Pekka Jylhän lasiteos kuvaa vihan seurauksia Kouvolassa — taidemuseo Poikilon näyttelyssä tutkaillaan suomalaisuutta eri näkökulmista

Jussi Lopperi

Pekka Jylhä signeeraa näyttelyn päätyttyä lasiesineet, ja ne palautetaan omistajilleen.
Pekka Jylhä signeeraa näyttelyn päätyttyä lasiesineet, ja ne palautetaan omistajilleen.

Jussi Lopperi

Suomi-designia edustava Suomi-konepistooli on päässyt näyttelyyn.
Suomi-designia edustava Suomi-konepistooli on päässyt näyttelyyn.

Jussi Lopperi

Ilja Glazunovin muotokuva presidentti Kekkosesta on yksi näyttelyn harvinaisuuksista.
Ilja Glazunovin muotokuva presidentti Kekkosesta on yksi näyttelyn harvinaisuuksista.

Jussi Lopperi

Harro Koskisen Sikamessias on ensimmäistä kertaa esillä Kouvolassa.
Harro Koskisen Sikamessias on ensimmäistä kertaa esillä Kouvolassa.

Jussi Lopperi

Helsingin yliopiston lehtori  Derek Fewster on tutkinut suomalaisuuden myyttejä.
Helsingin yliopiston lehtori Derek Fewster on tutkinut suomalaisuuden myyttejä.

Viinilasin pohjalla on punaista nestettä. Samaa ainetta on lasisissa kulhoissa ja purkeissa, jotka on aseteltu ympyrän muotoon taidemuseo Poikilon lattialle.

Esineet on saatu lainaksi tai lahjoituksina kouvolalaisilta. Niitä on yli 300.

— Lähtökohtana oli, että jokaista lasiastiaa vastaa yksi sisällissodan aikana Kouvolassa teloitettu valkoinen tai punainen. Hienoja esineitä tuli kuitenkin enemmän. Hullaannuin niistä ja päätin ottaa kaikki mukaan teokseen, kuvanveistäjä Pekka Jylhä kertoo.

Yhteisöllisen tilaustyön nimi on Tämä viha. Niin kuin suolampi: musta, kylmä, syvä ja samea. Teksti on peräisin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta.

Jylhä tunnistaa tämän päivän vihapuheessa samankaltaista vihaa kuin vuoden 1918 Suomessa. Hänen mukaansa on pelottavaa ajatella, miten tällä kertaa käy.

— Yritän varoitella teoksellani lopputuloksesta.

Teos on osa Sirpaleita suomalaisuudesta — Suomi 100 vuotta -näyttelyä, joka avautui Poikilossa torstaina.

Kaunis mutta karmiva

Punainen neste on punamultamaalia, jota Jylhä keitti teostaan varten sata litraa. Maali haihtuu astioista, joten sitä on taidemuseon varastossa varalla vielä 70 litraa.

Yksi malja on tyhjä, koska esineen pohjassa on halkeama.

— Lasiastia on hauras ja herkkä. Siinä on jotain samaa kuin ihmisessä.

Sisällissota-aiheiseen teokseen kuuluu työ Kynttiläni paloi molemmista päistä. Jylhä teki sen 1990-luvun alkupuolella isänsä muistolle. Isä teki aikoinaan pitkää työpäivää: päivät hän työskenteli sekatavarakaupassaan ja iltaisin korjasi televisioita.

— Kun menin sanomaan hänelle hyvää yötä, hän sanoi minulle ”älä sinä polta kynttilää molemmista päistä”.

Jylhä kuvaa Tämä viha -teosta kaikessa kauneudessaan karmivaksi. Kynttiläni paloi molemmista päistä -työ sen sijaan tuo lohtua ja valoa.

Taide ja historia kulkevat rinnakkain

Näyttelyn kuraattori, historioitsija Derek Fewster tutkailee juhlanäyttelyssä suomalaisuuden myyttejä 12 teeman kautta. Teemoja ovat muun muassa muinainen, kapinoiva, puolustava ja kiistelty.

— Näyttelyssä on taidetta ja historiaa rinnakkain, hän sanoo.

Esillä on harvinaisia teoksia, kuten suomalaisten seurapiirien lemmikin, venäläisen Ilja Glazunovin skandaalinkäryinen muotokuva presidentti Kekkosesta (1973). Teos herätti aikoinaan huomiota muun muassa siitä syystä, että taiteilija muutti jälkikäteen teoksen taustaa.

— Glazunov lisäsi kuvaan punatulkun. On pohdittu, mitä symboliikkaa siihen liittyi, Fewster sanoo.

Suomalaisuuteen on kuulunut suurvallan naapurina aina hyvä sopeutumiskyky. Fewster näkee Kekkos-muotokuvan YYA-hengen ilmentymänä, osoituksena sopeutumisesta.

Sikamessiaksen ripustus oli kova urakka

Toinen näyttelyn harvinaisuus on yksi Suomen taidehistorian kiistellyimmistä teoksista, Harro Koskisen Sikamessias (1969). Taiteilija sai teoksesta jumalanpilkkatuomion vuonna 1974.

Suurikokoinen työ on ripustettu Poikilon ylimpään kerrokseen.

— Tarvittiin kuusi henkeä, että se saatiin paikoilleen, Fewster kertoo.

Joseph Alasen (1885—1920) Hämeen valloitus -teos on nyt ensimmäistä kertaa esillä. Se säilyi kuin ihmeen kaupalla ehjänä sisällissodan tapahtumissa Tampereella.

Sirpaleita suomalaisuudesta — Suomi 100 vuotta -näyttely taidemuseo Poikilossa 7.1.2018 asti.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.