Karanneet mehiläisparvet talteen suurella intohimolla — mehiläisparven kiinniottaja ekologisempi vaihtoehto myrkylle

Jussi Lopperi

Tero Andelinin mehiläistarhassa on monta jaokepesää. Vaaka-asentoon pesän päälle asetettu tiili kertoo, että pesässä on muniva emo.
Tero Andelinin mehiläistarhassa on monta jaokepesää. Vaaka-asentoon pesän päälle asetettu tiili kertoo, että pesässä on muniva emo.

Jussi Lopperi

Yhteen mehiläispesän osaston kehään mahtuu jopa kaksi kiloa hunajaa.

Jussi Lopperi

Andelin aloittamassa pesän emokennon tarkastusta.

Jussi Lopperi

Houkutuspesän idea perustuu pesän sisälle laitettuun houkutusaineeseen. Kuvan houkutuspesän Andelin on rakentanut itse.

Jussi Lopperi

Andelin nostaa emokennoa tarkastaakseen, että onko emo vielä kuoriutunut.

Jussi Lopperi

Andelin esittelee tyhjää mehiläiskehää, jossa on muotoiltu vahapohjuke.

Jussi Lopperi

Mehiläispesän pesäosastossa on monta kehää, johon mehiläiset tuottavat hunajaa.

Jussi Lopperi

Mehiläispesän pesäosasto koostuu useista kehistä, joita on kätevä nostaa kakkupihdeiksi kutsutulla työkalulla.

Kouvolalainen mehiläisharrastaja Tero Andelin kasvattaa mehiläisiä, kerää hunajaa ja pelastaa karanneita mehiläisparvia.

Andelin kertoo, että harrastuksen aloittaminen kolme vuotta sitten ei ollut päähänpisto. Mehiläiset tulivat hänen luokseen.

Tarhaajilla on velvollisuus ottaa vastaan näitä keikkoja.

— Ensimmäisen mehiläisparveni sain niin, että se todennäköisesti karkasi jostain läheisestä tarhasta.

Mehiläisten kasvattamisen lisäksi Andelin ottaa kiinni Kouvolan alueella pesistä karkuun lähteneitä mehiläisparvia. Viime kesänä hän nappasi talteen yhden parven. Tänä kesänä hän on pyydystänyt kolme parvea.

Hän kertoo, että useimmiten tarhasta karannut parvi lähtee etsimään uutta pesäpaikkaa. Mieluinen paikka pesälle voi löytyä vaikkapa talon savupiipusta ja ilmahormeista.

Mehiläispesä talossa voi koitua hyvinkin ongelmalliseksi. Andelin ei suosittele myrkkyä vaihtoehtona. Sen sijaan hän kannustaa pyytämään paikalle mieluummin mehiläisparvien kiinniottajan. Hän käy vaikka itse hakemassa parven talteen.

— Tarhaajilla on velvollisuus ottaa vastaan näitä keikkoja, Andelin sanoo.

Mehiläisten kiinniottovälineenä Andelin käyttää teleskooppivartta, jonka päässä on parvensieppauspussi. Pussi ujutetaan parven ympärille ja nykäistään kiinni. Mehiläiset saa napattua myös houkutuspesillä tai säiliöllisellä teollisuusimurilla, jonka imutehoa on säädetty sopivaksi.

Mehiläiset laitetaan pesälaatikkoon, johon ne yleensä jäävät kuljetuksen jälkeen. Pistoksilta Andelin suojautuu mehiläishaalarilla. Varusteisiin kuuluvat suojakypärä ja suojakäsineet.

Harrastus lähti liikkeelle pelastusoperaatiosta

Andelinin ensimmäinen parvi muutti hänen omakotitalonsa ulkoseinän väliin ja teki sinne pesän. Hän seurasi aikansa mehiläisten liikkumista ja pohti, mitä tekisi parvelle. Myrkyttämistä hän ei pitänyt hyvänä vaihtoehtona. Andelin päätti kerätä mehiläiset talteen elävänä.

— Avasin ulkoseinää moottorisahalla ja otin mehiläiskennot ulos. Ne laitoin oikeaan pesäkalustoon sisälle.

Nyt Andelinin tarhassa on noin parikymmentä pesää ja intohimoinen harrastaminen jatkuu.

Andelinin tavoitteena on vielä lisätä pesiä. Sen jälkeen hän aikoo keskittyä enemmän hunajan tuottamiseen ja keräämiseen.

— Ajatuksena on saada tästä joskus vielä pieniä sivutuloja.

Pienistäkin jaokepesistä Andelin arvioi kertyvän noin 40 kiloa hunajaa kesällä. Ensi vuodeksi hän suunnittelee hunajaa myyntiin kaupan hyllyille.

Mehiläisparven kiinniottaja ekologisempi vaihtoehto myrkylle

Mehiläisten luontainen lisääntymisaika on juhannuksesta heinäkuun puoleen väliin. Silloin parvia esiintyy eniten.

Uusia parvia syntyy, kun vanha parvi jakautuu ja uusi tai vanha kuningatar vie osan mehiläisistä mennessään.

Parvi voi asettua väliaikaisesti puun oksaan kunnes se löytää sopivamman pesäpaikan.

Suomen Mehiläishoitajain Liiton nettisivuilta löytää vapaaehtoisia parvien kiinniottajia.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.