Meteoriitti iskee Kouvolaan, Ratamon valmistumisen perään kysellään ja muita tulevaisuudennäkymiä – Kouvolan yläkoululaiset ovat ennakkoluulottomia elokuvantekijöitä, joiden teoksia tallennetaan tänä keväänä jälkipolville

Lyhytelokuvat: Tallenna tää hetki -projekti opettaa 8.-luokkalaisille elokuvien tekoa ja muistuttaa, että heidän elämänsä on osa historian jatkumoa.

Moises Garibay

Eetu Siiskonen oli mukana kuvaamassa katastrofielokuvaa.
Eetu Siiskonen oli mukana kuvaamassa katastrofielokuvaa.

Millainen on Kouvolan tulevaisuus? Tässä on yksi näkemys.

Teinipoika istuu ikkunan ääressä Yhteiskoulun kolmannessa kerroksessa. Tietokone on auki, ja ruudulle lävähtää varoitusviesti järkyttävästä tapahtumasta.

Poika avaa sälekaihtimet ja näkee, miten taivaalla välähtää voimakas valo.

Hän syöksyy alas portaita, ryntää Salpausselänkadun puoleiselle pihalle ja todistaa meteoriitin iskeytymisen kaupunkiin.

Sitten Eetu Siiskonen, 14, palaa sisälle.

Hän, Isaac Ruthenbeck ja Leevi Fick katsovat opettaja Olli Rantasen kanssa kamerasta lopputulosta.

Tilanne päätetään kuvata uudestaan. Siiskonen palaa asemiinsa portaiden yläpäähän ja ryntää jälleen liikkeelle.

Moises Garibay

5780293.jpg

Osa historian jatkumoa

Poikakolmikko on tehnyt lyhytelokuvan osana Tallenna tää hetki -projektia. Se kannustaa kouvolalaisia nykynuoria ikuistamaan elämäänsä elokuviin.

Projektissa ovat mukana Kouvolan yläkoulut, kaupunki ja Kymenlaakson museot. Tavoitteena on opettaa 8.-luokkalaisille dokumenttielokuvien tekoa ja muistuttaa, että heidän elämänsä on osa historian jatkumoa.

Kymenlaakson museo tallentaa nuorten filmejä kokoelmiinsa jälkipolvia varten. Osa elokuvista esitetään gaalassa Kuusankosken Studio 123:ssa toukokuussa.

Meteoriittielokuva ei kai varsinaisesti kuvaa Eetu Siiskosen ja kumppaneiden elämää?

– No ei, Siiskonen sanoo ja nauraa.

– Kun saimme elokuvatehtävän, tuli vain mieleen, että olisi hauskaa tehdä katastrofielokuva jostakin isosta tapahtumasta.

Moises Garibay

Olli Rantanen (vasemmalla), Isaac Ruthenbeck, Eetu Siiskonen ja Leevi Fick tutkivat kuvausjälkeä.
Olli Rantanen (vasemmalla), Isaac Ruthenbeck, Eetu Siiskonen ja Leevi Fick tutkivat kuvausjälkeä.

"Tiedon tulva on mieletön"

Tallenna tää hetki -projekti koostuu elokuvatyöpajoista. Ne käynnistyivät syksyllä 2019 ja jatkuvat kuluvan kevään ajan. Meteoriittielokuvaa tehtiin Yhteiskoulussa viime viikolla, joka oli Mediataitoviikko.

Työpajoja yhdessä Olli Rantasen kanssa vetävä Teemu Villikka toteaa, että medialukutaito on keskeistä nykymaailmassa.

– Tiedon tulva on niin mieletön. On uutisia, valeuutisia ja sosiaalinen media, joka kuvasto luo mielikuvia. Totuudet kuvien takana voivat olla aivan muuta kuin mitä kuvat antavat ymmärtää, hän sanoo.

Moises Garibay

Tavallisesti oppilaat leikkaavat elokuvansa itsenäisesti. Sofia Pakkanen (vasemmalla), Siiri Harju-Jeanty, Sofia Carlozzo ja Enni Malvikko tarvitsivat kuitenkin Teemu Villikan (keskellä) apua, sillä uutislähetykseen tulee erikoistaustoja. Kuvassa myös opettaja ja työpajan toinen vetäjä Olli Rantanen.
Tavallisesti oppilaat leikkaavat elokuvansa itsenäisesti. Sofia Pakkanen (vasemmalla), Siiri Harju-Jeanty, Sofia Carlozzo ja Enni Malvikko tarvitsivat kuitenkin Teemu Villikan (keskellä) apua, sillä uutislähetykseen tulee erikoistaustoja. Kuvassa myös opettaja ja työpajan toinen vetäjä Olli Rantanen.

Papereiden pyöritystä

Uutisista puheen ollen, yhteiskoululaiset Sofia Carlozzo, Siiri Harju-Jeanty, Sofia Pakkanen ja Enni Malvikko päätyivät toteuttamaan kuvitteellisen, humoristisen uutislähetyksen.

Ruudulla näkyy papereiden pyöritystä, kahvin ryystämistä ja säätiedotus, joka ei mene nappiin.

Aika moni kuvaa itsenäisesti Youtube-videoita. — Teemu Villikka

– Meteorologin mukaan aurinko paistaa, mutta oikeasti tulee vettä, Harju-Jeanty sanoo.

Hän esittää uutislähetyksessä "yleistä asiantuntijaa". Enni on meteorologi ja Sofiat uutisankkureita.

Yhteiskoulun työpajan teemana oli Tulevaisuuden Kouvola. Carlozzo kertoo tyttönelikon keränneen kaikilta ideoita ja sekoittaneen ne iloisesti yhteen.

Uutislähetyksen mukaan yhteiskunta vilisee robotteja, ja polttava kysymys kuuluu, onko kauan odotettu Ratamokeskus jo valmis.

Elias Peltola, Riku Niitamo, Joel Korppi, Miisa Blomberg ja Minni Niemelä taas keksivät jalkautua kadulle kysymään vastaantulijoilta, millainen Kouvola on kymmenen vuoden kuluttua.

Elokuvassa he näyttelevät haastateltaviaan.

Moises Garibay

Minni Niemelä, Miisa Blomberg, Joel Korppi, Riku Niitamo ja Elias Peltola haastattelivat kouvolalaisia.
Minni Niemelä, Miisa Blomberg, Joel Korppi, Riku Niitamo ja Elias Peltola haastattelivat kouvolalaisia.

Nuoret ovat luovia ja ennakkoluulottomia

Teemu Villikka on luotsannut elokuvatyöpajoja yläkoululaisille jo viiden vuoden ajan osana Lennokki-kulttuurikasvatusohjelmaa.

Hän luonnehtii nuoria elokuvantekijöinä todella luoviksi ja ennakkoluulottomiksi. He ovat ideoissaan hyvällä tavalla aikuisia hullumpia.

– Heille kaikki on mahdollista.

Villikka – audiovisuaalisen alan yrittäjä – on huomannut nuorten vaikutuksen omassa tekemisessään.

– Tietty ennakkoluulottomuus alkaa tulla itselläkin takaisin. Olen alkanut jälleen ajatella, että kaikki on toteutettavissa. Sitten vain etsin ratkaisuja, miten toteutus onnistuu.

Hän vetää tänä keväänä työpajoja viidessä koulussa tuotantoyhtiö Same-Eyes oy:n nimissä. Toiset viisi koulua ovat Kalansilmä oy:n Samu Laineen vastuulla.

Villikan mukaan nuorten lyhytelokuvissa näkyvät muun muassa harrastukset ja huoli ilmastonmuutoksesta. Myös koulumaailma on paljon esillä.

– Nuoret ovat tehneet elokuvia esimerkiksi kouluruoasta ja sisäilmaongelmista. Elimäellä toissa viikolla ja Valkealassa tällä viikolla on ollut tekeillä elokuvat, joiden aiheena on tyypillinen koulupäivä.

Moises Garibay

Ennen uutislähetystä on ryystettävä paljon kahvia.
Ennen uutislähetystä on ryystettävä paljon kahvia.

Kuvaaminen kiinnostaa eniten

Työpajat tutustuttavat elokuvanteon periaatteisiin, käsikirjoittamiseen, kuvaamiseen ja leikkaamiseen.

Villikan mukaan nuoria kiinnostaa selvästi eniten kuvaaminen. Käsikirjoitusvaihe on joillekin takkuamista. Tarvittaessa tarinaa voidaan etsiä kuvaamisen kautta.

– Ihan hyvä käsikirjoittamisen muoto on se, että lähtee kameran kanssa liikkeelle.

Vuosien aikana vastaan on tullut lahjakkaita tekijöitä, joilla on taipumuksia alalle. Villikka kertoo, että moni nuori on halunnut yhdeksännelle luokalle siirryttyään tet-harjoitteluun tuotantoyhtiö Same-Eyesille.

Hän muistuttaa, että nykypäivän teinit voivat olla jo huomattavan kokeneita videoiden tekijöitä.

– Aika moni kuvaa itsenäisesti Youtube-videoita. Kokemusta on siis paljon enemmän kuin esimerkiksi itselläni kasiluokalla 16 vuotta sitten.

Luetuimmat