Kouvolalaisen Antti Halosen pääsiäisperinne vaatii 50 kananmunaa, vesivärejä ja voita – Pääsiäismunatehtaasta syntyy syötäviä koristeita myös sukulaisille ja ystäville

Taiteilija paljastaa perheensä koristelukikat.

Katja Juurikko

Taiteilija Antti Halonen kertoo, että aiemmin hänellä oli paineita luoda erityisen hienoja pääsiäismunia. Nykyään hän koristelee rennommin.
Taiteilija Antti Halonen kertoo, että aiemmin hänellä oli paineita luoda erityisen hienoja pääsiäismunia. Nykyään hän koristelee rennommin.

Tarvitaan vähintään 50 kananmunaa.

Antti Halonen on melko varma, että hän saa hankittua koko satsin lähikaupastaan Kouvolan Kaipiaisista.

Kotona kaikki 50 munaa keitetään. Keittoaika on noin 8 minuuttia, jolloin lopputulos on taatusti kova.

Kun munat ovat jäähtyneet, keittiön pöydälle levitetään vahaliina. Koko perhe hilautuu pöydän ääreen hihat käärittyinä.

Alkaa perinne, joka on Haloselle yhtä tärkeä ja itsestään selvä kuin joulukuusen haku omasta metsästä: pääsiäismunien koristelu.

Lahjaksi sukulaisille ja ystäville

Antti Halonen, 55, on kuvataiteilija ja ortodoksi, ja hänellä on kiinnostavia ideoita pääsiäismunien varalle.

Mutta ennen kuin päästään asiaan, on kysyttävä, miksi Halonen hankkii niin hirveän määrän munia.

Niitä annetaan lahjaksi ystäville ja sukulaisille, hän selittää.

Munat, jotka jäävät lahjoittamatta, syödään itse.

Pääsiäisaterialle kuuluu lasten suosima leikki, jossa koristellut munat rikotaan litsaamalla eli kopsauttamalla toisiaan vasten. Sitten toivotetaan hyvää pääsiäistä.

Halonen naurahtaa, että joskus munia on myös jäänyt syömättä.

– Muistan, että vielä jokin vuosi sitten meillä oli hyllyssä 1970-luvulla maalattuja munia. Ne olivat muumioituneet.

Antti Halonen

Antti Halonen perheineen on tavannut maalata pääsiäismunat ensimmäisenä pääsiäispäivänä. Kuvassa taiteilee Helmi-tytär.
Antti Halonen perheineen on tavannut maalata pääsiäismunat ensimmäisenä pääsiäispäivänä. Kuvassa taiteilee Helmi-tytär.

Värejä saa käyttää runsaasti

Halosen perhe suosii koristelussa vesivärejä ja joskus akryylimaaleja. Tussitkin ovat sallittuja.

– En kyllä tiedä, liukeneeko jotakin kuoren läpi, Antti Halonen sanoo.

Luontoaiheet ovat Halosille tyypillisiä: kuusimetsää ja tunnelmallisia vaikutelmia.

– Saatamme piirtää sormilla ja jopa oksilla.

Myös purjelaiva pullein purjein kuuluu vakioaiheisiin. Se on peruja Halosen isän lapsuuden Karjalasta, Terijoen rannoilta.

Taiteilija painottaa, että värejä saa käyttää runsaasti. Kun munan päälle lisää reilusti esimerkiksi väritippoja, joita ryhtyy puhaltelemaan, ne leviävät hauskasti.

– Ja kun käyttää eri värejä, ja väripinnat tarttuvat toisiinsa, ne muodostavat piirroksellista viivaa.

Halonen muistelee, että kun hän oli lapsi, tummia värejä kehotettiin välttämään.

– Keltainen väri on suosittu, se on juhlan ja ylösnousemuksen väri. Ja munahan symboloi juuri ylösnousemusta.

Keltaiseen taipuu myös perinteinen värjäyskikka, jossa munat keitetään sipulinkuorissa. Halonen kannustaa kokeilemaan seassa riisinjyviä, jotka luovat veikeitä kuvioita.

Kauneimpia ei rikota

Kun koristellut munat ovat kuivuneet, ne – voidellaan.

Munat siis kiillotetaan räteillä, jotka on kostutettu voihin.

– Jonkin verran siinä irtoaa väriä, mutta jäljelle jäänyt väri syvenee.

Halonen toteaa, että voi kuuluu muutenkin pääsiäiseen, sillä sitä käytetään surutta pashaan ja kulitsaan.

– Ennen pääsiäistä voita vältetään paaston vuoksi.

Kiillotuksen jälkeen munat asetellaan näkyville paikoille kristalliastioihin.

Kauneimpia munia ei raaskita rikkoa.

Monelta kantilta

Halosen mukaan lapset tekevät hienoimmat munat, ja lasten kanssa maalaaminen on mukavinta.

Hän huomauttaa, että koristelu on silti hauskaa ja hyödyllistä puuhaa kenelle tahansa. Kananmunan kolmiulotteinen pinta on kiinnostavaa maalattavaa.

– Ajattelemme usein yksinkertaisesti ja kaksiulotteisesti. Koristellessa joutuu tarkastelemaan asioita monelta kantilta. Se on hyvä asia maalatessa ja muutenkin.

Kommentoidut