Konsertti: Brannon Cho esitti puhtautta ja armotonta teknistä taituruutta

Kymi Sinfonietta. Kapellimestari Olari Elts. Solisti Brannon Cho, sello. Kotkan konserttitalo 9.1.

Kimmo Seppälä

Solisitina oli sellisti Brannon Cho.
Solisitina oli sellisti Brannon Cho.

Kymi Sinfonietta viettää tänä vuonna 20–vuotisjuhliaan. Näiden vuosien saatossa soittajista on kehittynyt laatuorkesteri, joka tarjoaa kuulijoille innostavia elämyksiä.

Kauden avajaiskonsertin solistiksi oli saatu kansainvälisen Paulon sellokilpailun voittaja Brannon Cho. Hänen suvereeni taituruutensa antoi konsertille arvokkaan ilmeen.

Uuno Klamin Sarja pienelle orkesterille esittelee säveltäjän hienoviritteisenä orkesterin keinovarojen hallitsijana. Avausosa Serenade ei ole tyypillinen lajiteos. Aavistelevana aukeava teos soi omaleimaisen pidättyväisellä tavalla. Hellänä keinuva Intermezzo viehätti maltillisilla sävyillään.

Marche Militaire etääntyy myös lajityypistään. Siihen kapellimestari Olari Elts piirteli hilpeän ilakoivia sävyjä, jotka huipentuivat pitelemättömiin riemunkiljahduksiin.

Sellosolisti Brannon Chon rakennuskiviä ovat puhtaus, herkkävaistoinen muotoilu ja armoton tekninen taituruus. Joseph Haydnin sellokonsertto C-duuri soitettiin ilman kapellimestaria. Tämä vaatii soittajilta erityistä tarkkaavaisuutta, josta orkesteri selvisi kiitettävästi.

Avausosassa solistin sielukas sointikvaliteetti puhkesi kukkaansa ryhdikkäiden orkesteripainotusten tukemana. Kauniina huokailevassa hitaassa osassa kuultiin päämäärätietoista melodisuutta.

Finaalissa sellisti tarjosi säkenöivää virtuositeettia, jossa ei ollut minkäänlaista voimanmittelöä lavan herruudesta, vaan kaikki tehtiin kevyellä otteella ja väkevällä intensiteetillä. Vauhdikkaassa menossa orkesteri pysyi ryhdikkään tarkkaavaisena. Ylimääräisessä numerossa, J. S. Bachin Sarabande, solisti alleviivasi tyylikkäästi rauhan värejä.

Franz Schrekerin musiikkia baletista ”Prinsessan syntymäpäivä” oli erikoinen valinta Haydnin konserton seuraksi. Se on moni-ilmeinen teos, mutta ilman näyttämöilmaisua ei kuitenkaan noussut kovinkaan syvällisiin maisemiin.

Temperamenttinen kapellimestari Olari Elts maalaili siihen vaihtuvia karaktäärejä, värikästä ilottelua ja kevyenä tanssahtelevia aineksia. Synkän kansansadun Kaunotar ja hirviö aineksiin perustuvassa teoksessa oli ilmeikkäitä tuulahduksia, mutta myös kliseenomaisiakin painotuksia.

Ylimääräinen orkesterinumero, Habanera, toi kuulijalle valoa tummana värittyvään talvimaisemaan.

Hyvää: Loistava solisti ja tarkasti työskennellyt orkesteri.

Huonoa: Schrekerin teos jäi vajaaksi ilman näyttämöilmaisua.

Erityistä: Konsertto soitettiin ilman kapellimestaria.