat osallistuvat myös myyntiin paikan päällä. He huolehtivat myymälän järjestyksestä ja asiakaspalvelusta.

– Lopullisena palkkiona opiskelija saa myydyn tuotteen tuotot.

Yrittäjyys pelottaa opiskelijoita

Kiitollisin olen siitä, kuinka itsevarmaksi tämä projekti on minut tehnyt. — Niina Palotsaari

Projektissa opiskelijat eivät saa vielä oikean yrittäjän statusta, mutta hankkivat myymiseen Y-tunnuksen. Sitä voi käyttää ponnahduslautana uralle.

– Opiskelija voi myöhemmin vakavoitua miettimään, ryhtyisikö hän yrittäjäksi vai ei.

Asikaista itseään yrittäjyys on aina kiinnostanut. Askel sen suuntaan on kuitenkin ollut vaikea ottaa.

– Se on tuntunut isolta, uhkaavalta palalta. Opiskelijoita pelottaa yrittäjyydessä usein se, miten oman yrityksen pyörittäminen vaikuttaa esimerkiksi opintotukeen, Asikainen kertoo.

– Jos liikeidea on pieni ja tulevaisuuden näkymät sen suhteen epäselvät, sitä miettii haluaako käydä läpi kaiken sen, mikä liittyy yrityksen perustamiseen ja ylläpitämiseen.

Viime kesänä Asikainen kokeili yrittäjyyttä ensimmäisen kerran. Hän kirjautui Osuuspankin kevytyrittäjäksi ja toi tuotteitaan myyntiin Taideruukkikauppaan.

– Se on aivan samaa hommaa kuin täysipäiväisenä yrittäjänä toimiminen, mutta byrokratialtaan ei niin pelottavaa. Kevytyrittäjänä olen saanut pankilta kirjanpitoapua.

Asikainen tekee asusteita ja uniikkivaatteita. Edellisiä on myynnissä myös Taideruukkikaupassa.

– Keskityn juuri nyt huolehtimaan siitä, että kauppa sujuu ja se on toimiva paikka muille taideyrittäjille.

Lukas Pearsall

Taideruukkikaupasta löytyy myös makramee-töitä.
Taideruukkikaupasta löytyy myös makramee-töitä.

Taideruukkikauppa antoi Niina Palotsaarelle itsevarmuutta

Niina Palotsaari opiskelee käsityön ohjaustoiminnan artesaanilinjalla. Kuten jokainen hankkeeseen osallistuva opiskelija, hän tekee kaupassa kolme tai neljä työpäivää kuukaudessa.

– Lähdin kokeilemaan tällaista matalan kynnyksen riskitöntä yrittämistä. Suunnitelmissani on solmia työharjoittelusopimus, jotta kaupassa tehdyt tunnit kartuttaisivat harjoittelukokemustani.

Palotsaaren luomuksia kaupassa ovat Piparinna 45370 -hartsikorut. Niihin hän on suunnitellut korusarjat Pohjanpalo ja Metsänpeitto.

Inspiraation hän on saanut Suomen luonnosta, juuriltaan Kainuusta ja kansantaruista.

– Valmistan tuotteet käsityönä Valkealassa. Suosin kotimaisia raaka-aineita, jos se vain on mahdollista.

Hankkeesta Palotsaari kertoo oppineensa todella paljon. Hän on saanut siitä verkostoitumista, uusia tuotteita, työtekniikoita ja materiaaleja.

– Kiitollisin olen siitä, kuinka itsevarmaksi tämä projekti on minut tehnyt. Usko omaan tekemiseen on löytynyt vertaistuen avulla.

Juttu korjattu 2.6. kello 11.49: Kuvateksti makramee-töistä muutettiin. Maininta Kymintehtaasta poistettiin harhaanjohtavana.