Suomi rakastaa räpyläjalkaa – Suomessa Aku Ankkaa luetaan yhtä paljon kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yhteensä

Vaikka Saksassa ilmestyy Mikki Hiiri, Suomessa jyrää Aku Ankka. Päätoimittaja Aki Hyypän mukaan maailman kuuluisimman ankan merkitys Suomessa on Euroopan mittakaavassa valtava.

Samu Gråsten

Aki Hyyppä on ollut Aku Ankan päätoimittaja 21 vuoden ajan.
Aki Hyyppä on ollut Aku Ankan päätoimittaja 21 vuoden ajan.

Joka vuosi ainakin yksi lukija kertoo palautteessa läpäisseensä osan ylioppilaskirjoituksia ankallistiedolla.

Näin kertoo viikkolehti Aku Ankan pitkäaikainen päätoimittaja Aki Hyyppä.

– Kun meillä on sarjoja, joissa käsitellään esimerkiksi historiallisia aiheita, pyrimme tarkistamaan faktat kuntoon.

Äidinkielen kokeessakin Ankkalinnan katujen tuntemus voi olla hyödyksi. Etenkin taskukirjoissa on ankallistettu klassikkokirjallisuutta, kuten Homeroksen Odysseia, Leo Tolstoin Sota ja rauha sekä Herman Melvillen Moby Dick.

© Disney

6087349.jpg

Hyypän mukaan Saksassa ja Italiassa ilmestyvän viikkolehden nimi on Mikki Hiiri, mutta etenkin Norja ja Suomi ovat Aku-maita.

– Mikki Hiiri on onnistuja, joka tietää hakematta oikeat vastaukset. Mikin moraalinen kompassi ei koskaan pyöri ympyrää. Aku taas on syvästi inhimillinen ja jakaa samat arjen ongelmat ja haasteet kuin mekin.

Hyyppä arvelee, että suomalaisiin vetoaa erityisesti Akun sisukkuus.

– Aku jaksaa aina yrittää, vaikka kaikki menisi päin prinkkalaa.

Ankkahahmon luoja on amerikkalainen Disney-imperiumin isä Walt Disney. Silti Yhdysvalloissa julkaistaan tällä hetkellä vain muutamia albumeja ja kovakantisia keräilykirjoja.

– Jenkeissä Aku ei ole samanlaista elävää lastenkulttuuria kuin Euroopassa.

Lehti on maakohtainen

Aku Ankka -lehti on joka maassa eri näköinen. Se kootaan lehteä kustantavan Egmontin viikoittain lähettämästä aineistosta, arkiston aarteista ja muiden maiden tarjonnasta.

Osa sarjoista tehdään tilauksesta.

Ainoa piirtävä suomalainen käsikirjoittaja on ollut pitkään Kari Korhonen. Viime vuosina suomalaista Aku Ankkaa on käsikirjoittanut myös Jaakko Seppälä.

Aku Ankasta pyritään toimituksessa tekemään mahdollisimman suomalainen. Käännössarjat ovat Hyypän mukaan pikemminkin mukaelmia kuin alkuperäiselle uskollisia käännöksiä. Lehdissä on ilmestynyt ankkaparodia Mika Waltarin romaanista Sinuhe Egyptiläinen ja Aleksis Kiven näytelmästä Nummisuutarit.

Tänä vuonna Kiven Seitsemän veljestä -romaani täyttää 150 vuotta. Sen kunniaksi työn alla on ankkaparodia Impivaarasta.

Samu Gråsten

Paperinen Aku Ankka postitetaan koteihin keskiviikoksi.
Paperinen Aku Ankka postitetaan koteihin keskiviikoksi.

Suomi saa päätoimittajan mukaan vaikuttaa lehden sisältöön tätä nykyä paljon enemmän kuin 21 vuotta sitten, jolloin Hyypän ura lehdessä alkoi.

Syy on se, että Suomi on räpyläjalan valtakuntaa.

– Suomen Aku Ankka on Euroopankin tasolla valtava, suurempi kuin Ruotsi, Norja ja Tanska yhteenlaskettuna.

Suomalaisen Aku Ankan lukijamäärä vuonna 2019 oli 680 000. Se saadaan, kun lasketaan yhteen aikuisten lukutottumuksia mittaavan Kansallisen mediatutkimuksen ja lasten ja nuorten mediankäyttöä mittaavan Yippee-tutkimuksen lukijamäärät.

3–16-vuotiaiden ikäryhmässä lukijamäärä oli lisääntynyt vuosien 2017–2019 välillä 45 000 lukijalla.

Nousu on aikamoinen saavutus, koska lasten ja nuorten lukemisen trendi on ollut laskeva.

Aku esittelee lukuharrastuksen

Paitsi yleissivistyksen kartuttaja, Aku Ankka on myös lukutaidon lähde.

– Lukijatutkimuksemme mukaan noin 40 prosenttia suomalaisista on oppinut lukemaan Aku Ankan kanssa. Olemme usein se ensimmäisen portaan lukemisto, joka johtaa muihin kirjoihin ja lehtiin.

Ankkasarjakuvien lukeminen kiinnostaa myös poikia, joiden lukutaito ja sitä myötä myös lukuinto on viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan tyttöjä huonompi.

– Lukijoiden suhde on 60–40. Poikia on vähän enemmän.

Hyypän mukaan Aku Ankassa tutkitaan 3–16-vuotiaiden mediankäyttöä joka toinen vuosi.

– Ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen kaikissa lapsilukijoille suunnatuissa tuotteissa oli viime vuonna selkeää nousua.

Lukemisen lisääntyminen on Hyypälle helpotus.

– Lukiolaisista vain kolme prosenttia ilmoittaa harrastavansa lukemista. Se on hälyttävä luku.

© Disney

6087348.jpg

Aku Ankan tekijät pyrkivät aktiivisesti edistämään suomalaisen lukutaidon kehittymistä.

– Jos suomalaisilta kysyy, miksi Aku on hyvä lehti, vastaus on kieli.

Toimitus kirjoittaa mahdollisimman monipuolista ja hauskaa suomea. Ammattikääntäjät tuottavat tekstiä, jota muokataan huolella tekemisen eri vaiheissa.

– Vähintään kolme, parhaimmillaan neljä kielen ammattilaista katsoo lopputuloksen.

Kieltä hiotaan esimerkiksi etsimällä synonyymeja, siis samaa tarkoittavia sanoja. Esimerkiksi auto voi olla kaara, menopeli tai kärry.

Toimitus käyttää apunaan tavallisia ja synonyymisanakirjoja sekä kielioppaita.

Yksi lähde Ankkalinnan kielen rikastamiseen ovat uutiset.

– Hyvä toimittaja löytää maailman uutisvirrasta lentäviä lauseita murjottavaksi lehteen.

Esimerkiksi Timo Soinin suusta päässyt "Missä EU, siellä ongelma", muuttui lehdessä muotoon "Missä Aku, siellä ongelma".

Päätoimittaja on tietoinen, että kaikki lukijat eivät näitä heittoja huomaa. Jotkut kielikikkailut on suunnattu aikuisille.

Esimerkiksi nimellä voi olla kaksoismerkitys; se voi kuulostaa nuoresta lukijasta hauskalta ja viitata samaan aikaan aikuiselle tuttuun historialliseen henkilöön, kuten vallankumoustaistelija Keke Vaara.

– Pyrimme kuitenkin tekemään vitsejä, joista aloitteleva lukija ei hämäänny.

Samu Gråsten

Aki Hyyppä on himolukija.
Aki Hyyppä on himolukija.

Vaikka suurin osa viikkolehden lukijoista on lapsia, myös aikuiset tarttuvat Akuun mielellään.

– Lukijatutkimusten perusteella noin 22 000 yli 70-vuotiasta lukee Aku Ankkaa viikoittain.

On tavallista, että lehteä luetaan jo kolmannessa tai jopa neljännessä polvessa. Isovanhemmat tilaavat sitä usein lahjaksi lapsenlapsilleen. Todellisia ikilukijoitakin löytyy.

– Tällä hetkellä noin 200 tilaajalla on ollut tilaus voimassa vuodesta 1970.

Ensimmäinen suomalainen Aku Ankka ilmestyi vuonna 1951.

Hyyppä luonnehtii Aku Ankkaa Suomen vanhanaikaisimmaksi lehdeksi.

– Vanhin ja tuorein numero ovat häkellyttävän samanlaisia.

Päätoimittajan mukaan kaikki ensimmäisen numeron sarjat voisi hyvin julkaista tänäkin päivänä, joskin kieli on paikoitellen vanhahtavaa.

Lukija pääsee vertaamaan lehtiä itsekin Aku Ankan digipalvelu Lataamossa. Siellä ovat kaikki Suomessa julkaistut lehdet ja taskukirjat.

– Se on maailmanlaajuisestikin valtava lehden historiikki.

Silti jopa diginatiiveista melkein 80 prosenttia suosii Aku Ankkaa.

– Tuore lehti luetaan paperilta ja säilytetään. Digi-Akua ahmitaan verkosta.

Lataamossa julkaistaan lukemista käsitteleviä juttuja lasten ja nuorten idoleista. Haastattelun ovat antaneet esimerkiksi jalkapalloilija Teemu Pukki, räppäri Pyhimys ja rocktähti Samu Haber.

– Haluamme tehdä lukemisesta mielenkiintoista ja katu-uskottavaa esikuvien kautta.

Kari Korhonen

Aku Ankka -piirtäjä Kari Korhosen versio Taistelevat metsot -taulusta nähtiin Ankallisgalleria-näyttelyssä Ateneumissa Suomi100-vuonna.
Aku Ankka -piirtäjä Kari Korhosen versio Taistelevat metsot -taulusta nähtiin Ankallisgalleria-näyttelyssä Ateneumissa Suomi100-vuonna.

Lukutaito on supervoima, joka Hyypän mukaan mahdollistaa "kaiken".

– Lukeva ihminen osaa etsiä tietoa, arvostella sitä, hakea sille vaihtoehtoja. Hyvä lukija voi opiskella ja ryhtyä miksi vain.

Lisäksi lukeminen on mukavaa viihdettä ja oiva rentoutumiskeino.

Hyyppä itse aloitti tutustumisen Ankkalinnaan 4-vuotiaana.

– Kymmenen vuotta vanhemmalla enollani oli kirjat Minä Mikki Hiiri, Minä Roope Setä ja Minä Aku Ankka. Ryntäsin aina heti ensimmäisenä lukemaan niitä.

Sarjakuvat olivat portti muuhun kirjallisuuteen.

– Luin pikkupoikana kirjaston lasten ja nuorten kirjahyllyn A:sta Ö:hön. Toiselle kymmenelle päästyäni siirryin viereisille hyllyille aikuisten kirjoihin.

Päätoimittaja on nopea lukija. Hän on kellottanut lukevansa kevyttä kirjallisuutta noin 150 sivua tunnissa – jos muistaa treenata.

Kun Hyypän nyt 10- ja 12-vuotiaat pojat olivat pieniä, ruuhkavuodet puristivat miehestä mehut.

– Kun lapset oli saatu nukkumaan, huomasin tuijottavani televisiosta aivottomana sadannen kerran samaa CSI-uusintaa. Lukunopeuteni oli pudonnut noin 90 sivuun tunnissa.

Hyyppä aloitti lukemisen peruskuntokauden. Hän päätti vaimonsa kanssa, että televisiosta katsotaan vain ennakolta sovitut ohjelmat. Ruudun tuijottamisen hän vaihtoi aluksi kevyeen lempiviihteeseensä, dekkareihin.

– Pidän eniten Georges Simenonin Maigret-romaaneista.

Niistä hän eteni 466-sivuiseen Herman Lindqvistin Villit Vaasat -tietokirjaan ja yli 800-sivuiseen Jonathan Littellin Hyväntahtoiset-romaaniin.

– Tehokuurin jälkeen pärjään taas oikein hyvin.