Kouvolaan tuleville maahanmuuttajille suunnitellaan maistiaisia työelämästä jo kotouttamiskoulutuksessa

Kaupunginhallitus käsittelee Kouvolan uutta kotouttamisohjelmaa maanantaina.

Kai Skyttä

Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen halutaan Kouvolassa liittää tutustumista työelämään. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on näyttänyt ajatukselle vihreää valoa.

Kouvola pyrkii edistämään maahanmuuttajien sopeutumista ja työllistymistä entistä käytännönläheisemmin toimenpitein. Tarkoituksena on tehostaa yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten sekä järjestöjen kanssa.

Kouvolan kaupunginhallitus käsittelee ensi maanantaina monikulttuurisuustyön kehittämissuunnitelmaa vuosille 2019—2022. Kyseessä on lain edellyttämä kotoutumissuunnitelma, joka on päivitettävä neljän vuoden välein. Hallituksen käsittelyn jälkeen suunnitelma tarvitsee vielä kaupunginvaltuuston hyväksynnän.

Kouvolalla on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa sopimus pakolaisten vastaanottamisesta ja heidän kotoutumisensa edistämisestä. Kaupunki sai tästä viime vuonna noin 1,4 miljoonaa euroa valtion korvauksia ja lisäksi 115 000 euron korvaukset pakolaisten toimeentulotuesta. Korvausten saamiseksi vaaditaan kotouttamisohjelma.

— Haluaisimme tuoda työyhteisöelämää mukaan jo kotouttamiskoulutukseen. Kielen ja yhteiskunnan opetuksen lomassa maahanmuuttajat voisivat viettää muutaman päivän tai tunnin viikossa aidossa työympäristössä. He voisivat auttaa esimerkiksi siivoamisessa tai toimistotöissä, kuvailee Kouvolan yhteisöpalvelujen päällikkö Anne Eriksson.

Yhteisöpalveluissa on kehitelty ajatusta kulttuuritulkeista eli maahanmuuttajataustaisista tukihenkilöistä, jotka neuvoisivat uusia tulokkaita arjen ongelmissa. Eriksson sanoo, että tehtävään voitaisiin ottaa mahdollisesti palkkatuella henkilöitä, jotka tuntevat jo Kouvolaa ja osaavat suomea.

Myös kotiäideille suunnatun suomen kielen ja kulttuurin opetuksen tehostamista suunnitellaan.

Kehittämissuunnitelmaan kuuluu myös koko kaupungin henkilöstölle tarkoitettu koulutuspaketti, jossa opetetaan kohtaamaan maahanmuuttajataustaisia asiakkaita sekä käyttämään tulkkausta ja selkokieltä keskustelun apuna.

— Kaupungilla on paljon palveluita, joissa ollaan harvoin tekemisissä vieraskielisten tai muualta tulevien asiakkaiden kanssa. Tilanteet voivat herättää epävarmuutta, jos rutiinia ei ole. Koko organisaatiossa tarvitaan rohkaisua ja asian arkipäiväistämistä.

Eriksson arvelee, että koulutuspaketti voitaisiin saada käyttöön syksyllä, mikäli valtuusto hyväksyy kehittämissuunnitelman. Paketin valmistelussa aiotaan hyödyntää muualla Suomessa käytettyjä vastaavia koulutuksia.

Tavoitteena on myös edistää sellaista yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa, joka tukee kotoutumista. Eriksson sanoo, että monet yhdistykset ovat hyvin valmiita ottamaan maahanmuuttajia riveihinsä. Tämä on jo näkynyt varsinkin urheiluseuroissa.

Monikulttuurisuustyön kehittämissuunnitelmaan toteuttamiseen ei ole erikseen budjetoitu varoja.

— Se on osa yhteisöpalvelujen tavallista toimintaa. Toivomme, että monikulttuurisuustyö olisi kaupungissa niin luontevaa, ettei siihen menisi kauheasti ylimääräistä rahaa.

Kommentoidut