Suomen vanhimmalla yritystunnuksella on Kuusankoskella yli satavuotinen perinne - Hugo Simbergin ideaa esitellään kesän ajan Taideruukissa

Aarnikotka-näyttelyyn haetaan vielä esineitä. UPM Kymmenen yrityskuva on edelleen lähes samanlainen kuin se, jonka Hugo Simberg piirsi yli sata vuotta sitten.

Jussi Lopperi

Eero Niinikoski ja yhtiön satavuotisjuhliin tehtyjä, aarnikotkalla koristeltuja kahvikuppeja.
Eero Niinikoski ja yhtiön satavuotisjuhliin tehtyjä, aarnikotkalla koristeltuja kahvikuppeja.

Kun taidemaalari ja graafikko Hugo Simberg kuoli 44-vuotiaana heinäkuussa 1917, hänen edustamansa symbolismi oli suomalaisissa taidepiireissä jo menneen talven lumia.

Symbolismin edustajana Hugo Simbergiä (1873-1917) on Suomessa vaikea ohittaa. Kaiken muun ohella hän teki 1800—1900-luvun taitteessa kaksi teosta, jotka ovat edelleen keskeistä kuvastoa Suomessa.

Aarnikotkasta on tullut historiallinen olento, joka elää omaa elämäänsä. — Eero Niinikoski

Vuonna 1903 valmistunut Haavoittunut enkeli valittiin Ateneumin taidemuseon järjestämässä kilpailussa Maamme tauluksi vuonna 2006. Vuonna 1899 hän piirsi yritystunnuksen, jota UPM-Kymmene Oyj käyttää edelleen. Aarnikotka-tunnus on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut yritystunnus.

Kesäkuussa Kuusankosken taideruukissa avautuu Kymiyhtiön yritystunnuksen ympärille rakennettu näyttely. Näyttelyn katseenvangitsijaksi saadaan Kymin 100-vuotissäätiön suurikokoinen puureliefi, jossa komeilee taitavasti tehty griippi eli aarnikotka.

Näyttelyn ylöspanosta vastaavat galleristit Amanda Hyökki ja Vesa Parvinen sekä kulttuurineuvos Eero Niinikoski. UPM-Kymmenellä elämäntyönsä tehnyt Niinikoski tuntee suomalaisen aarnikotkan historian paremmin kuin kukaan.

Jussi Lopperi

Eero Niinikosken vuonna 2000 julkaisemassa Aarnikotka-kirjasta näkyy miten vähän alkuperäinen idea on vuosien saatossa muuttunut. Logoa ovat muotoilleet Hugo Simbergin (1899 ja 1901) lisäksi Dagmar Kärnä (1942), Topi Valkonen (1955 ja 1956), Erik Bruun (1967 ja 1981) sekä Esa Ojala (1989).
Eero Niinikosken vuonna 2000 julkaisemassa Aarnikotka-kirjasta näkyy miten vähän alkuperäinen idea on vuosien saatossa muuttunut. Logoa ovat muotoilleet Hugo Simbergin (1899 ja 1901) lisäksi Dagmar Kärnä (1942), Topi Valkonen (1955 ja 1956), Erik Bruun (1967 ja 1981) sekä Esa Ojala (1989).

Kun Niinikoski täytti 60 vuotta, työkaverit teettivät hänelle käyntikortin. Tittelinä kortissa oli ”Täysi-ikäinen aarnikotka-asiamies”.

— Olen kasvanut tämän tunnuksen kanssa, joten en osaa arvioida sitä objektiivisesti. Aarnikotkasta on tullut historiallinen olento, joka elää omaa elämäänsä, Niinikoski sanoo.

Aarnikotka eli griippi on mytologiasta tuttu taruolento, jossa leijonan ruumiiseen on liitetty kotkan pää ja siivet. Taiteessa hahmo on esiintynyt ensimmäisen kerran jo 3 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Kymenlaaksossa griippitunnus on reilun sadan vuoden aikana muuttunut niin arkiseksi, ettei UPM-Kymmenen kantayhtiölle Kymmene Aktiebolagille tehdyn yritystunnuksen arvoa enää kunnolla huomata.

Jussi Lopperi

Tämä aarnikotkalla koristeltu lasikulho on todennäköisesti  peräisin 1930-luvulta.
Tämä aarnikotkalla koristeltu lasikulho on todennäköisesti peräisin 1930-luvulta.

Taidegraafikko Hyökki pitää Simbergin luomaa tunnusta monimuotoisena ja -ulotteisena.

Logoa on vuosikymmenten saatossa päivitetty useaan otteeseen, mutta alkuperäinen henki on edelleen vahvasti läsnä.

— Vaikka aarnikotkaa on yksinkertaistettu, sitä ei ole siivottu liikaa, Hyökki sanoo.

Kukaan ei tiedä, miksi Simberg valjasti ikivanhan aarnikotkahahmon metsäteollisuusyrityksen tunnukseksi. Niinikoskella on kaksi teoriaa.

Yhden tarinan mukaan yhtiön myyntiedustaja A. Blumenberg oli nähnyt latvialaisen paperitehtaan tuotteissa samankaltaisen merkin. Venäjä oli Kymmene Agtiebolagin tärkein markkina-alue, ja latvialaisella Ligat-tehtaalla oli siellä vahva markkina-asema. Yhtiön merkistä haluttiin ehkä ottaa Suomessa mallia.

Mahdollista on sekin, että Simberg innostui aarnikotkasta ollessaan pari vuotta aikaisemmin Akseli Gallen-Kallelan apulaisena. Silloin Gallen-Kallela sai valmiiksi Sammon puolustus -taulunsa, jossa aarnikotkaksi muuttunut Pohjolan emäntä ahdistelee sammon ryöstänyttä Väinämöistä.

Jussi Lopperi

Vuonna 1972 Kymiyhtiön satavuotisjuhlan kunniaksi pääkonttorin seinällä Kuusankoskella paljastettiin kaksimetrinen aarnikotka-reliefi. Kupariin pakotettu hahmo on vuorattu 23 karaatin kullalla.
Vuonna 1972 Kymiyhtiön satavuotisjuhlan kunniaksi pääkonttorin seinällä Kuusankoskella paljastettiin kaksimetrinen aarnikotka-reliefi. Kupariin pakotettu hahmo on vuorattu 23 karaatin kullalla.

Reilun sadan vuoden aikana UPM-Kymmenen yritystunnuksella on koristeltu muun ohella liikelahjoja, huonekaluja, yhtiön tuotteita ja rakennuksia. Yksi vaikuttavimmista koristeista on Kymiyhtiön vanhan pääkonttorin seinään asennettu reliefi. Kaksimetrinen taideteos on pakotettu kupariin, ja se on vuorattu 23 karaatin lehtikullalla.

Hyökki uskoo, että vuosikymmenten saatossa aarnikotka-aiheesta on tehty myös epävirallisia versioita. Näyttelyyn on hankittu jo käsintehty pannumyssy, johon on käsin kirjailtu aarnikotka ja vuosiluku 1933.

— Haluaisin epävirallisia aarnikotkia lisää näyttelyyn, Hyökki vihjaa.

Jos pohjoiskymenlaaksolaisista kodeista löytyy näyttelyyn liittyvää materiaalia, Hyökki toivoo yhteydenottoa. Kätevin tapa on ottaa esineestä kännykkäkuva ja lähettää se arvioitavaksi osoitteeseen info@patoklubi.fi.

Aarnikotka-näyttelyn oheen tulee myös professori Esa Ojalan julistenäyttely. Ojala on graafikko, jonka piirtämää aarnikotkaa UPM Kymmene nykyisin käyttää.