Kansanmusiikki sähköistää kahvila Papulaarin — Kone ja kansanperinne kohtaavat Kouvolassa

Sippolassa asuva kantelisti Minna Raskinen ja elektro-etno-yhtye Sähköpaimen soittavat uutta musiikkia Kouvolan-keikalla.

Eero Grundström

Sähköpaimen ovat Amanda Kauranne, Eero Grundström ja Kirsi Ojala.

Tiedätkö sen tunteen, kun musiikki solahtaa vartaloosi ja haluat vain hetkua tai moshata?

Se tunne saa yleisön hyppimään yhtenä suurena massana yhtä hyvin Daruden, Rammsteinin kuin Almankin keikalla.

Jotakin sellaista pääsee kokemaan ihan tavallisena tiistaina kouvolalaisessa kahvilassa. Tila tuskin riittää tanssimiseen, ja rauhallistakin tunnelmointia keikalle mahtuu, mutta mielen sisäistä letin heilutusta ei estä mikään.

Karjankutsut ja kirkonkellot soivat

Sähköpaimen on yhtye, jonka musiikissa kohtaavat kone ja kansanperinne. Kappaleiden musiikilliset juuret löytyvät idästä, kuten Inkerinmaalta, Karjalasta ja suomensukuisten kansojen perinteestä. Ne ovat aihioita, joilla esimerkiksi paimenet kutsuivat karjaa ja kirkonkellot kansaa.

Sähköpaimen yhdistää niihin modulaarisyntetisaattorin ja bassobiitin. Musiikin muita osasia ovat esimerkiksi munniharput, karjalainen kansanlaulu sekä vanhat puhaltimet, kuten liru ja puusarvi.

Sähkösoittimista vastaa Eero Grundström.

— Ensimmäisen levymme kappaleissa minun tietokoneestani tuli taustaääniä, joita miksasin keikalla. Nyt koneelta tulevat pulssi ja sävelkulut, minä väännän vauhdissa kaiken muun, kuten äänten sävyt ja pituudet.

Grundström siis soittaa konetta, jota muut muusikot ruokkivat soittimillaan. Hän naurahtaa, että ilmassa on aikaisempaa enemmän vaaran tuntua.

Sähköpaimen valmistelee toista levyään nimeltään Hämärä. Kouvolassa kuullaan ainakin neljän kappaleen ensiesitys.

”Avaruutta ja tähtitaivasta”

Sähköpaimenen keikat sisältävät paljon improvisaatiota. Samoin on laita Minna Raskisen musiikissa. Sippolassa asuva kanteletaiteilija lämmittää lauteet Sähköpaimenelle.

Johannes Wiehn

Minna Raskinen on kouvolalainen kanteletaiteilija.

Kuulija kuvaili Raskiselle kerran tämän kantele-improvisaatiota sanoilla ”avaruutta ja tähtitaivasta”.

Raskisen kantele on 15-kielinen, moderni pienkantele, jota voi soittaa sekä akustisesti että vahvistettuna.

— Efektilaitteen avulla kanteleesta saadaan ulos erilaisia sävyjä ja outojakin ääniä.

Raskisen improvisaatio kestää puoli tuntia.

— Se on yhtenäinen kokonaisuus, jossa tunnelmat ja aihiot vaihtuvat. Sen aikana voi keskittyä musiikkiin, rentoutua ja juoda hyvää kahvia tai teetä ja nautiskella.

Runolaulu ja tekno eivät ole kaukana toisistaan

Sekä Raskisen että Sähköpaimenen musiikissa yhdistyvät vanha ja uusi. Nykykansanmusiikissa se on ajan ilmiö.

Esimerkiksi Antti Paalanen ja Kimmo Pohjonen ovat sulauttaneet tanssibiitit osaksi haitaritaidettaan. Anne-Mari Kivimäki ja Suistamon Sähkö yhdistelevät vanhoja arkistoäänitteitä populaarimusiikin rakenteisiin. Pekko Käppi tekee rokkia perinnesoitin jouhikolle.

Grundströmin mukaan vanhassa kanteleen tai paimenhuilun soitossa ja runolaulussa on valmiiksi samoja elementtejä kuin teknossa.

— Pieniä aihioita toistetaan. Melodiat eivät kulje kovin laajalla alueella.

Siksi ne lyövät kättä luontevasti

Kulttuuria kupin ääressä

Kahvila Papulaarista on kovaa vauhtia kuoriutumassa kulttuurikuppila.

— Eniten väkeä ovat keränneet erilaiset kansanmusiikki- tai etnoillat sekä paikalliset, uudet pop- tai rock-kokoonpanot, yrittäjä Kimmo Kero kertoo.

Lisäksi kahvilassa on järjestetty vinyyli-iltoja ja kirjailijavierailuja. Kävijämäärä on vaihdellut 30 ja 70 ihmisen välillä.

Tapahtumat ovat olleet pääosin ilmaisia. Joissakin on ollut vapaaehtoinen pääsymaksu.

Kero tunnustautuu musiikin tekijäksi itsekin.

— Nautin suunnattomasti tällaisten pienten musiikki- ja kulttuuritapahtumien järjestämisestä. Lisäksi haluan tarjota paikallisille uusille artisteille mukavan paikan esittää musiikkiaan.

Sähköpaimen

Eero Grundström, konemusisointi

Amanda Kauranne, laulu, luuppaus ja munniharppu

Kirsi Ojala, puhaltimet ja munniharppu

Ensilevy Niitto nousi vuosina 2015 ja 2016 eurooppalaisten radiotoimittajien World Music Charts Europe -listalle.

Minna Raskinen

Iitistä kotoisin, asuu Sippolassa.
Työskentelee freelance-muusikkona.
Soittaa 5—36-kielisiä kanteleita ja säveltää.
Karri Miettinen eli Paleface valitsi Raskisen kolmannen levyn Rinki (2017) Vuoden kantelelevyksi.

Luetuimmat