Karjalan prikaatissa kahdeksan koronatartuntaa lokakuun aikana – Tartuntojen lähteenä oli lomalta palannut varusmies

Vekaranjärvellä on ollut kaikkiaan kymmenen tartuntaa epidemian aikana.

Karjalan prikaatissa vannottiin elokuussa sotilasvala ja annettiin sotilasvakuutus ilman yleisöä koronaepidemia vuoksi. Arkistokuva.
Karjalan prikaatissa vannottiin elokuussa sotilasvala ja annettiin sotilasvakuutus ilman yleisöä koronaepidemia vuoksi. Arkistokuva.

Karjalan prikaatin varusmiehillä on todettu lokakuun aikana kahdeksan koronavirustartuntaa. Esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Juhana Skytän mukaan tartunnat ovat lähtöisin yhdestä varusmiehestä.

Varusmiehellä todettiin tartunta 9. lokakuuta. Hän oli altistunut virukselle lomallaan 7. lokakuuta. Varusmiehen kanssa majoittuneet ja samassa lomakuljetusbussissa matkustaneet kartoitettiin ja asetettiin erilleen muista.

Altistuneita oli 40, joista tartunta todettiin 7:llä samassa tilassa majoittuneella. Sairastuneet ovat hoidossa Vekaranjärven varuskunnan terveysasemalla. Heidän oireensa ovat lieviä.

Karjalan prikaatissa oli keväällä kaksi tartuntatapausta, joten yhteismäärä nousee kymmeneen. Kaikki sairastuneet ovat olleet varusmiehiä.

Kaikkiaan puolustusvoimissa on ollut 87 koronavirustartuntaa, joista 51 varusmiehillä ja 36 kantahenkilökunnalla. Viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana on todettu 20 varusmiesten ja 3 kantahenkilökunnan tartuntaa.

Eniten varusmiesten tartuntoja on ollut Kaartin jääkärirykmentissä Helsingissä, jossa tapauksia on 11. Karjalan prikaati on kymmenellä tapauksellaan toisena.

Pääesikunnan tietojen mukaan noin 30 henkilöä on tällä hetkellä sairaana. Useimmat varusmiehet ovat saaneet tartunnan lomajaksolla.

Sairastuneet varusmiehet tilastoidaan kotipaikkansa perusteella. Kymsoten tilastoissa näkyvät siis vain kymenlaaksolaiset varusmiehet.

Karjalan prikaatissa on keväästä asti noudatettu kolmen osaston käytäntöä. Varusmiehet on jaettu osastoihin, jotka eivät kohtaa toisiaan palveluksen aikana. Yksi osasto on kulloinkin kasarmilla, yksi maastossa ja yksi lomalla. Vaihto tehdään kahden viikon välein.

Juhana Skyttä kertoo, että tilannetta seurataan jatkuvasti ja varotoimia lisätään tarvittaessa.

– Esimerkiksi liikuntatilojen käyttöä on rajoitettu niin, että vapaajaksolla olleet eivät saa käyttää niitä viikko paluunsa jälkeen. Sisätiloissa olevissa koulutustapahtumissa käytetään kasvomaskeja.