Ministeri Jari Lindströmin mukaan yksittäinen kunta ei voi järjestää työnvälitystä — Kuntaliiton mielestä Lindström vääristelee työnvälityksen Tanskan-mallia

Kaisa Beltran

Työministeri Jari Lindström (sin.)

Suomen kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento kritisoi työministeri Jari Lindströmiä (sin.) lukijakirjoituksessaan. Vuorennon mielestä Lindström vääristelee Tanskan esimerkkiä kuntavetoisesta työllisyysmallista.

Lindström arvosteli MTV:n Nettivieras-kolumnissaan isojen kaupunkien antamaa kritiikkiä maakuntauudistuksesta. Isot kaupungit haluaisivat, että järjestämisvastuu annettaisiin jossakin päin maata maakunnalle ja toisaalla esimerkiksi maakunnan keskuskaupungille. Lindströmin mielestä tämä lisäisi palveluiden tehottomuutta eikä edistäisi työllisyyttä.

Lindströmin mukaan kaupunki liian pieni järjestemään työnvälitystä

Lindström kehotti kolumnissaan tutkimaan Tanskan esimerkkiä. Hänen mukaansa Tanska on joutunut korjaamaan kuntavetoista järjestelmäänsä ja keskittämään muun muassa suurten työnantajien rekrytointipalvelut keskusvirastoon. Hänen mukaansa maailmalla on kokemuksia siitä, kuinka työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta ei pidä viedä liian pieniin yksiköihin. Yksittäiset kaupungit ovat liian pieniä järjestämään työnvälityksen ja osaavan työvoiman palveluita. Lindström muistutti, että yksikään suomalainen kaupunki ei ole työvoiman suhteen omavarainen.

— Kun noin vuosi sitten vierailin Kööpenhaminassa, tapaamieni kaupungin työllisyydestä vastaavien virkamiesten käytännön kokemuksiin perustuva viesti oli, että jopa Kööpenhaminan kokoinen kaupunki on liian pieni vastaamaan alueen työllisyyspalveluiden hoidosta, hän kirjoitti.

Kuntaliiton Vuorento on Lindströmin kanssa eri mieltä. Hänen mukaansa Tanskan vuonna 2015 uudistetussa työllisyyslaissa päävastuullinen toimija on edelleen kunta. Kunta määrittelee työkeskuksen resurssit ja koordinoi työttömien, kuntoutettavien ja toimeentulotuella olevien toimet yhteen.

Tanskan kahdeksan työmarkkinaneuvostoa katsovat laajempia kokonaisuuksia. Alueen tehtävä on koordinoida toimintaa kuntien kesken ja edistää yli kuntarajojen ulottuvaa yhteistyötä.

Kuntaliiton mukaan kokeiluissa kuntavetoiset hankkeet menestyivät parhaiten

Vuorennon mukaan edellisen hallituksen työllisyyden kuntakokeilujen tulokset osoittivat Suomessa, että kuntavetoiset hankkeet toivat merkittävästi parempia tuloksia kuin verrokkiryhmät.

— Tämä on aiheuttanut voimakasta liikehdintää työ-ja elinkeinoministeriössä, jossa virkamiehet ovat joutuneet sen tosiasian eteen, että tanskantapainen kokonaisvaltainen työllisyyden hoito paikalliseen osaamiseen perustuen tuo paremmat tulokset kuin hyvin keskitetty ohjaus, Vuorento kirjoittaa.

Hän muistuttaa, että kuntaliitosta, kunnista ja järjestöistä on lukuisia kertoja käyty tutustumassa Tanskan järjestelmään ja ottamaan oppia siitä, kuinka aktivointi ja paikallinen osaaminen osana kunnan tehtävää on avain työttömyyden nujertamiseen.

Vuorennon mielestä kunnat ja erityisesti kaupunkiseudut panostavat merkittävästi työllisyyden hoitoon ja elinvoiman kehittämiseen.

— Tämä kehitystyö ei saa jäädä keskushallinnon valtapyrkimysten varjoon, Vuorento summaa.

Elina Iiskola

Elina Iiskola

Krista Lihvonen-Hietakallio

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.