Kouvolan Lehtomäessä kasvanut Jussi Nahkuri lähti nuorena luomaan uraa suureen maailmaan — Nyt menestynyt valokuvaaja viettää kaikki viikonloppunsa Verlan-mökillä, jossa syntyi vastaisku somen maisemakuville

Jussi Nahkurin ensimmäinen yksityisnäyttely avautuu Poikilo-galleriassa.

Katja Juurikko

Jussi Nahkuri tallensi valokuvateoksiinsa taivasta eri vuorokaudenaikoina. Taustan teoksessa on yhteensä 718 kuvaa, etualan pilviteoksessa 40 kuvaa.
Jussi Nahkuri tallensi valokuvateoksiinsa taivasta eri vuorokaudenaikoina. Taustan teoksessa on yhteensä 718 kuvaa, etualan pilviteoksessa 40 kuvaa.

Sosiaalisessa mediassa jaettavat maisemakuvat ärsyttävät valokuvaaja Jussi Nahkuria.

Hänen silmissään ne ovat pinnallisia otoksia jostakin, joka ansaitsisi enemmän.

— Paikasta ja hetkestä tekevät merkityksellisen henkilökohtaiset lataukset ja kokemukset, kuten ilmavirran aistimus ja tuoksut, hän sanoo.

Sellaisia on toki äärimmäisen vaikea vangita kuvaan.

Nahkuri päätti yrittää. Eräänä syysyönä hän talsi mökkimetsäänsä, viritti valokuvauslaitteet valmiiksi ja pani jazzin soimaan.

Lopputuloksena on teos 1 739 Seconds of Jazz, joka on mukana näyttelyssä Kouvola-talon Poikilo-galleriassa.

Näyttely on Nahkurille tärkeä kolmesta syystä. Se on hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä, hän sai sitä varten elämänsä ensimmäisen työskentelyapurahan ja se on esillä hänen synnyinkaupungissaan.

Pesäero Kouvolaan

Nahkuri asui ensimmäiset 16 vuottaan Kouvolan Lehtomäessä. Sieltä hän muutti Tornionmäkeen, ”kaukaisimpaan Tykkimäen kulmaan”.

Nuorelle miehelle oli selvää, että Tornionmäen jälkeen suuntana on suuri maailma.

— Halusin tehdä pesäeron Kouvolaan. Koin silloin, että Kouvola ei tarjonnut mitään mahdollisuuksia — ei sopivaa opiskelupaikkaa eikä sellaista mielenkiintoista ympäristöä, joka olisi tyydyttänyt nuoren miehen mieltä. Halusin vakavasti otettavan valtiotieteilijän tutkinnon ja asiallisen työn.

Valtiotieteilijän tutkinto jäi hankkimatta, mutta asiallinen työ löytyi.

Nahkuri oli aloittanut valokuvaamisen lukiovuosina Kouvolassa. Siitä ei pitänyt koskaan tulla harrastusta kummempaa. Toisin kävi.

Hän tekee menestyksekästä uraa valokuvaajana Helsingissä. Hänen kuviaan on julkaistu suurimmissa päivälehdissä, monissa aikakauslehdissä ja televisiossa.

Yksi vakioasiakkaista on Yle.

Katja Juurikko

Jussi ja Sari-Anne Nahkuri viettävät paljon aikaa mökillään Verlassa. Siellä syntyi valokuvateos 1739 Seconds of Jazz.
Jussi ja Sari-Anne Nahkuri viettävät paljon aikaa mökillään Verlassa. Siellä syntyi valokuvateos 1739 Seconds of Jazz.

Vapaa-ajan paluumuuttaja

Vuodet isolla kirkolla eivät pyyhkineet Kouvolaa mielestä. Synnyinseutu jäi vaivaamaan.

Niinpä Nahkurista tuli vapaa-ajan paluumuuttaja. Hän asuu viikot Helsingissä ja kaikki viikonloput huhtikuusta lokakuun loppuun Kouvolassa. Tarkemmin sanottuna Verlassa, josta hän vaimoineen osti mökin.

Kummankaan lähisuvussa ei ole ollut mökin mökkiä. Nahkuri on kuitenkin löytänyt itsestään synnynnäisen mökkeilijän. Hän sanoo olevansa enemmän elementissään Verlassa kuin missään muualla.

— Vaimo on huolissaan, kun hänen on vaikea saada minua iltaisin sisätiloihin. Rakennan koko päivän verstasta, korjaan laituria tai rassaan venettä.

Espoolaissyntyinen vaimo on maininnut, että joskus olisi kiva viettää viikonloppu kaupungissa eikä metsässä hirvikärpäsiä hätistelemässä.

— Mutta kyllä hänestäkin on kuoriutunut täysi mökkiläinen, Nahkuri sanoo.

Tuuli tanssitti oksaa

Alussa mainittu jazz-valokuva syntyi juuri Verlan mökkimetsässä.

Nahkuri levitti sinne valkoisen kankaan ja sitoi sen yläpuolelle puun oksaan laserosoittimen. Kun tuuli tanssitti oksaa, laserosoitin piirsi kuviota.

Kamera valotti näkymää 1 739 sekuntia. Koko sen ajan soi jazzlegenda John Coltranen kappale Om.

— Hetki ja siitä syntynyt kuva ovat minulle merkityksellisiä. Löysin tekniikan, jolla voin visualisoida jotakin näkymätöntä. Vaikka kuva on liikkumaton, se on nauhoite tietystä hetkestä.

Toisen tekniikkalöydön Nahkuri teki, kun hän halusi tuoda näkyväksi taivaalla tapahtuvan muutoksen. Hän otti kuvan samasta kohdasta minuutin välein niin, että lopullinen kuvakokonaisuus muodostuu 718 minuutista.

— Jaoin lopullisen teoksen kuva-alan yhtä moneen laatikkoon kuin yksittäisiä kuvia on ja asetin kunkin omaan laatikkoonsa.

Tärkeintä ei ole täydellinen valaisu

Toisin sanoen Nahkuri ei ole taiteessaan suurpiirteinen vaan tekninen pipertäjä.
Hän huomauttaa, että kesti pitkään, ennen kuin hän pystyi näkemään itsessään ylipäänsä taiteellista potentiaalia.

— Aiemmin olin valokuvaajana suorastaan mekaaninen suorittaja. Minulle oli tärkeintä, että hallitsin valon ja pystyin ottamaan onnistuneen kuvan tilanteessa kuin tilanteessa.

Taiteilijuus löytyi pikkuhiljaa alan koulutuksen ja töiden mukana. Nahkuri oppi, että tärkeintä ei ole täydellinen valaisu vaan se, että ilmaisu tukee sisältöä.

— Mutta olen minä edelleen tekninen tyyppi, joka nauttii numeroista. Olen hyväksynyt sen puolen itsessäni.

Jussi Nahkuri

Tuntematon sotilas -radiokuunnelmaan liittyvä kuvaustehtävä oli Nahkurille tärkeä.
Tuntematon sotilas -radiokuunnelmaan liittyvä kuvaustehtävä oli Nahkurille tärkeä.

Oma itsensä, ei mitään muuta

Jussi Nahkuri on ottanut uransa aikana lukemattomia henkilökuvia.

Projekteista kiehtovin on ollut tähän mennessä Radioteatterin Tuntematon sotilas -kuunnelmaa varten otetut kuvat, jotka hän teki ammattinäyttelijöiden kanssa. Nahkuri käsitteli kuvissa sodassa murtuneiden ihmisten mieliä.

Hän on huomannut kameran takana kiinnostavan eron siinä, onko kuvattavana näyttelijä, esiintyjä vai tavallinen henkilö.

— Monesti on niin, että kokeneet esiintyjät eivät ole kovin hyviä valokuvissa. He ovat tottuneet näkemään itsensä televisiossa tai kuvissa ja heillä on vahva mielipide, miltä heidän kuuluu näyttää, Nahkuri kertoo.

— Ammattinäyttelijöiden kanssa on usein helpompi työskennellä. Heidän kanssaan voi keskustella siitä, millainen hahmo on kyseessä.

Palkitsevin kuvattava voi olla ihminen, joka ei juuri koskaan ole ollut valokuvattavana. Hän on oma itsensä, ei mitään muuta.

Nahkuri on kuvannut jonkin verran muun muassa tv-trailereita eli ohjelmien esittelyfilmejä. Hän myöntää, että liikkuvan kuvan ohjaus on äärimmäisen kiinnostava maailma.

— On kutkuttavaa, miten ohjaajana voisi huolehtia mikroilmeistä ja sanattomasta viestinnästä. Siihen tulen vielä sekaantumaan.

Jussi Nahkurin valokuvateossarja Ajasta ja paikasta Kouvola-talon Poikilo-galleriassa 1.—20. lokakuuta. Näyttelyn avajaiset 5. lokakuuta kello 15—17.

Jussi Nahkuri (s. 1988)

Syntynyt ja kasvanut Kouvolassa. Asuu Helsingissä.

Freelancer-valokuvaaja ja valokuvataiteilija.

Valmistunut Lahden Muotoiluinstituutista.

Viimeistelee valokuvataiteen maisteriopintoja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa.

Opiskellut valokuvausta myös Helsingin Heltechissä.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut