Arvio: "Upea tulkinta, upea hetki!" — Kymi Sinfoniettan kauden päätöskonsertti tärisytti Kuusankoskitalon seiniä, kirjoittaa Kouvolan Sanomien kriitikko

Kymi Sinfoniettan ja Pietarin Filharmonian yhteiskonsertti Johtajana Nikolai Alexeev Solistina Miroslav Kultishev, piano Kuusankoskitalo 6.6.2019

33-vuotias Miroslav Kultishev esittäytyi Rahmaninovin Pianokonserton nro 2 tulkitsijana.

Tšaikovskin Sinfonia nro 5 on elämää suurempi teos. Koen sen vahvasti venäläisen kansan, sielun ja historian rikkaana ja lopulta voitokkaana kuvana. Jo sen alkutahdit tuntuvat kumpuavan syvältä Venäjän maaperästä.

Nikolai Alexeevin ja pietarilais-kymenlaaksolaisen orkesterin tulkinta ilmensi tämän värikkään, monumentaalisen draaman kaikkia vivahteita. Sekä kauniit melodiat että väkevät nousut olivat oivallisesti muotoiltuja. Alexeeville tämä musiikki oli hänen äidinkieltään. Niinpä hän johti joukkueensa erehtymättömän näkemyksen saattamana salin seiniä tärisyttäneeseen, juhlalliseen huipennukseen. Upea tulkinta, upea hetki!

Nikolai Alexeevin ja pietarilais-kymenlaaksolaisen orkesterin tulkinta ilmensi tämän värikkään, monumentaalisen draaman kaikkia vivahteita.

Slaavilaisten tuntojen alueella liikuttiin muunkin ohjelman aikana. Glinkan riemastuttava Ruslan ja Ljudmila -alkusoitto soi riehakkaan raikkaana. Rivakka teksti koetteli soittajiston osaamista ja osoitti sen vankaksi.

33-vuotias Miroslav Kultishev esittäytyi Rahmaninovin Pianokonserton nro 2 tulkitsijana. Tämä superkaunis suosikkiteos on tuhansien pianistien tahkoama, eikä tulkitsijan ole helppo löytää siihen omaa näkökulmaa. Kultishev onnistui lähestymään teosta omalla tavallaan. Hän ei korostanut teoksen virtuoosiaineksia eikä sokeroinut kauniita jaksoja. Hän piti tempot hillittyinä ja soinnin mehevänä. Hän ei leikitellyt sävyillä vaan ikään kuin lauloi pianolla.

Hitaassa osassa hän toi esiin Rahmaninovin harmonioiden nerokkuuden väliääniä muotoilemalla. Alkuhaparoinnin jälkeen esitys kasvoi tulkinnaksi, joka herätti mielenkiinnon kuulla tätä pianistia lisää. Ylimääräisenä kuultu mestarillinen Skrjabinin dis-molli-etydi ei ainakaan vähentänyt kiinnostusta.

 

Hyvää: Rautaisannos venäläistä romantiikkaa hienoina esityksinä

Huonoa: Salin hikinen sisäilma

Erityistä: Toistan itseäni, mutta Kouvolassa kuultiin konsertti, joka olisi kelvannut maailman suurille lavoille. Tämä on erityistä!