Kalatalousalue valitti Siikakosken voimalatyömaan lausunnosta: ”Voimala uhkaa Vuohijärven kalakantoja”

Kalatalousalue pitää voimalaitoksen kalatalousmaksua aivan liian pienenä. KSS Energian mukaan taloudellinen hyöty on vähäinen peruskorjaukseen käytettyyn rahamäärään nähden.

Johanna Tenovirta

Siikakosken voimalaitoksen peruskorjaus valmistuu tämän vuoden lopussa.
Siikakosken voimalaitoksen peruskorjaus valmistuu tämän vuoden lopussa.

Vuohijärven ja Mäntyharjun kalatalousalueen hallitus on valittanut Siikakosken voimalaitostyömaahan liittyvästä lausunnosta aluehallintovirasto aviin. Voimalaitoksen omistava KSS Energia on peruskorjannut laitosta vuodesta 2016 lähtien. Kuuden miljoonan euron peruskorjaus valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.

Kalatalousalueen mukaan voimalaitos vaarantaa peruskorjauksen jälkeen Vuohijärven kalakannat. Kalatalousalueen hallituksen nimissä tehty valitus koskee Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen antamaa lausuntoa voimalaitoksen peruskorjauksesta. Kalatalousalue vaatii, että voimalaitos pitää luvittaa uudelleen, koska sen mukaan kysymyksessä on uuden voimalaitoksen rakentaminen.

— Uuden voimalan teho nousee 45 prosenttia. Käytännössä se on siis uusi voimala entiseen verrattuna ja sen käyttö edellyttäisi vesilaissa määriteltyä lupaa. Tällöin myös voimalaitoksen aiheuttama kalataloudellinen haitta olisi arvioitava uudelleen, Vuohijärven-Mäntyharjun kalatalousalueen hallituksen jäsen Jorma Ihantola sanoo.

Siikakanta huvennut Vuohijärvestä

Kalatalousalueen suurin huoli liittyy kalakantoihin. Esimerkiksi järven alkuperäinen ja geneettisesti ainutlaatuinen siikakanta on Ihantolan mukaan taantunut voimakkaasti.

— Pelkäämme, että voimalaitos tuhoaa koko kalakannan Vuohijärven alueelta.

Korjaukseen on liittynyt turbiinien vaihtoa ja turbiinikanavan kynnyksen uudelleen muotoilua sekä voimalaitoksen tehon nostoa niin, että jatkossa Vuohijärvestä tulevaa vettä ei juuri tarvitse juoksuttaa tulvaluukun kautta.

— Tulvaluukkuja on enää kaksi. Kalat selviytyisivät luukkujen kautta kulkiessaan, mutta uudet turbiinit tappavat kaiken.

Kalatalousalue vaatii myös voimalaitoksen kalatalousvelvoitteen arviointia uudelleen.

— Nykyinen maksuvelvoite ei vastaa vesireittiä kokonaan sulkevan laitoksen kalataloudellisia vahinkoja, valituksessa todetaan.

Voimalalla on patoamalla aiheutettuun haittaan ja voimalan läpi juoksevaan vesimäärään liittyvä vuotuinen 9 418 euron kalatalousmaksu. Sillä saa 2 400 taimenen kaksivuotiasta tai 480 kolmevuotiasta istukasta.

ELY-keskus antoi lausunnon liian nopeasti

ELY-keskus antoi lausuntonsa voimalan peruskorjauksesta kalatalousalueen mukaan liian nopeasti, vain kahdessa päivässä. Lyhyt valmisteluaika tarkoittaa kalatalousalueen mukaan sitä, ettei ELY-keskus ole voinut ehtiä eikä perehtyä hakijan suunnitelmaan riittävästi, kalatalousalue epäilee.

— Ketään ei myöskään kuultu ennen lupapäätöstä. Menettely loukkaa asianosaisten oikeutta tulla hallintoasiassa kuulluksi.

Ihantolan mielestä käsittämätöntä on myös se, että sen enempää KSS Energian suunnitelmissa kuin ELY-keskuksen lausunnossakaan ei kertaakaan mainita sanaa kala.

— Suunnitelmat on viety pelkästään liiketaloudellisessa mielessä ja viety kaikessa hiljaisuudessa eteenpäin.

Siikakoskessa ei ole koskaan ollut kalatietä. Se olisi kalatalousalueen mukaan ainoa keino pelastaa se, mikä pelastettavissa on.

— Kalatien rakentamisen lisäksi vanhat koskipaikat pitäisi ennallistaa.

Kuka kalatien rakentaisi ja paljonko se tulisi maksamaan, sitä ei Ihantolan tietojen mukaan kukaan ole tutkinut.

Entiset kalastusalueet muuttuivat vuoden alusta kalatalousalueiksi. Vuohijärven kalastusalue yhdistyi tuolloin Mäntyharjuun. Ne muodostavat yhdessä kalatalousalueen.

Johanna Tenovirta

Siikakosken voimalaitos on rakennettu 1960-luvulla.
Siikakosken voimalaitos on rakennettu 1960-luvulla.

Omistaja ihmettelee kantelun aikataulua

KSS Energia pyysi peruskorjausta varten lausunnon ELY-keskukselta, joka myönsi sen. Se, että päätös syntyi vain kahdessa päivässä, ei ole KSS Energian toimitusjohtajan Kyösti Jääskeläisen mukaan mitenkään kummallista. Ely-keskus oli hänen mukaansa suunnitelmista perillä hankkeen alusta lähtien.

Kalatalousalue, ELY ja KSS Energia keskustelivat peruskorjaukseen liittyvistä asioista tammikuussa.

— Kalatalousalue ei ollut tyytyväinen tilanteeseen. Heillä on oikeus kannella siitä.

Jääskeläisen mielestä on erikoista, että kantelu tehdään tässä vaiheessa. Neljälle vuodelle suunniteltu perusparannushanke on jo loppusuoralla. Avi on pyytänyt yhtiöltä vastineen ja se on toimitettu Jääskeläisen mukaan maaliskuussa.

Lampisaaren jakokunta teki valituksen aiemmin voimalaitostyömaasta Vaasan hallinto-oikeudelle. Se antoi päätöksensä kesällä 2018. Hallinto-oikeus jätti tutkimatta valituksessa esitetyt vaatimukset.

Laitoksen peruskorjauksen tavoitteena on Jääskeläisen mukaan muuttaa 60-vuotiaan laitoksen laitteet ajanmukaisiksi ja turvallisiksi.

— Patoturvallisuus paranee hankkeen myötä. Samoin ympäristöriskit minimoidaan.

Turvallisuus etusijalla

Turbiinien valinnassa ympäristönäkökulma on Jääskeläisen mukaan ollut etusijalla. Uudetkaan turbiinit eivät Jääskeläisen mukaan nosta niin merkittävästi voimalaitoksen vuosituotantoa, että laitos tarvitsisi uuden luvan toimintaansa. Nykytekniikan ansiosta laskennallisen hyötysuhteen arvioidaan paranevan kymmenellä prosentilla.

— Taloudellinen hyöty on vähäinen perusparannusinvestoinnin arvoon nähden. Vesimäärää turbiinit eivät lisää. Sitä tarvittaisiin energiantuotannon nostamiseen paljon enemmän. Turbiinit asennetaan olemassa oleviin vesiteihin niitä laajentamatta.

KSS Energia ei ole sen enempää tutkinut kuin suunnitellutkaan kalatietä voimalan viereen meneillään olevan peruskorjauksen yhteydessä.

— Olemme hoitaneet ja tulemme hoitamaan kaikki kalatalousvelvoitteet, jotka Siikakosken voimalaitokselle on vesioikeuden luvassa asetettu.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut