Handelsbanken pitää kiinni konttoreista, kun muut lopettavat niitä: ”Jos olisimme ravintola, tarjoilisimme pöytiin, emmekä pikaruokaa”

Lukas Pearsall

Nina Arkilahti on toiminut Handelsbankenin Suomen toimintojen johtajana toukokuusta 2010 lähtien.
Nina Arkilahti on toiminut Handelsbankenin Suomen toimintojen johtajana toukokuusta 2010 lähtien.

Avoimesti konservatiivinen. Siinä voisi olla Handelsbankenin iskulause, jos yhtiö olisi ehdolla kuntavaaleissa.

Kun muut pankit ovat tehneet laajoja uudistuksia, Handelsbanken on pikemmin varonut muutoksia. Suomen toimintojen johtajan Nina Arkilahden mukaan strategia on tietoisesti valittu.

— Olemme pärjänneet hyvin 1800-luvulta lähtien olemalla konservatiivisia. Aiomme luottaa historiaamme jatkossakin.

Handelsbanken perustettiin Ruotsissa vuonna 1871. Suomeen se tuli vuonna 1985.

Viime vuosina Suomen suurimmat pankit ovat sulkeneet toimipisteitä nopealla tahdilla. Finanssivalvonnan mukaan Suomessa oli asiakaskonttoreita viime vuonna 1 048. Vielä vuonna 2011 niitä oli 1532.

Samaan aikaan Handelsbanken on pitänyt verkostonsa ennallaan. Tällä hetkellä sillä on 46 konttoria ympäri maata.

— Palvelumalli on kallis tuottaa, mutta konttorien ansiosta pysymme paremmin yhteydessä asiakkaisiin, Arkilahti sanoo.

Hänen mukaansa konttorit ovat myös osa yhtiön markkinointia. Muiden sulkiessa konttoreita Handelsbankenin verkosto alkaa näyttää ylelliseltä lisäpalvelulta.

Handelsbanken kulkee omaa polkuaan myös sähköisten palvelujen kehityksessä.

Pankit ovat sijoittaneet 2010-luvulla miljardeja euroja erilaisiin it-kehityshankkeisiin. Nordea on kertonut 1,1 miljardin euron kehitysprojektista ja OP-ryhmä yli 2 miljardin hankkeesta.

Arkilahden mukaan Handelsbanken välttää mammuttiprojekteja. Sen sijaan yhtiö pyrkii pilkkomaan it-hankkeita pienempiin osiin, jotta kustannukset pysyvät paremmin hallinnassa. Hän sanoo, että pankin keskeisimpänä tavoitteena on keskittyä jatkossakin henkilökohtaiseen palveluun.

— Jos olisimme ravintola, tarjoilisimme pöytiin. Jotkut muut voivat tarjota pikaruokaa.

Tammikuussa 2018 pankkialalla tapahtuu yksi lähihistorian suurimmista muutoksista, kun EU-alueella astuu voimaan maksupalveludirektiivi PSD2.

Direktiivi avaa alan kilpailua siten, että kansainväliset yhtiöt, kuten Apple tai Pay Pal, voivat tarjota mobiilimaksamisen ja verkkoasioinnin sovelluksia suomalaisten pankkien asiakkaille. Oman pankkinsa tiliä voi hallinnoida jatkossa jonkin toisen yhtiön verkkopankkisovelluksella.

Muutos vaikuttaa arkipäiväiseen pankkiasiointiin. Tietoliikennekonserni DNA:n teettämän tutkimuksen mukaan keväällä 2016 noin 80 prosenttia suomalaisista hoiti pankkiasioitaan netissä.

Perinteiset pankit joutuvat kilpailemaan uudella tavalla maksutapahtumista. Konsulttiyhtiö Accenture on ennustanut, että 47 prosenttia pohjoismaisten pankkien maksutapahtumista saadusta liikevaihdosta voi olla vaarassa.

Voiko varovaisuudella pärjätä näin suurten muutosten edessä? Siinä on Handelsbankenin kohtalonkysymys.

Osa pankeista on varautunut muutokseen laajentamalla liiketoimintaansa. Esimerkiksi OP-ryhmästä on tullut monialayhtiö, joka rakentaa sairaalaverkostoa ja vuokraa sähköautoja. Handelsbanken aikoo keskittyä täysin perinteiseen pankkitoimintaan.

Arkilahden mukaan harkitsevuutta ei tulisi nähdä muutosten pelkäämisenä.

— Ikä, historia ja vakavaraisuus takaavat sen, että meillä on varaa uudistua ja myös epäonnistua. Tietenkin pyrimme kasvattamaan asiakaskuntaamme. Suomessa aiomme hakea kasvua etenkin sijoittaja-asiakkaista.

Aapo Mentula

Aapo Mentula

Luetuimmat

Kommentoidut