Sellun hinnanlasku kurittaa myös UPM Kymiä — Barometrin mukaan suhdannenousu hiipui syksyllä ja yritysten odotukset ovat synkentyneet

Keskiviikkona julkistetun suhdannebarometrin perusteella Kymenlaakson yritysten näkymissä ei ole kuitenkaan mitään dramaattista muutosta. Tuotannon odotetaan säilyvän loppuvuonna ennallaan.

Lumikki Haaja

UPM Kymin tehdasintegraatin ja sellutehtaan johtaja Jyri Kylmälä (edessä) sanoo, että hän ei usko koviin hakkuurajoituksiin. Arkistokuva on tämän vuoden toukokuulta.
UPM Kymin tehdasintegraatin ja sellutehtaan johtaja Jyri Kylmälä (edessä) sanoo, että hän ei usko koviin hakkuurajoituksiin. Arkistokuva on tämän vuoden toukokuulta.

Sellun myyntihintojen lasku romahdutti metsäyhtiö UPM:n liikevoiton heinä—syyskuussa.

— Sellun hinta oli ennätyksellisen korkea viime vuoden vastaavalla vuosineljänneksellä, ja siihen verrattuna liikevaihto laski 6 prosenttia ja vertailukelpoinen liikevoitto 19 prosenttia 342 miljoonaan euroon, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen totesi yhtiön tulostiedotteessa viime viikolla.

Sellun hinta on laskenut viime syksystä jopa 30 prosenttia. Tämä on näkynyt satoina miljoonina yhtiöiden heikentyneissä tuloksissa.

Kun viime syksynä pitkäkuituisen havusellun hinta oli Euroopassa yli 1 200 dollaria tonnilta, on vastaava hinta tänä syksynä pyörinyt 850 dollarissa.

Suhdannenousu hiipui syksyllä

Sellun hinnasta puhuttiin keskiviikkona myös Kouvolassa suhdannebarometrin julkistamistilaisuudessa. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n barometrin mukaan suhdannenäkymät ovat tummuneet nopeasti.

— Suhdannenousu hiipui syksyllä ja yritysten odotukset ovat synkentyneet selvästi kesästä. Kysyntä hiipuu, tilauskirjat ohenevat ja rekrytointiongelmat alkavat pikkuhiljaa helpottaa, EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen totesi tiedotteessa.

Kymenlaaksossa ei yritysten näkymissä ole dramaattisia muutoksia suuntaan tai toiseen. Yritykset arvioivat suhdannetilanteen keskimäärin normaaliksi. Tuotanto- ja myyntimäärät lisääntyivät syksyllä, ja loppuvuodesta tuotannon odotetaan säilyvän ennallaan.

Barometrissä ovat mukana teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden yrityksiä. Lokakuussa tehtyyn tiedusteluun vastasi koko Suomessa 1 169 yritystä, jotka työllistävät yli 250 000 henkilöä.

UPM Kymi investoi paljon selluun

Kuusankosken Koskelassa barometrin antia pohtinut UPM Kymin tehdasintegraatin ja sellutehtaan johtaja Jyri Kylmälä arvioi, että sellun keskihinta on matalampi vuoden viimeisellä neljänneksellä loka—joulukuussa kuin heinä—syyskuussa.

UPM teki kaikkien aikojen ennätystuloksen viime vuonna. Sellun myyntihintojen romahtaminen pitää huolen siitä, ettei tänä vuonna vastaavaan päästä.

UPM:n investoinnit Kymin-tehtaaseen ovat parinkymmenen viimeisen vuoden ajalta miljardin euron luokkaa.

Sellu on ollut investointien keihäänkärki: uuden kuivauskoneen, havukuitulinjan modernisoinnin ja uuden kuorimon ansiosta tehtaan sellukapasiteetti nousi ensin 530 000 tonnista 700 000 tonniin valkaistua havu- ja koivusellua.

Sellutehtaan laajennuksella kapasiteettia nostettiin entisestään 870 000 tonniin vuodessa. UPM Kymi tuottaa sellua niin omaan käyttöön kuin myyntiin.

Tehdaskohtaista tuotantoa ei avata

Jyri Kylmälä sanoo, että hän ei voi kertoa eikä ottaa mitään kantaakaan tehdaskohtaisiin tuotantomääriin. Metsäyhtiöt haluavat pitää omina tietoinaan sen, miten hintojen kehittyminen vaikuttaa tehtaiden toteutuneisiin tuotantomääriin.

— Tällä hetkellä investoinnit Suomessa on tehty. Suomen tehtaiden tehtävänä on toimia kassavirtana ja tehdä tietysti suunnitelmien mukainen tuotanto, Kylmälä totesi barometrin kommenttipuheenvuorossaan.

UPM rakentaa Etelä-Amerikkaan Uruguayhin uuden sellutehtaan, jonka tuotantokapasiteetti on 2,1 miljoonaa tonnia vuodessa. Investointi on arvoltaan 2,4 miljardia euroa.

— Sellun painoarvo kasvaa yhtiössä yhä suuremmaksi. Kymiltä on lähtenyt kolme henkilöä mukaan tähän projektiin asiantuntijoiksi, Kylmälä kertoi.

Kylmälä ei usko koviin hakkuurajoituksiin

Kylmälältä kysyttiin, mitä Suomen vuosittaisen hakkuurajan mahdollinen vähentäminen 80 miljoonasta kuutiosta 63 miljoonaan kuutioon tarkoittaisi metsäyhtiöille. Näin merkittävästä hakkuiden vähentämisestä on puhuttu hiilinielulaskelmien yhteydessä.

— Vaikeaa tulee. Tuonnilla ei voi kaikkea korvata. Hakkuiden näin kova vähentäminen ei ole toivottava kehityssuunta. Enkä uskokaan, että näin tulee käymään.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset