Rakastunut radikaali kiusoitteli ystäväänsä säveltämällä tämän osaksi sinfoniaa – Viviane Hagner tulkitsee Kymi Sinfoniettan konsertissa Beethovenin viulukonserton

Numero kahdeksan on Beethovenin sinfonioista humoristisin ja iloisin. "Ehkä siksi, koska hän oli sitä säveltäessään rakastunut", Olari Elts arvelee.

Timm Kölln

Viuluvirtuoosi Viviane Hagner on esittänyt aiemmin Kymi Sinfoniettan kanssa Mozartin Sinfonia concertanten.
Viuluvirtuoosi Viviane Hagner on esittänyt aiemmin Kymi Sinfoniettan kanssa Mozartin Sinfonia concertanten.

Kymi Sinfoniettan konserttisarja Radikaali guru jatkaa säveltäjä Ludvig van Beethovenin 250-vuotisjuhlia.

Sarjan aloitti konserttiversio oopperasta Fidelio. Seuraavassa konsertissa säveltäjän viulukonserton esittää saksalais-korealainen Viviane Hagner.

– Hagner on Euroopan parhaimpia solisteja, joka on työskennellyt paljon Beethovenin musiikin kanssa, Kymi Sinfoniettan taiteellinen johtaja Olari Elts kertoo.

Beethoven kirjoitti ainoan viulukonserttonsa Franz Clementille, joka oli aikansa kuuluisimpia viuluvirtuooseja.

Vaikea teos valmistui vain kaksi päivää ennen kantaesitystään.

– Legenda kertoo, että Clementi soitti sen konsertissa lähes prima vistana eli melkein ensi lukemalta.

Kappale ei saanut heti suurta suosiota, mutta saavutti sen muutama vuosikymmen myöhemmin. Tuolloin toinen viulutaituri Joseph Joachim esitti sen vain 12-vuotiaana. Esityksen johti säveltäjä Felix Mendelssohn.

– Konsertto on harvinainen koska siinä on sinfonisuutta. Se alkaa aivan omituisesti viidellä timpanin eli patarummun iskulla. Kukaan ei ollut aikaisemmin käyttänyt timpania orkesterissa niin paljon ja rohkeasti kuin Beethoven.

Myös konsertin toinen pääteos, kahdeksas sinfonia on Beethovenille epätyypillinen. Se on kevyempi ja lyhyempi kuin Beethovenin muut sinfoniat yleensä.

– Sen sävellysaikana Beethovenilla oli elämässään vaikeaa. Hänen veljensä oli erittäin sairas ja hän itse oli jo lähes kuuroutunut.

Beethoven oli kuitenkin myös rakastunut. Sinfonian syntyajalta vuonna 1812 on peräisin ainoa säilynyt hänen kirjoittamansa rakkauskirje. Kuuluisa kirje on osoitettu kuolemattomalle rakastetulle. Kuka hän oli, sitä musiikintutkijat arvuuttelevat yhä.

Ehkä juuri rakastumisen ansiosta kahdeksannesta tuli Beethovenin sinfonioista humoristisin ja iloisin.

– Siinä on piilotettuja vitsejä Haydnin musiikin tapaan ja aurinkoinen sävy. Sinfonia on myös itseironinen.

Teoksen toisessa osassa Beethoven kiusoittelee lämpimästi ystäväänsä. Siinä Johann Nepomuk Mälzel, tahtilaite metronomin keksijä sai kuulla, miten orkesteri tikittää hänen nimeään tahtiin "ta-ta-ta lieber Mälzel".

Viimeinen osa on Eltsin mukaan kuin Shakespearen komedia ja tragedia yhtä aikaa kirjoitettuna kuuteen minuuttiin.

– Se on lähes mahdoton, jos haluaa soittaa sen, kuten Beethoven kirjoitti. Tempo on niin nopea. Siinä on vaara, että viulut syttyvät tuleen, Elts vitsailee.

Uudempaa musiikkia konsertissa edustaa Jörg Widmann, nykypäivän saksalaissäveltäjistä ehkä soitetuin.

Con Brio on hänen esitetyin kappaleensa. Sitä on muistaakseni johtanut enemmän kuin 60 kapellimestaria.

Kappale päätyi konserttiin, koska siinä on pieni yhteys Beethoveniin.

– Siinä on suoria sitaatteja kahdeksannen sinfonian ensimmäisestä osasta. Ne tekevät hallusinaatiomaisen vaikutelman.