Hugo Simberg kuvitti Kymiyhtiön juhla-adressin ja sai tilaustyöstä lisää itsetuntoa ja 1 400 markkaa — Piruja maalannut taiteilija oli aikansa kummajainen

Hugo Simberg on maalannut yhden Suomen tunnetuimmista teoksista. Sitä ennen hän suunnitteli Kymiyhtiölle Aarnikotka-logon ja teki grafiikkaa yhtiön juhla-adressiin.

Ateneum

Haavoittunut enkeli (1903) on yksi tunnetuimpia suomalaisia maalauksia. Hugo Simberg jätti teoksen nimettömäksi. Maalauksen nimeäjää ei ole tiedossa. Työ on pysyvästi esillä Suomen taiteen tarina -näyttelyssä Ateneumissa.
Haavoittunut enkeli (1903) on yksi tunnetuimpia suomalaisia maalauksia. Hugo Simberg jätti teoksen nimettömäksi. Maalauksen nimeäjää ei ole tiedossa. Työ on pysyvästi esillä Suomen taiteen tarina -näyttelyssä Ateneumissa.

Olen epäonnistunut surkeasti.

Kutakuinkin näin Hugo Simberg kirjoitti kaksoisveljelleen Paulille Amerikkaan vuoden 1900 toukokuussa.

Taiteilija oli saanut tehtäväkseen kuvittaa Kymiyhtiön juhla-adressin yhtiön täyttäessä 25 vuotta. Simberg teki adressiin nahkakannet koristeluineen ja sisäsivuille grafiikkaa.

Kirjeessä veljelleen hän kiittää kaikkia jumalia siitä, että sai työn tehdyksi.

— Hän ei ollut yleensäkään tyytyväinen mihinkään tekemäänsä, tietokirjailija Helena Ruuska kertoo.

Ruuskan teos Hugo Simberg — pirut ja enkelit (WSOY) ilmestyi syyskuussa. Kirjailija puhuu taiteilijasta ja tämän yhteyksistä Kuusankoskelle tänään torstaina Kouvola-talossa.

Perhe kannusti kulttuuriin

Simberg syntyi Haminassa vuonna 1873.

Perhe asui Marian kirkon vieressä Pikkuympyräkadulla. Nykyisin rakennus on seurakunnan nuorisotyön tilana.

Isä, everstiluutnantti Niclas Simberg työskenteli Kadettikoulun kassanhoitajana. Perhe oli ruotsinkielinen, mutta Hugo oppi Haminassa puhumaan suomea.

Herrasväkeen lukeutuneessa perheessä harrastettiin kulttuuria ja kannustettiin lapsia maalaamaan ja soittamaan. Samassa taloudessa asui Hugon täti Alexandra.

— Täti oli kiinnostunut kuvataiteista ja opetti Hugon piirtämään. Hän myös huomasi pojan lahjakkuuden, Ruuska kertoo.

Isä avusti nuorta taiteilijaa

Haminasta perhe muutti isän uuden työn perässä Viipuriin.

Taiteilijahaaveet alkoivat kyteä pikkuhiljaa. Simberg jätti lyseon kesken ja lähti opiskelemaan vuonna 1893 Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun, joka sijaitsi hiljattain valmistuneessa Ateneumissa.

Isä rahoitti opinnot ja tuki muutenkin taiteilijan alkutaivalta muun muassa ostamalla tälle prässin grafiikan tekoa varten.

Opiskelu ei kuitenkaan innostanut Simbergiä pitkään. Hän jätti koulun kesken ja pääsi suomalaisen symbolismin kärkinimen Akseli Gallen-Kallelan (silloisen Axel Gallénin) oppipojaksi.

Gallen-Kallela oppi-isänä

Simberg vietti syksyn 1895 Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa Ruovedellä ja sai mestarilta tärkeää kannustusta. Ruuskan mukaan tuona aikana Simbergin teoksiin ilmaantuivat hänelle ominaiset pirut ja enkelit.

Samana syksynä syntyi yksi taiteilijan tunnetuimmista teoksista Halla (1895).

Piru on teoksissa Simbergin toinen minä, johon taiteilija on maalannut surujaan. — Helena Ruuska

Ruovesi-ajan jälkeen Simberg alkoi tehdä opintomatkoja eri puolille Eurooppaa.

Simberg oli mieltynyt symbolismiin, jolle oli tyypillistä asioiden kuvaaminen vertauskuvin. Symbolistien taiteessa esimerkiksi käärme symboloi pahuutta ja luurankomiehet kuolemaa.

— Piru on Simbergin teoksissa taiteilijan toinen minä, johon hän on maalannut surujaan, epävarmuuksiaan ja pettymyksiään rakkaudessa. Enkeliin hän on maalannut herkkyyttään ja haavoittuvuuttaan.

Moises Garibay

Hugo Simbergin tekemä etsaus aarnikotkasta vuodelta 1900.

Simbergistä Kymiyhtiön logon suunnittelija

Kymiyhtiöllä oli tärkeä rooli Simbergin taiteilijanuran kehittymisessä.

Yhtiö halusi 1890-luvulla oman logon. Simberg päihitti suunnittelukilpailussa taiteilija Louis Sparren ja sai työtehtävän.

Hän piirsi mytologiasta tunnetun aarnikotkan eli griipin, joka on puoliksi kotka ja puoliksi leijona. Vuonna 1899 valmistunut piirros on yhä nykyisen UPM-Kymmenen käytössä, ja se on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut yritystunnus.

Logo on ajan saatossa kokenut useita muodonmuutoksia, mutta muistuttaa yhä Simbergin kädenjälkeä.

Kuusankosken Taideruukissa oli tänä vuonna esillä Aarnikotkan matkassa -näyttely, joka esitteli logon tarinan.

Juhla-adressi oli tärkeä tilaustyö

Logo poiki samana vuonna nuorelle Simbergille juhla-adressitilauksen. Hän oli innoissaan tehtävästä.

Simberg tuli Kuusankoskelle valokuvaamaan muun muassa tehdasrakennuksia, koneita ja maisemia sekä tekemään luonnoksia. Niiden pohjalta hän valmisti 18 etsauksen sarjan adressiin.

Grafiikka esitti muun muassa tehdasympäristöä.

Kaikki yhtiön työntekijät kirjoittivat adressiin nimensä tai piirsivät puumerkkinsä. Sen jälkeen se luovutettiin yhtiön ensimmäiselle toimitusjohtajalle Ernst Dahlströmille.

— Taiteilijan kannalta tilaus osui tärkeään kohtaan, Ruuska sanoo.

Simbergin ura ei ollut lähtenyt kunnolla käyntiin, ja hän tarvitsi rahaa. Hän sai työstä palkaksi 1 400 markkaa, eli nykyrahassa noin 6 000 euroa. Samalla tilaustyön saaminen nosti hänen itseluottamustaan.

Turun taidemuseon kokoelmissa olevaa juhla-adressia ei lueta Simbergin merkkiteoksiin. Ruuskan mukaan se on kuitenkin tärkeä osa teollisuushistoriaa ja samalla laaja kokoelma taidegrafiikkaa, joka oli tuolloin vielä Suomessa verrattain uutta.

Hugo Simberg kuvattuna Niemenlautan sukukartanolla lähellä Viipuria.

Kirkkomaalauksista skandaali

Simbergin tunnetuin teos Haavoittunut enkeli valmistui vuonna 1903. Taiteilija oli poikkeuksellisesti itsekin tyytyväinen maalaukseen ja odotti teoksesta valtionpalkintoa. Se hänelle myös myönnettiin.

Kunnianosoitus oli myös pyyntö koristella Lars Sonckin suunnittelema Tampereen tuomiokirkko.

Ruuskan mukaan Simbergin taiteilijanura oli kuitenkin ylä- ja alamäkeä. Toisin kuin Gallen-Kallela hän ei nauttinut elinaikanaan suomalaisten varauksetonta ihailua.

— Pirut tekivät hänestä kummajaisen. Välillä häntä suorastaan pilkattiin.

Ruuska pitää Simbergin maalaamia freskoja upeana, modernina kirkkotaiteena, jossa kristilliset teemat esitetään symbolein. 1900-luvun alun Suomessa maalaukset aiheuttivat kuitenkin skandaalin.

— Julkisuudessa käytiin valtava keskustelu siitä, onko sopivaa maalata käärme kirkon kattoon ja esittää köynnöstä kantavat pojat alastomina.

Kirkkoneuvosto äänesti asiasta, ja maalaukset saivat jäädä kirkkoon yhden äänen enemmistöllä.

Pertti Nisonen

Helena Ruuska puhuu tänään torstaina Kouvola-talossa Hugo Simbergistä. Tilaisuus alkaa kello 18.

Kuppa saattoi edesauttaa kuolemaa

Symbolismi alkoi menettää suuntauksena merkitystään 1900-luvun alun Suomessa. Sitä alettiin pitää vanhanaikaisena.

Mutta Simberg piti tiukasti kiinni satumaailmastaan.

Taiteilijan maalaustahti alkoi kuitenkin vähitellen hiipua, eikä merkkiteoksia syntynyt samalla tavalla kuin ennen.

Ruuskan mukaan Simbergin loppu oli traaginen. Taiteilija perheineen oli viettämässä kesää Ähtärin kesäpaikassa. Simberg oli maalannut vielä päivällä ulkona. Yöllä hän sai halvauksen ja kuoli 44-vuotiaana.

Ruuska on tutkinut paljon Simbergin kirjeenvaihtoa tämän läheisille. Niiden perusteella taiteilija oli sairastellut jo pidempään.

Aiempien tutkimusten mukaan Simberg olisi sairastunut nuorena syfilikseen eli kuppaan, joka saattoi edesauttaa kuolemaa. Ruuska ei saanut varmistettua tietoa sukupuolitautitartunnasta, koska hän ei saanut taiteilijan potilastietoja nähtäväkseen Diakonissalaitoksen sairaalasta, jossa Simberg oli ollut aiemmin hoidettavana.

Suomalaisten rakastama maalaus

Simbergin arvostus alkoi kasvaa Suomessa pikkuhiljaa tämän kuoleman jälkeen 1920-luvulta alkaen.

Vuonna 2006 Ateneumin taidemuseo pyysi yleisöä äänestämään rakkainta taideteosta museon kokoelmista.

Maamme taulu -äänestyksen voitti Haavoittunut enkeli.

Helana Ruuska puhuu Hugo Simbergistä tänään torstaina kello 18 Kouvola-talon Simelius-salissa.

Hugo Simberg

Syntyi Haminassa vuonna 1873.

Kuoli Ähtärissä vuonna 1917.

Vaimo ja kaksi lasta.Taidemaalari ja graafikko.

Työskenteli opettajana Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa.

Tunnetuimpia teoksia muun muassa Syksy (1895), Akseli (1897), Täti (1901), Haavoittunut enkeli (1903) ja Iltaa kohti (1913).

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet