Millaisia lapsuusmuistoja sinulla liittyy maakuntalauluihin? — Kymenlaakson laulu soi Kouvola-talossa perjantaina

Oopperamusiikin lehtori Taru Sippola lupaa, että yleisökin saa laulaa.

Lumikki Haaja

Laulajat avasivat ääntään harjoituksissa.
Laulajat avasivat ääntään harjoituksissa.

Pohjois-Kymen musiikkiopiston oopperamusiikin lehtorin Taru Sippolan haave toteutuu perjantaina.
Kouvola-talossa soi tuolloin Kymenlaakson laulu -konsertti, jossa kuullaan 13 maakuntalaulua ja lukuisia kansanlauluja pianon, kanteleen tai orkesterin säestämänä. Lauluja esitetään sekä soolona, ryhmissä että kuoron voimin.
— Nykynuoriso ei tunne maakunta- ja kansanlauluja. Kyllä me vanhemmat ne osaamme, mutta muut eivät. Silti ne ovat meidän omaa, ihanaa perinnettämme, Sippola perustelee konsertin tärkeyttä.
Estradille kipuaa puolensataa muusikkoa, jotka ovat musiikkiopiston laulun- ja soitonopiskelijoita. Laulajia on lukioikäisistä eläkeläisiin.
Sippola lupaa värikästä ja vaihtelevaa konserttia. Moni esiintynee kansallispuvussa tai muussa näyttävässä asussa.

Lauluhammasta alkaa kolottaa

Lumikki Haaja

Kanteleryhmä harjoitteli perjantain konserttia varten Simelius-salissa.
Kanteleryhmä harjoitteli perjantain konserttia varten Simelius-salissa.

Kun yleisön lauluhammasta alkaa kolottaa, on päästävä laulamaan. Taru Sippola

Konsertin säestyksestä ja orkesterin ohjauksesta vastaavat musiikkiopiston soitonopettajat Kirsi Saari, Heikki Puukko ja Johanna Aho-Salakka.
Ja kyllä: tässä konsertissa lauletaan maakuntalauluja myös yhteislauluna.
— Kun yleisön lauluhammasta alkaa kolottaa, on päästävä laulamaan. Tiedän sen kokemuksesta, Sippola sanoo ja nauraa.
Hän uskoo maakuntalaulujen suosion perustuvan siihen, että monilla niihin liittyy lämpimiä lapsuuden ja kouluaikojen muistoja. Kyse on myös yhteisöllisyydestä: maakuntalauluja on aina laulettu juhlissa ja isossa porukassa.
Lisäksi maakuntalaulun kajauttaminen nostaa mukavasti ylpeydentuntoa omaa kotiseutua kohtaan.
— Moni haluaa laulamalla kertoa, mistä on kotoisin.

Yleisölle kokonaisvaltainen kokemus

Konsertin toteutuksessa on ensimmäistä kertaa mukana myös Kouvolan Kameraseura, jonka ottamia kuvia heijastetaan illan aikana salin seinälle.
— Meillä ideasta innostuttiin heti. Eri kuvaajat toimittivat omia kuviaan yhteensä yli 80 kappaletta, kertoo Kouvolan Kameraseuran puheenjohtaja Jaana Ahola.
Hän ja saman seuran Jyri Kaukiainen sekä Taru Sippola valitsivat yhdessä jokaiseen esitykseen sitä kuvaavan kuvan. Esitykseen valikoitui paljon luonto- ja maisema-aiheisia kuvia.
— Haluamme tarjota yleisölle kokonaisvaltaisen kokemuksen, jossa yhdistyvät hyvä musiikki, ihanat esiintyjät ja kauniit kuvat, Ahola sanoo.
Hän iloitsee alkaneesta yhteistyöstä, sillä se on jo nyt poikinut jatkoa. Kouvolan Kameraseura on mukana ainakin kahdessa muussa musiikkiopiston järjestämässä konsertissa tämän vuoden puolella.
Kymenlaakson laulu — maakuntalauluja ja kansanlauluja -konsertti pidetään 20.10. kello 18. Kouvola-talon Simelius-salissa. Sinne on vapaa pääsy. Maakuntalaulujen ja kansanlaulujen konsertti on osa Pohjois-Kymen musiikkiopiston (PKMO) Suomi100 -konserttisarjaa.

Savolaisen laulu on vanhin

Suomen historiallisten ja nykyisten maakuntien kunniaksi sävellettyjä tai tähän tarkoitukseen valittuja lauluja.
Vanhin maakuntalaulu on Savolaisen laulu, joka esitettiin ensi kerran Savokarjalaisen osakunnan eroamisjuhlassa 9. joulukuuta 1852.
Laulut tulivat tunnetuiksi kansakoulujen, yhdistysten iltamatoiminnan ja 1890-luvun laulujuhlien kautta.
Vuoden 1934 ja Kymenlaakson laulun jälkeen kukin maakunta oli saanut laulunsa.

Suomi 100 -sarjan konsertteja musiikkiopistossa

6.11. Spelit, suomalaisen kansanmusiikin iloiset iltamat Kouvola-talossa. Vapaa pääsy.
19.11. Pianisti Janne Mertanen soittaa suomalaista pianomusiikkia Kouvolan kaupungintalossa.
8.12. Suomi 100 -orkesterikonsertti, jossa kuullaan suomalaista musiikkia romantiikan ajasta nykypäivään.

Millaisia lapsuusmuistoja sinulla liittyy maakuntalauluihin? Kommentoi!