Kouvolan taidemuseo Poikilo avaa ovensa vihdoin 2. kesäkuuta – Uusi näyttely esittelee ainutlaatuisen kokoelman teoksia Suomen palkituimmilta nykytaiteilijoilta – Mukana ovat muun muassa Pro Finlandia -palkittu Elina Brotherus ja sammalihmiset luonut Kim Simonsson

Poikilo on lainannut 24 taiteilijan teokset Heinon taidesäätiön arvokokoelmista. Luonnon edestä -näyttelyn tunnetuimpia nimiä ovat myös neljä kertaa taiteen valtionpalkinnon saanut professori Kimmo Pyykkö ja maaliskuussa äkillisesti kuollut valokuvataiteilija Susanna Majuri.

Katja Juurikko

Museonjohtaja Anu Kasnio odottelee kesäkuuta Kim Simonssonin Sammaltytön kanssa. Poikilo-museot avaavat ovensa kahdella näyttelyllä, joista toinen painottuu Kouvolaan ja toinen nykytaiteeseen.
Museonjohtaja Anu Kasnio odottelee kesäkuuta Kim Simonssonin Sammaltytön kanssa. Poikilo-museot avaavat ovensa kahdella näyttelyllä, joista toinen painottuu Kouvolaan ja toinen nykytaiteeseen.

Poikilossa mietittiin jo kaksi vuotta sitten vuoden 2020 kesänäyttelyn teemaa. Silloin tärkeältä tuntui eritoten luonto. Aina ajankohtainen ja moninainen aihe, jota taiteilijat ovat käsitelleet paljon ja eri näkökulmista.

– On hienoa, että olemme saaneet tällaisen kokoelmanäyttelyn. Intendenttimme Mari Lehtosalo on valinnut kokonaisuuden, jollaista ei ole muualla nähty, Poikilo-museoiden johtaja Anu Kasnio sanoo.

2. kesäkuuta aukeavan Luonnon edestä -näyttelyn teokset käsittelevät eri tapoja kuvata luontoa nykytaiteen keinoin. Teokset on saatu Heinon taidesäätiöltä, jonka nykytaiteen kokoelma on arvoltaan Suomen merkittävimpiä. Kokoelma sisältää noin 1400 teosta yli kahdeltasadalta taiteilijalta. Heistä 24:n teoksia nähdään kesällä Kouvolassa.

Katja Juurikko

Markku Laakso on tullut tunnetuksi maalauksista, joissa Elvis seikkailee Lapissa. Teokseen Kaksoset jäätikön reunalla Laakso on liittänyt viittauksen saksalaisen Kaspar David Friedrichin (1774–1840) maalaukseen Jäämeri.
Markku Laakso on tullut tunnetuksi maalauksista, joissa Elvis seikkailee Lapissa. Teokseen Kaksoset jäätikön reunalla Laakso on liittänyt viittauksen saksalaisen Kaspar David Friedrichin (1774–1840) maalaukseen Jäämeri.

Pohjolan Picasso ja uusi paratiisi

Moni näyttelyn taiteilijoista on saanut Suomen arvostetuimpia taidepalkintoja. Suurelle yleisölle tutuimpia on valokuvataiteen valtionpalkinnolla ja Pro Finlandia -mitalilla palkittu Elina Brotherus. Hänen Der Wanderer -sarjassaan nuori nainen eli valokuvaaja itse katsoo maisemaa selkä kameraan päin.

Sammalihmisiä esittävistä veistoksistaan tunnettu Kim Simonssonilla on ansioluettelossaan Didrichsenin taidemuseon nuoren kuvataiteilijan Pro arte -tunnustus. Saman palkinnon on saanut vahvaan sommitteluun luontomaalauksissaan nojaava Tamara Piilola.

Taiteilijaprofessorin arvonimen saanutta Reidar Särestöniemeä (1925–1981) lehdistö nimitti aikoinaan Pohjolan Picassoksi. Teoksissaan Särestöniemi kuvasi usein lappilaista maisemaa ja luontoa.

Ars Fennicalla vuonna 2001 palkitulta Heli Hiltuselta näyttelyssä on esillä harkitun epätarkkoja luontokuvia. Romanttisia, mutta dramaattisia maisemamaalauksia tehnyt Petri Ala-Maunus valittiin puolestaan viime vuoden Ars Fennica -kilpailussa yleisön suosikiksi. Sademetsää ja vuoria kuvaava New Genesis on kuin paratiisi ilman Aatamia ja Eevaa.

– Ehkä hänen teoksensa kuvaa aikaa ihmisen jälkeen, Kasnio miettii.

Katja Juurikko

Elina Brotherus katsoo Der Wanderer -valokuvasarjassa kaukaisuuteen.
Elina Brotherus katsoo Der Wanderer -valokuvasarjassa kaukaisuuteen.

Unimaailma uima-altaassa

Valokuvataiteilija Susanna Majurin (1978–2020) kuvien unen- ja sadunomaisessa tunnelmassa uivat valkea joutsen, suuri pörröinen karhu ja nuoret naiset. Maaliskuussa äkillisesti kuolleelle Majurille myönnettiin vuonna 2018 valokuvataiteen valtionpalkinto.

– Kuvat on otettu niin, että suurelle kankaalle teetetty taustakuva on laitettu uima-altaan pohjalle. Henkilö teoksissa on valokuvattu uimassa taustakuvan päällä, Kasnio kertoo.

Palkituin näyttelyn taiteilijoista on kenties professori Kimmo Pyykkö, joka on saanut valtion taidepalkinnon neljä kertaa. Hänelle on myönnetty myös Unescon taidepalkinto vuonna 1968 ja Pro Finlandia -mitali neljäkymmentä vuotta myöhemmin.

Pyykön sohvaveistoksen päälle tekee melkeinpä mieli istahtaa. Se on kuitenkin valitettavasti kielletty.

Katja Juurikko

Kimmo Pyykön alumiinisohva on 1970-luvulta. Vasemmalla Arto Korhosen teos Siisti Rivi ja Topi Ruotsalaisen maalaus Lampaan luontoiset.
Kimmo Pyykön alumiinisohva on 1970-luvulta. Vasemmalla Arto Korhosen teos Siisti Rivi ja Topi Ruotsalaisen maalaus Lampaan luontoiset.

Museo asettaa kävijärajoituksia

Poikilo-museoiden hallinto on asettanut tiloihin kävijärajoitukset. Taidemuseossa voi olla enintään 50 henkeä kerrallaan. Pienemmässä kaupunginmuseossa kävijöitä voi olla yhtä aikaa 20 ja Poikilo-galleriassa viisi. Museokaupassakin saa oleskella kerrallaan enintään viisi henkilöä.

– Kävijämäärä on henkilökunnalla koko ajan tiedossa. Jos väkeä on tulossa enemmän, he joutuvat odottelemaan hetken aulassa.

Korona-aikana työt ovat jatkuneet normaalisti lomautuksia lukuun ottamatta. Museoissa on valmisteltu näyttelyitä ja hoidettu omia kokoelmia. Lattioihin on liimattu turvavälitarrat, joihin on kirjoitettu sopivat etäisyydet. Taidemuseoon on asennettu myös uudet led-valaisimet.

– Ne toistavat teosten värit paremmin kuin vanhat halogeenivalaisimet, jotka olivat jo tiensä päässä.

Museo on ottanut käyttöön Arilyn-sovelluksen, joka on käytössä myös muun muassa Ateneumissa. Ilmaiseksi ladattavalla sovelluksella voi skannata teokset, joiden viereen on liimattu Arilynin logo, kultainen keiju.

Tiedot teoksesta ja taiteilijasta ilmestyvät pienen odottelun jälkeen puhelimen ruudulle.

Katja Juurikko

Arilyn-sovelluksella saa helposti tietoa näyttelyn teoksista ja taiteilijoista.
Arilyn-sovelluksella saa helposti tietoa näyttelyn teoksista ja taiteilijoista.

Kouvolan Sanomat antoi idean näyttelyyn

Mira Arkko aloitti maaliskuussa työt Poikilon taidekokoelmista vastaavana amanuenssina. Ensi töikseen hän pääsi mukaan kokoamaan Poikilo-gallerian näyttelyä Näkymiä Kouvolasta, jossa on teoksia Kouvolan tunnetuista kohteista. Jokaisen teoksen vierellä on samaa kohdetta kuvaava valokuva Poikilon valokuvakokoelmista.

– Rajaavana tekijänä näyttelyssä oli se, että paikka pitää olla kävijöiden tunnistettavissa, Arkko kertoo.

Projekti on ollut Arkolle myös tutustumiskierros Kouvolaan. Hän on päässyt noutamaan museon teoksia, jotka on sijoitettu kaupungin eri toimipisteisiin. Poikilon kokoelmista yhteensä 700 teosta on ihailtavana julkisissa tiloissa. Kouvola-aiheisia taideteoksia museolla on kokoelmissaan ainakin yli sata.

– Tapani Lemminkäisen töitä meillä on useita kymmeniä. Hän teki varsinkin tussipiirroksia vanhasta Kouvolasta.

Intendentti Mari Lehtosalo sai idean näyttelyyn alun perin Kouvolan Sanomista. Joulukuussa lehti julkaisi jutun, jossa lukija voi testata, miten hyvin hän tunnistaa Kouvolan eri paikat vanhoista maalauksista ja piirroksista.

Kävijät voivat myös jakaa omat muistot, tarinat ja vanhat valokuvat Kouvolan rakennuksista ja maisemista. Sosiaalisessa mediassa muistoihin voi liittää esimerkiksi hashtagin #näkymiäkouvolasta, #poikilomuseot, #poikilogalleria tai #kouvola.

– Kesäkuun alussa julkaisemme vielä viisi postikorttia Kouvolan vanhoista rakennuksista. Yksi niistä on näyttelyyn sisältyvä, Einar Korhosen 1930-luvulla ottama valokuva Kymijoen sillasta. Korteissa toimii myös Arilyn-sovellus, museonjohtaja Anu Kasnio kertoo.

Katja Juurikko

Poikilon uusi amanuenssi Mira Arkko sai ensi töikseen tutustua Kouvolaan ja sen taidekokoelmiin.
Poikilon uusi amanuenssi Mira Arkko sai ensi töikseen tutustua Kouvolaan ja sen taidekokoelmiin.

Näyttely Luonnon edestä on avoinna 2.6.–30.8 ja Näkymiä Kouvolasta 2.6.–23.8. Poikilossa ei järjestetä toistaiseksi yleisöopastuksia ja -tapahtumia. Myös ryhmävarauksia ei oteta vastaan.

Luetuimmat