Anttilalainen viljelijä Visa Hongisto tekee poutajaksoina työpäiviä lähes kellonympäri Valkealassa – Puinnit ovat Kaakkois-Suomessa myöhässä ja syksyn sateet uhkaavat pelloille pääsyä

Puinnit myöhästyivät Kouvolan seudulla. Harvojen syksyn poutapäivien aikana pelloilla ollaan hämärästä hämärään. Liikenteessä kannattaa olla malttia, kun isot työkoneet liikkuvat autojen seassa.

Katja Juurikko

Kouvolan pelloilla maanviljelijät ottivat kaiken irti muutamasta alkuviikon poutapäivästä.
Kouvolan pelloilla maanviljelijät ottivat kaiken irti muutamasta alkuviikon poutapäivästä.

Leikkuupuimuri hurisee Valkealan Savistossa kaurapellolla. Akanat lentävät koneen perästä.

Anttilalainen viljatilallinen Visa Hongisto ahkeroi kellon ympäri sadon saamiseksi talteen.

Pelloille päästiin tänä syksynä Kouvolassa monin paikoin tavanomaista myöhemmin. Hongisto on ahertanut omilla pelloillaan vajaan viikon ajan. Sitä ennen hän oli auttamassa kaverin puinneissa.

– Puinnit ovat myöhässä, koska vilja ei ole kypsynyt ajoissa. Nyt uhkina ovat sateet ja peltojen märkyys.

Hongiston mukaan tänä keväänä kylvötöihin päästiin hyvissä ajoin, jotakuinkin heti toukokuun alussa.

Sitten luonto alkoi oikutella.

– Toukokuussa sää oli aika kylmä. Kesäkuussa taas oli superkuumia helteitä ja kuivuutta.

Katja Juurikko

Anttilalainen viljatilan isäntä Visa Hongisto otti kotitilansa hoitoonsa vuonna 2010.
Anttilalainen viljatilan isäntä Visa Hongisto otti kotitilansa hoitoonsa vuonna 2010.

Heinäkuussa vettä tuli sitten liikaakin ja oli koleaa, Hongisto sanoo. Nämä tekijät yhdessä aiheuttivat sen, että puinnit ovat tavanomaisesta aikataulusta jäljessä.

Liika sade aiheuttaa myös sen, että viljakasvit alkavat kehittää juurestaan sivuversoja, mikä vaikuttaa niiden kehittymiseen.

Tiistaihin mennessä Hongisto oli saanut omista 110 hehtaarin pelloistaan puitua 30 hehtaarin verran. Pääosin pelloilla kasvaa kauraa ja lisäksi jonkin verran mallasohraa.

Hänen mukaansa kaurasadosta tulee määrällisesti kohtuullisen hyvä.

Katja Juurikko

Puintiurakan välissä Hongiston äiti Eeva Hongisto toi evästä pojalleen pellon reunalle.
Puintiurakan välissä Hongiston äiti Eeva Hongisto toi evästä pojalleen pellon reunalle.

Katja Juurikko

Hongiston puinneissa on apuna Visan isän serkku Rauno Hongisto.
Hongiston puinneissa on apuna Visan isän serkku Rauno Hongisto.

Hongisto aloitti maanviljelyksen Valkealan Anttilassa sijaitsevalla kotitilallaan sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 2010.

– Tämä on minun juttuni. Yritän löytää kaikki keinot voidakseni jatkaa. Ei Suomesta maatalous lopu.

33-vuotiaan kahden pienen pojan isän Visa Hongiston mukaan maanviljelyksen pitää olla kannattavaa.

– Viljan hinta on tällä hetkellä aika huono, eikä korona-aika ole näkynyt siinä mitenkään.

Katja Juurikko

Visa Hongisto ahertaa puintiaikana pitkiä päiviä.
Visa Hongisto ahertaa puintiaikana pitkiä päiviä.

Kaakkois-Suomen MTK:n toiminnanjohtaja Tuula Dahlman saa säännöllisesti tietoja niin sanotusti kentältä. Hän vahvistaa, että Kaakkois-Suomessa puinnit ovat valtaosin myöhässä.

– Tilakohtaiset ja alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Peltojen kunto ja kylvöjen aloittaminen ratkaisevat paljon, samoin kuin pientenkin alueiden säätilanteiden erot.

Maantieteellisesti laajassa Kouvolassa ero voi olla suuri esimerkiksi Elimäen ja Valkealan tai Jaalan välillä.

Dahlmanin mukaan syysruis ja -vehnä on saatu puitua, ja nyt käynnissä ovat kauran ja kevätvehnän puinnit.

Vaikka viljoissa ollaan myöhässä, tilanne on öljykasvien ja valkuaiskasvien osalta vieläkin haastavampi.

– Rypsiä ja rapsia tai härkäpapua ei ole vielä juurikaan päästy puimaan.

Hän sanoo, että vaikka kylvöt saatiin tehtyä hyvissä ajoin, sateet tulivat väärään aikaan. Peltojen pinta ehti kuivua ja kovettua, mikä haittasi oraan kasvua.

Katja Juurikko

Visa Hongisto sanoo, että maanviljely on hänen juttunsa.
Visa Hongisto sanoo, että maanviljely on hänen juttunsa.

Katja Juurikko

Viljasadosta odotetaan Kaakkois-Suomessa keskimääräistä vaihtelevista olosuhteista huolimatta.
Viljasadosta odotetaan Kaakkois-Suomessa keskimääräistä vaihtelevista olosuhteista huolimatta.

Sadonkorjuun aikaan maanteillä liikkuu isoja työkoneita, kuten leikkuupuimureita ja traktoreita. Joskus aiheutuu vaaratilanteita, jopa onnettomuuksia. Äskettäin Orimattilassa nuori autoilija kuoli törmättyään leikkuupuimurin kanssa. Muutama vuosi sitten Elimäellä Kuutostiellä sattui onnettomuus, jossa autoilija ajoi kääntymässä olleen puimurin perään.

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen ylikomisario Jukka Lankinen muistuttaa autoilijoita erityisestä varovaisuudesta puintiaikana.

– Pitää malttaa ajaa hitaan työkoneen perässä ja sovittaa nopeus tilanteeseen, vaikka ohituspaikan saaminen kestäisikin. Ja ohituspaikka pitää valita huolella.

Hermostuminen ei Lankisen mukaan kannata. Maanviljelijät tekevät vain työtään, hän sanoo.

– Onneksi autoilijat osaavat valtaosin käyttää harkintaa. Esimerkiksi Kouvolan seudulta onnettomuustietoja tulee harvoin.

Satonäkymät ovat Kaakkois-Suomen MTK:n toiminnanjohtaja Tuula Dahlmanin mukaan kaakossa keskimääräisellä tasolla. Tilakohtaisia eroja on paljon, hän sanoo.

– Jos jossain on kymmenen viljelijää koolla, siellä on kymmenen eri näkemystä tilanteesta.

Dahlman muistuttaa, että Kouvola on Suomen suurin maatalouskaupunki tilamäärien perusteella.

Tiloja on Kouvolassa yhä noin tuhat, vaikka laskua on Dahlmanin mukaan pari prosenttia vuodessa.

Jatkajiakin löytyy, hän sanoo.

Kouvolan tilojen vuosittaiset rahavirrat ovat vuodessa bruttotuloina 100 miljoonaa euroa, mikä on yksi kolmasosa koko Kaakkois-Suomen maatilojen rahavirrasta. Se sisältää metsätulot, tilojen tuotteiden myyntitulot, liitännäistulot sekä tuista saadut tulot.

– Toivon, että Kouvolan päättäjät ymmärtävät jatkossakin maataloussektorin merkityksen kaupungille.

Dahlmanin mukaan maatalousyrittäjien tämän hetken suurin huoli liittyy kannattavuuteen.

– Hallituksen budjettiriihi ja sen vaikutukset arveluttavat samoin kuin EU:ssa käynnissä olevat yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP:n neuvottelut seuraavalle seitsenvuotiskaudelle.

MTK-Kaakkois-Suomen alueella toimii 18 maataloustuottajien yhdistystä, lyhyemmin MTK-yhdistystä.

MTK-yhdistykset ovat maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien paikallisia etujärjestöjä ja vaikuttajia.

Katja Juurikko

Avena Sativa, eli peltokaura, on monella tavalla terveelliseksi todettu viljakasvi. Kaura on ollut kovassa nosteessa viime vuosina uusien tuotteiden tultua kauppojen hyllyille.
Avena Sativa, eli peltokaura, on monella tavalla terveelliseksi todettu viljakasvi. Kaura on ollut kovassa nosteessa viime vuosina uusien tuotteiden tultua kauppojen hyllyille.

Ruokavirasto aloittaa luonnonhaittakorvauksen ennakoiden maksamisen maatiloille 1. lokakuuta. Luonnonmukaisen kasvintuotannon ennakoiden maksaminen alkaa puolestaan 8. lokakuuta.

Viljelijät saavat maksuja tileilleen ensimmäisestä maksupäivästä lähtien sitä mukaa, kun kunnat ja ely-keskukset hyväksyvät maksuaineistoja, Ruokaviraston tiedotteessa kerrotaan.

Maatilalleen maksetut tuet viljelijät voivat tarkistaa Vipu-palvelusta.

Ennakkomaksujen osuus on 85 prosenttia korvauksen määrästä. Normaalisti ennakkona voidaan maksaa 75 prosenttia korvauksesta, mutta osuus on suurempi EU-komission esittämän poikkeuksen ansiosta.

Poikkeus on ollut käytössä myös vuosina 2015–2019, joten edeltäviin vuosiin nähden ennakoiden osuus pysyy nyt ennallaan.

Luonnonhaittakorvauksen ennakkoa maksetaan viljelijöille yhteensä noin 420 miljoonaa euroa. Korvauksen loppuosan, noin 15 prosenttia, Ruokavirasto maksaa joulukuussa.

Ruokaviraston tiedotteen mukaan luomusitoumuksiin oli tänä keväänä mahdollista hakea vuoden jatkoaikaa, joten sitoumusten käsittely vie tavallista enemmän aikaa ely-keskuksissa. Luomukorvaus maksetaan sen vuoksi hieman viime vuotta myöhemmin.

Luonnonmukaisen kasvintuotannon korvauksen ennakkomaksujen yhteissumma on noin 39 miljoonaa euroa. Korvauksen loppumaksun, noin 15 prosenttia, hakijat saavat touko–kesäkuussa 2021.

Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotukset ja luonnonmukaisen kotieläintuotannon korvaukset Ruokavirasto maksaa eläintiloille touko–kesäkuussa 2021.

Loppusyksyn maksuaikataulu pysyy Ruokaviraston mukaan ennallaan.

Ruokavirasto maksaa lokakuun aikana myös porotalouden eläinkohtaisen tuen ja mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen.

Marraskuussa käynnistyvät ympäristökorvauksen, eläinten hyvinvointikorvauksen ja metsämarjojen ja -sienten varastointituen maksut. Ympäristökorvauksen ennakoiden osuus on 85 prosenttia korvauksen määrästä. Joulukuussa maksettavina ovat perustuki, viherryttämistuki, nuoren viljelijän EU-tuki, peltokasvipalkkio, EU:n eläinpalkkiot, kansalliset peltotuet, luonnonhaittakorvauksen loppumaksu ja ympäristötuen erityistukisopimukset.