Sarjakuvapiirtäjä Onsku Franck houkuttelee kouvolalaisia piirtäjiä kellareista päivänvaloon – "Joskus pitää huutaa olevansa olemassa", hän sanoo.

Onsku Franck tutkailee sarjakuvia piirtämällä elämäänsä ja sitä, mitä maailmassa milloinkin tapahtuu.

Kari Huusari

Sarjakuvapiirtäjä ja graafikko Onsku Franck on julkaissut muun muassa Karvainen unelmani -sarjakuvakokoelman.
Sarjakuvapiirtäjä ja graafikko Onsku Franck on julkaissut muun muassa Karvainen unelmani -sarjakuvakokoelman.

Sarjakuvapiirtäjä ja graafikko Onsku Franck ehtii juuri iloita, miten nopeasti Kupla puhkeaa jälleen -näyttely saatiin pystytettyä Kouvolan pääkirjaston Mediamajaan, kun korviin kantautuu kalsea uutinen. Kirjasto ja sen mukana Mediamaja näyttelyineen joudutaan sulkemaan koronavirusepidemian vuoksi.

– No voihan valtionrautatiet! Eihän sille mitään mahda, mutta totta kai harmittaa. Näyttely pystytettiin tunnissa, ja ennätysajassa tämä nähtävästi myös päättyy.

Hieman rauhoituttuaan Franck alkaa pohtia, millaisia mahdollisuuksia ensi vuonna mahtaisi olla näyttelylle, joka omistetaan kouvolalaiselle sarjakuvataiteelle.

– Olisi tosi kiva, jos saisimme mukaan uusia tekijöitä ja pystyisimme kasvattamaan joukkoamme. Nyt näyttelyssä oli yhdentoista piirtäjän töitä, kun vuosi sitten osallistujia oli yhdeksän.

Koti Lahdessa, puoliso Kouvolassa

Onsku Franck tuli Kouvolaan Salosta, jossa hän syntyi melkein 29 vuotta sitten. Kymenlaaksoon hänet houkutteli opiskelupaikka Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

– Muutin Kouvolaan 2013 ja valmistuin graafikoksi 2018. Puolisokin löytyi täältä.

Nykyisin Franck matkustaa säännöllisesti Kouvolan ja Lahden väliä. Junamatkailu on osoittautunut välttämättömäksi, sillä päivätyö ja asunto sijaitsevat Lahden keskustassa ja puoliso majailee yhä Kouvolassa.

– Monet tutut epäilivät järjestelyn toimivuutta, mutta kyllä se ainakin meillä toimii.

Kouvolan kulttuurielämä on eloisaa

Nastolasta kotoisin oleva sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla on kutsunut luomaansa Fingerporia kunnianosoitukseksi Kouvolalle. Miltä kaupunki vaikuttaa varsinaissuomalaisesta näkökulmasta?

– Henkisestikö? Jaa-a. Minulla ei ole vielä edes vuosikymmenen pituista kouvolalaistaustaa, mutta kyllä tämä paikka kotoisalta tuntuu. Kulttuurielämä on eloisaa ja esimerkiksi kouluissa on pirteää jengiä. Museokorttelista ja Kuusankosken paikoista tykkään. Luontoakin riittää, mutta ei minulla ole ollut metsän tarvetta.

Franck on huomannut, että kymenlaaksolaiset eivät mielellään korosta itseään. Joskus kuitenkin kannattaisi nostaa osaamistaan framille.

– Potentiaalia näyttää olevan. Kymenlaakson opistossa Inkeroisissa jopa opiskellaan sarjakuvan ja digitaalisen kuvittamisen linjalla. En edes odottanut löytäväni sellaista tarjontaa Kouvolasta.

Sarjakuvapiirit ovat pieniä

Passiiviset ihmiset tarvitsevat innostusta, Franck uskoo.

– Aktiivinen joukko kasvaa koko ajan. Esimerkiksi Inkeroisten opiskelijoitakin saatiin mukaan tämänvuotiseen Kupla puhkeaa -näyttelyyn.

Kovin runsaslukuisesta sarjakuvapiirtäjien yhteisöstä ei voida puhua, vaikka kaupungissa muuten onkin kosolti aikaansaavaa kulttuuriväkeä olisikin. Monet piirtäjät piileskelevät omissa tutuissa ympyröissään.

– Sarjakuvapiirit ovat aika pieniä. Jos haluamme säilyttää taiteenlajin elinvoimaisena, meidän olisi hyvä pitää ääntä itsestämme. Joskus pitää huutaa olevansa olemassa. Ja nousta sieltä kellarista välillä päivänvaloon.

Kupla puhkeaa jälleen -näyttelyyn järjestettiin avoin haku. Kriteeriä löysättiin sen verran, että mukaan kelpuutettiin Kouvolassa asuvien lisäksi myös kaupungissa joskus asuneet.

Sarjakuvapiirtäjä arvostaa klassikkoja

Sarjakuvan käsitettä voi venyttää sellaisiinkin suuntiin, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi. Jotkut pitävät sarjakuvia lasten ajankuluna ja muistelevat kaiholla omia Aku- ja Asterix-aikojaan.

– Siksi olikin hauska lukea näyttelyn vieraskirjasta erään kävijän toteamus, että täällä aikuinenkin viihtyy, Franck iloitsee.

Onsku Franck löytää myös omat varhaiset suosikkinsa Asterixin ja Tintin maailmoista ja arvostaa klassikkoja suuresti. Silti hänestä tuntuu hyvin kiinnostavalta tutkia, millä kaikilla tavoilla ja keinoilla sarjakuvaa voi tehdä.

– Videot antavat ihan uusia mahdollisuuksia netissä julkaistaviin sarjakuviin. Tarinan keskellä voi olla yksi ruutu, jossa hahmot heräävät liikkuviksi. Jo yksi animaation keinoin toteutettu silmänisku on vahva tehokeino. Tai lukijalle odottamaton ääniefekti.

Perinteisellä painetulla medialla on kuitenkin hallussaan yksi korvaamaton ominaisuus.

– Lukija ei koskaan tiedä, mitä hän näkee, kun kääntää esiin seuraavan sivun. Siinä on aina yllätyksen mahdollisuus.

Iso, eeppinen tarina mielessä

Niukka toimeentulo piinaa monia piirtäjiä. Viime viikkoina Onsku Franck on murheellisena seurannut kulttuuritapahtumien peruutuksia. Korona pääsi puraisemaan myös sarjakuva-alaa.

– Viime vuonna Nastolassa järjestettiin taidenäyttelyn yhteydessä sarjisfestari, joka poiki yhden uuden työprojektin. Tapahtumassa kävi paljon väkeä ja myynti oli hyvä.

Franck sanoo olevansa työpaikkansa ansiosta etuoikeutetussa asemassa.

– Siksi pyrinkin nyt sijoittamaan suomalaisten piirtäjien töihin. Moni kärsii siitä, että parhaat myyntitapahtumat on peruttu.

Houkutteleeko Pertti Jarlan tai toisen Päijät-Hämeestä ponnistaneen taiteilijan, Jussi "Juba" Tuomolan saavuttama menestys nuoria piirtäjiä?

– Ketä houkuttelee, ketä ei. Olisihan se tosi siistiä. Olen joskus kaavaillut tekeväni sellaisen ison, eeppisen tarinan, mutta päivätyö sanelee ajankäyttöä. Lisäksi minulla on todettu vaativan persoonallisuuden häiriö, jonka vuoksi minulla on vaikeuksia tuntea tyytyväisyyttä työni tuloksia kohtaan.

Kari Huusari

Sarjakuvapiirtäjä Onsku Franck ehti iloita Kupla puhkeaa jälleen -näyttelystä vielä hetkeä ennen tietoa kirjaston, Mediamajan ja niiden myötä näyttelyn sulkemisesta. - Ensi vuonna yritetään taas, toivottavasti vielä isommalla joukolla, Franck sanoo.
Sarjakuvapiirtäjä Onsku Franck ehti iloita Kupla puhkeaa jälleen -näyttelystä vielä hetkeä ennen tietoa kirjaston, Mediamajan ja niiden myötä näyttelyn sulkemisesta. - Ensi vuonna yritetään taas, toivottavasti vielä isommalla joukolla, Franck sanoo.

Oma blogi

Lapsena Onsku Franck nautti aikakauslehtien jatkuvajuonisista sarjakuvista, kuten Mustanaamiosta.

– Nykymaailmassa sellaiset tarinat ovat siirtyneet netin puolelle. Ilta-Sanomissa tosin julkaistiin Kuukauden kotimainen -sarjaa, jossa piirtäjät vaihtuivat säännöllisesti ja hyvin erilaiset tekijät pääsivät teemoineen esille. Se oli hyvä konsepti.

Franckilla on netissä oma blogi, Peikonlainen, jossa hän julkaisee tarinoitaan ja käsittelee vaikeitakin henkilökohtaisia aiheita.

– Piirtäjille on olemassa kanavia, joiden kautta saa töitään esille. Harmi vain, että usein ne jaetaan vain pienen piirin sisällä.

Lassi ja Leevi innoitti

Fantasia ja kauhu kiehtovat Franckia.

– Kerään kauhusarjakuvia. Ne käsittelevät ihmisen pelkoja, kuten kuolemaa tai vaikka jotain kellarikammoa välillä hyvinkin realistisesti. Minulle itselleni sarjakuvien tekeminen antaa mahdollisuuden tutkailla elämääni ja sitä, mitä maailmassa milloinkin tapahtuu.

Franck muistaa mainita yhtenä innoittajanaan myös Lassi ja Leevi -sarjakuvan. Bill Wattersonin piirtämässä sarjassa ei ole kauhua, mutta pikkupojan ja lelutiikerin keskustelut ovat hyvin filosofisia.

– Lassi ja Leevi oli minulle tärkeä jo pienenä. Myöhemmin olen ymmärtänyt sen filosofisen luonteen.

Peikkosarjakuva syntyy kahden piirtäjän voimin

Valkoisen paperiarkin pelko iskee joskus piirtäjään.

– Silloin tulee tosi ahdistava olo. Mutta olen huomannut, että kun piirtää paperille jotain, ihan mitä tahansa, ahdistus hellittää ja työ alkaa sujua. Tai jos ei suju, teen jotain muuta, kuten pehmoleluja. Jos peikot eivät tule paperille, teen ne kankaasta, Franck naurahtaa.

Onsku Franck piirtää peikkosarjakuvaa Nikke Lindholmin kanssa. Ideoita heitellään puolelta toiselle ja tarinat saavat jatkuvasti uusia ulottuvuuksia.

– Pitää vain asettaa jonkinlaiset rajat, joiden puitteissa liikutaan. Sellaistakin tekniikkaa olemme pohtineet, että otamme valokuvia ja liitämme niihin piirrettyjä hahmoja. Vaikkapa niitä peikkoja.

Sarjakuvat

Onsku Franck

Syntynyt 1991 Salossa.

Sarjakuvapiirtäjä ja graafikko.

Opiskeli Kouvolassa, asuu Lahdessa.

Julkaisuja: Karvainen unelmani -sarjakuvakokoelma, Peikonlainen-blogi.

Esikuvia: Mario A. Gonzalez, Tara Booth, Asaf Hanuka, Shotaro Ishinomori.

Omia suosikkeja kouvolalaisista ja Kouvolassa opiskelevista piirtäjistä: Esko Heikkilä, Anni Hyyryläinen, CuteFlare, Emma Aliharju

Yksi motoista: Miksi sarjakuva on uniikki? Siinä voi kääntää sivua - ja aina yllättää lukijan. (Mira Moisio)