Vakooja Sulo Nykänen muistetaan parhaiten Jaalan pyövelinä — Pantiinko hänen omaa kuolemantuomiotaan Virossa sittenkään täytäntöön?

Tutkija Aleksi Mainio kirjoittaa Sulo Nykäsestä elämänkertaa, joka julkaistaan ensi syksynä tai keväällä 2019.

Aleksi Mainio elämäkerta-aineistoa

Sulo Nykäsen ajokortista näkyy, että takana on hurjia vuosina Itämeren alueella.
Sulo Nykäsen ajokortista näkyy, että takana on hurjia vuosina Itämeren alueella.

Auto juhtimise luba nr. 2486. Virolaisen ajokortin kuvassa on keski-ikäinen, puolikalju mies. Hän katsoo terävästi kameraan pyöreiden silmälasien takaa.

— Kuvassa on kovan elämän elänyt tyyppi. Oikeastaan aika kova jätkä, jolla on poliittisesti tiukat ja jyrkät mielipiteet, tutkija Aleksi Mainio sanoo. Hän kirjoittaa Nykäsestä elämäkertaa, joka julkaistaan ensi syksynä tai keväällä 2019.

Aleksi Mainio keväästä 1918 Jaalassa: "Nämä asiat kummittelevat niin kauan, kun niissä on epäselvää. Tapahtunutta ei pidä demonisoida, vaan parasta olisi yhdessä selvittää, mitä Jaalasa silloin tapahtui."

Ajokortti myönnettiin Sulo Nykäselle Tallinnassa vuonna 1940. Sinä kesänä Neuvostoliitto miehitti Baltian. Marraskuussa Sulo Nykänen pidätettiin.

Miehittäjävaltio oli törmännyt Nykäsen nimeen kyseenalaisissa dokumenteissa. Kansankomissioviraston tutkintaosaston kersantti Hait aloitti kuulustelut, jotka kestivät lähes kolme kuukautta. Nykänen tuomittiin terrorismista ja vastavallankumouksellisesta toiminnasta ammuttavaksi.

Sulo Nykäsestä kirjaa valmisteleva Aleksi Mainio on nähnyt viranomaisdokumentin, jossa kerrotaan yksiselitteisesti: Sulo Nykäsen teloitus on pantu toimeen vuonna 1941.

Voiko viranomaisdokumenttiin luottaa?

Lukuisia kysymysmerkkejä

Jaalan pyövelinä tunnetun Nykäsen elämä on täynnä kysymysmerkkejä. Varmaa on, että hän syntyi Pietarissa 9. lokakuuta 1894. Hänen isänsä Kaapro Nykänen oli muuttanut Pieksämäeltä Pietariin parikymmentä vuotta aikaisemmin.

Aleksi Mainion elämäkerta-aineistoa

Keväällä 1917 Sulo Nykänen työskenteli kirjurina venäläisten linnoitustyömaalla Jaalassa.
Keväällä 1917 Sulo Nykänen työskenteli kirjurina venäläisten linnoitustyömaalla Jaalassa.

Oppipojasta arvostetuksi kultasepäksi edennyt isä vaurastui, ja viisilapsinen nousukasperhe eli Pietarissa ennen vallankumousta hyvin. Suloa kymmenen vuotta vanhempi isoveli Vietti Nykänen opiskeli Saksassa arkkitehdiksi.

Sulo Nykänen itse esitti itsensä ylioppilaaksi, kun hänestä tehtiin ensimmäiset havainnot Jaalassa alkuvuodesta 1917. Kirjurina Venäjän armeijan linnoitustyömaalla toiminut Nykänen edusti aliupseeristoa. Syksyllä linnoitustyöt hyytyivät, ja työttömäksi jäänyt Nykänen katosi paikkakunnalta.

Vajaa puoli vuotta myöhemmin, maaliskuun ensimmäisenä päivänä Nykänen ilmestyi Jaalan metsiin venäläisen luutnantin takkiin pukeutuneena. Hän liittyi valkoisten puolella sotivaan Puumalan lentäviin ja toimi kuukauden päivät osastoa komentaneen Erkki Osmonsalon adjutanttina.

— Hän esiintyi venäläisenä upseerina, mutta todennäköisesti upseeritausta oli väritettyä. Teoriassa on mahdollista, että hän olisi käynyt Venäjällä junkkarikoulua jossain välissä, mutta selvää on, että hän pyöristi sotilaallisia meriittejään ylöspäin, Mainio sanoo.

Jaalan lentävien komentoon keväällä 1918

Jaalan lentävät Nykänen sai komentoonsa maalis-huhtikuun taitteessa 1918. Mainio on varma, että ennen toukokuun alkua joukko-osasto ei juuri vankeja ottanut, kun se haki punaisia Jaalan ja Heinolan maastossa.

Lempinimensä Jaalan pyöveli Nykänen sai kuitenkin vasta toukokuussa aloittamansa valkoisen terrorin aikana. Hän oli jo ennen kenttäoikeuden perustamista saanut käsiinsä listan jaalalaisista punaisista. Listassa oli 189 nimeä, joista tasan 70 henkilöä Nykänen ruksasi jo ennen kenttäoikeuden perustamista kuolemaan tuomittaviksi. Punaiset olivat sisällissodan aikana tappaneet kolme miestä Jaalassa.

Aleksi Mainion elämäkerta-aineistoa

Luutnantti Sulo Nykänen oli 24-vuotiaana Savon rintaman Jaalan valkoisen lentävän osaston päällikkö.
Luutnantti Sulo Nykänen oli 24-vuotiaana Savon rintaman Jaalan valkoisen lentävän osaston päällikkö.

Myöhemmissä tutkimuksissa on varmasti näytetty, että Nykäsen johtama kenttäoikeus teloitti Jaalassa 53 henkilöä. Mainio uskoo, että todellisuudessa uhreja oli ainakin 20 enemmän.

— Pitää muistaa, että Nykänen oli vasta 24-vuotias. Kenttäoikeudessa oli myös Jaalan nimimiehiä. Tuskin he mitään Nykäsen juoksupoikia olivat, Mainio sanoo.

Kun teloitukset alkoivat etoa myös valkoisia, Nykäsestä oli helppo tehdä syntipukki. Hän katosi.

Mainio uskoo, että Jaalassa voi vieläkin olla salassa pidettyjä päiväkirjoja tai valokuvia, jotka voisivat tuoda lisää valaistusta sisällissodan verisiin loppuhetkiin paikkakunnalla.

— Nämä asiat kummittelevat niin kauan, kun niissä on epäselvää. Tapahtunutta ei pidä demonisoida, vaan parasta olisi yhdessä selvittää, mitä Jaalassa silloin tapahtui, Mainio sanoo.

Aleksi Mainio elämäkerta-aineistoa

Sulo Nykänen alkoi johtaa Virossa "eteläisen alueen tiedusteluosastoa" vuonna 1919. Nykänen esikuntakuvassa sapeleineen eturivissä toisena vasemmalta.
Sulo Nykänen alkoi johtaa Virossa "eteläisen alueen tiedusteluosastoa" vuonna 1919. Nykänen esikuntakuvassa sapeleineen eturivissä toisena vasemmalta.

Syntipukki katosi vaan ei hyytynyt

Nykänen liittyi kesällä 1918 Malmin heimosotaretkikuntaan, joka partioi rajan takana Vienan Karjalassa. Syksyllä yleisesikunnan tiedusteluosasto värväsi hänet Arkangeliin vakoilemaan brittien Muurmanski-hankkeita. Britit palkkasivat Nykäsen vakoilijaksi Tukholmaan!

Seuraavana vuonna britit komensivat Nykäsen Pietariin, mutta tämä ilmoittautui menomatkalla yleisesikuntaan Helsingissä. Suomalaiset lähettivät Nykäsen Viron vapaussotaan. Nykänen johti parhaimmillaan 140 miehen tiedusteluosastoa.

Neuvostoliiton ja Puolan sota käynnityi vuonna 1919  —  ja kuinka ollakaan  —  seuraavana vuonna majuri Nykänen johti 80-henkistä tiedustelu- ja tuhotyöosastoa Puolassa.

Vuodet 1920—26 Nykänen asui Tallinnassa, mutta muutti sitten Riikaan, jota Mainio kutsuu senaikaiseksi vakoilijoiden Eldoradoksi. Seuraavalla vuosikymmenellä Nykänen asettui taas Tallinnaan ja nai virolaisen naisen.

Ei tullut romaanikirjailijaa vaikka halua oli

Ennen kuin Nykäsen pariskunta pidätettiin vuonna 1940, Jaalan pyöveli oli ehtinyt kirjoittaa viitisentoista kirjaa. Niistä osa oli tietokirjallisuutta kankaanteosta, osa ideologista pamflettikirjallisuutta, mutta oli joukossa muutama poikamainen seikkailukirjakin. Nykänen kirjoitti suomeksi, eestiksi ja venäjäksi. Painokset olivat pieniä.

— Hän halusi esiintyä romaanikirjailijana, mutta taidot eivät riittäneet, Mainio sanoo.

Kun Nykänen pidätettiin, hän oli edelleen suomalaisen Radiolaite Oy:n edustaja Virossa. Mainio muistuttaa, että suomalainen radiotiedustelu oli toisen maailmansodan aikaan maailman huippua.

Tiedot teloittamisesta ennenaikaisia?

Teloitettiinko Nykänen vuonna 1941 Tallinnassa? Mainio on nähnyt virallisen neuvostodokumentin, jossa näin väitetään tapahtuneen.

Eduskunnan puhemiehenä vuosina 1912—1914 toiminut Oskari Tokoi (1873—1963) kertoo muistelmissaan, että hän törmäsi toisen maailmansodan jälkeen Helsingissä tarjoilijaan, joka kertoi olevansa Nykänen. Hän muistutti miesten tapaamisesta Arkangelissa syksyllä 1918.

Kun Mirja Turunen haastatteli Aleksi Mainiota Kouvolan Sanomiin Nykäsestä vuonna 2007, tutkija sai yliopistolle osoitetun nimettömän kirjeen.

Kirjoittaja kertoi tavanneensa Nykäsen jatkosodan aikana Baltiassa ja myöhemmin Suomessa.

Lumikki Haaja

Tutkija Aleksi Mainio kirjoittaa kirjaa Sulo Nykäsestä. Hän toivoo saavansa muistitietoa muun ohella Nykäsen keväästä Jaalassa vuonna 1918. Silloin syntyi elämään jäänyt käsite Jaalan pyöveli.
Tutkija Aleksi Mainio kirjoittaa kirjaa Sulo Nykäsestä. Hän toivoo saavansa muistitietoa muun ohella Nykäsen keväästä Jaalassa vuonna 1918. Silloin syntyi elämään jäänyt käsite Jaalan pyöveli.

Sulo Nykänen, Jaalan pyöveli

Syntyi 9.10.1894 Pietarissa.
Teloitutti Jaalassa ainakin 53 henkilöä keväällä 1918.
Heimosotaretkikunnassa vuonna 1918.
Toimi vakoilijana Virossa, Latviassa ja Puolassa vuosina 1919-1941.
Kirjoitti toistakymmentä kirjaa Virossa.
Tuomittiin teloitettavaksi Virossa vuonna 1941.
Tutkija Aleksi Mainio
Filosofian tohtori, tutkija Helsingin yliopistossa.
Kirjoittaa Sulo Nykäsestä elämäkertaa.
Kerää vihjeitä Nykäsen vaiheista osoitteessa aleksi.mainio@helsinki.fi.

Arkistosta: Lue, mitä Mirja Turunen kirjoitti Jaalan pyövelistä Kouvolan Sanomissa 15.4.2007

Luetuimmat

Kommentoidut