"Vastakkainasettelu ei ole kadonnut mihinkään" — Kolme kevään kirjailijaa kertoo sisällissotateoksestaan ja suhteestaan sotavuoteen 1918

Art House/WSOY/Gummerus

Juri Nummelin, Laura Lähteenmäki ja Mike Pohjola.

Jos viime vuosi oli Suomi sata, on alkanut vuosi sisällissota.

Tänä keväänä tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen senaatin valkoisten joukkojen ja kansanvaltuuskunnan punakaartin välisestä yhteenotosta.

Kansan jyrkkä kahtiajako ja 37 000 kuolonuhria tekivät sisällissodasta aran aiheen.

Sisällissotaa avataan laajasti kevään kirjallisuudessa, niin kauno- kuin tietokirjoissa.

Saksalaiskenraalilla merkittävä rooli

Tapahtui kauheita asioita, joita ei ole vieläkään käsitelty. Mike Pohjola

Otava julkaisee tammikuussa Risto Volasen ja Lasse Lehtisen tietoteoksen 1918. Kuinka vallankumous levisi Suomeen. Maaliskuussa tulee julki Markku Salomaan kirja Punaupseerien nousu ja tuho, joka kuvaa suomalaisten punaupseerien kohtaloa Stalinin Neuvostoliitossa.

Antero Raevuori kertoo Pohjoismaiden suurimman kaupunkitaistelun tarinan tamperelaisten, punaisten ja valkoisten näkökulmasta. Teos Saarrettu kaupunki. Tampere ja Mannerheim 1918 ilmestyy Docendon kustantamana tammikuussa. Docendolta ilmestyy myös Touko Perkon kirja Haastaja Saksasta, joka nostaa esille saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin merkittävän roolin sisällissodan ratkaisuissa.

Juri Nummelinin toimittama Sisällissodan ääniä. Kaikuja punaiselta ja valkoiselta puolelta (Art House) koostuu aikalaisteksteistä sotakeväältä ja myöhemmiltä vuosilta. Minerva julkaisee Atso Haapasen teoksen, joka käsittelee sisällissodan unohdettuja taisteluita.

Sari Näreen Helsinki veressä (Tammi) kertoo naisista, lapsista ja nuorista sisällissodassa todistajina ja uhreina.

Seppo Hentilältä ilmestyy Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka (Siltala), joka seuraa sodan jälkijäristyksiä. Kirjoittajan mukaan sisällissota on muovannut Suomea ja sen poliittista kulttuuria syvemmältä kuin mikään muu kansallisen historian yhteinen kokemus.

Lukijan täytyy valita puolensa

Sisällissotaa käsitellään myös romaaneissa. Esimerkiksi Timo Saarton teos Kevään varjo (Karisto) on sadan vuoden taakse sijoittuva rikostarina. Mike Pohjolan Sinä vuonna 1918 (Gummerus) asettaa lukijan valitsemaan puolensa vaihe vaiheelta.

Jörn Donnerin Vesi on verta sakeampaa (Otava) on puolestaan rakkaustarina Venäjän ja Suomen rajalla vuonna 1918. Kustantamosta kerrotaan, että tarinasta on suunnitteilla myös elokuva.

Sadan vuoden taakse katsoo myös myös norjalais-tanskalainen kirjailija Kim Leine, jonka romaanissa Kuilu (Tammi) tanskalaisveljekset lähtevät vapaaehtoisina Suomen sisällissotaan taistelemaan punaisia vastaan.

Laura Lähteenmäen Yksi kevät (WSOY) kertoo viidestä punaisesta tytöstä, joille annetaan käteen sideharsot ja aseet. Janne Kuusen romaani Silmästä silmään (Like) kuvaa muun muassa kansallisuusaatteen lävistämää yläluokkaa ja punakaartin syntyä.

1. Kerro tänä keväänä ilmestyvästä teoksestasi.
2. Mikä on suhteesi vuoden 1918 sisällissotaan?


Mike Pohjola

1. Sinä vuonna 1918 on uudenlainen romaani. Yleensä romaani kirjoitetaan ensimmäisessä tai kolmannessa persoonassa, tämä on sinä-muodossa. Kirjassa ei ole vain yhtä tarinaa, vaan se asettaa päähenkilön eli sinut valintatilanteisiin: Liitytkö suojeluskuntaan vai työväenkaartiin? Oletko siviili vai sotilas? Rohkea vai arka? Myös kaikki Suomen maakunnat ovat erillisinä vaihtoehtoina.

Kirjan voi siis lukea monta kertaa, tehdä erilaisia valintoja ja kokea useita elämänkohtaloita. Yhdessä niistä alkaa muodostua suuri kokonaisuus.

2. Isoisovanhempani ovat joko osallistuneet sotaan tai kokeneet sen sivullisina — sekä punaisten että valkoisten puolella. Koen, että sisällissota on meidän suomalaisten kollektiivinen trauma. Lähes kaikki suvut ovat siitä kärsineet. Tapahtui kauheita asioita, joita ei ole vieläkään käsitelty.

Juri Nummelin

1. Toimittamani antologia Sisällissodan ääniä koostuu aikalaistodistuksista. Olen sijoittanut lomittain kaunokirjallista ja tietopuoleista aineistoa, kuten novelleja, runoja, sanomalehtitekstejä, pamfletteja, virallisia raportteja ja yksityiskirjeitä. Kirja näyttää sodan kulun ajan omista lähteistä käsin.

Löysin kiinnostavia novelleja työväen lehdistä, jotka myöhemmin lakkautettiin. Väkeviä kirjoituksia, ei mitään hiottuja. Mukana on kokemuksia esimerkiksi vankileireiltä ja siitä, miten sodan hävinneet punaiset elivät pelon ja karmean odotuksen vallassa. Voittajien kirjallisuutta ilmestyi paljon jo vuonna 1918, ja nekin ovat hurjia juttuja.

2. Tulen julkivasemmistolaisesta perheestä. Olen suhtautunut aina kriittisesti puheeseen vapaussodasta, mutta varsinkin tämän kirjan tekemisen myötä olen alkanut nähdä harmaan sävyjä ja miettiä, mitä olisi tapahtunut, jos punaiset olisivat voittaneet. Todennäköisesti olisimme joutuneet yhdeksi neuvostotasavalloista.

Laura Lähteenmäki

1. Yksi kevät on nuortenkirja, mutta se sopii myös aikuisille. Romaanin taustalla ovat todelliset ihmiset, Koivusen kaksossiskokset Tampereen Pispalasta. Sain käsiini tytöistä toisen, Martta Koivusen haastattelun. Kaksossiskokset olivat sairaanhoitajien kouluttajia. Romaanini kuvitteelliset teinitytöt käyvät heidän koulutettavinaan ja toimivat sisällissodassa punaisten haavoittuneiden hoitajina. He ovat mukana myös taisteluissa.

Oma tyttäreni on 14-vuotias. Olen kirjoittaessani ajatellut häntä ja miettinyt, miltä sadan vuoden takainen maailma näyttää nykytytön silmin. Vastakkainasettelu ei ole kadonnut mihinkään. Toivon kirjan olevan silmiä avaava kokemus.

2. Aihe on kiinnostanut minua aina paljon. Muistan, miten opiskeluaikojen illanistujaisissa puhuimme, kenen sukulaiset ovat olleet milläkin puolella. Äkkiä siinä tunteet roihahtivat.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet