Kouvolan eduskunta-avustajat ylpeitä kotiseudustaan — Jenny Hasu pukeutui Valkealan kansallispukuun, kun tilanne niin vaati

Katja Juurikko

Eduskunta-avustajat Annukka Kimmo (vasemmalla), Jenny Hasu ja Marianne Heinonen ovat kotoisin Kouvolasta.
Eduskunta-avustajat Annukka Kimmo (vasemmalla), Jenny Hasu ja Marianne Heinonen ovat kotoisin Kouvolasta.

Kouvolan kylissä on oltu huolissaan, kuuluuko niiden ääni kunnallisessa päätöksenteossa. Eduskunnassa vastaavaa ongelmaa ei ole. Nykyisen eduskunnan kaikki kolme Kouvola-taustaista avustajaa ovat kotoisin kaupungin reuna-alueilta. He avustavat keskustan edustajia.

Markku Pakkasen avustaja Jenny Hasu, 31, on kotoisin Valkealan Oravalasta ja asuu Jaalan Siikavassa. Juha Pylvään avustaja Marianne Heinonen, 35, omistaa metsätilan Muhniemellä. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän avustaja Annukka Kimmo, 48, viettää kesät sukutilallaan Valkealan Pyötsiällä.

— Asun Lappeenrannassa, mutta kytkös synnyinkotiin on vahva. Tyttärenikin esiintyy jo kolmatta kesää Tirvan Nuorisoseuran kesäteatterissa. Kouvolalaisten toivoisi tajuavan, miten laaja ja upea paikka tämä on, Kimmo sanoo.

Kouvolalaisuus herättää ristiriitaisia ajatuksia

Alueelliset identiteetit ovat eduskunnassa yleinen kahvipöytäkeskustelun aihe. Väkeä tulee joka puolelta maata, joten murteista on helppo vääntää vitsejä. Osansa saavat niin pohjalaiset, savolaiset kuin kouvolalaisetkin. Heinosen mukaan Kouvolan kolmikosta Hasu pitää vahvimmin yllä kotiseutuhenkeä.

Viime kesänä Hasu pukeutui yhden työpäivän ajaksi Valkealan kansallispukuun, koska Suomenmaa-lehti tarvitsi vapaaehtoisen kuvattavan juttua varten.

— Se oli tyypillistä Jennyä. Me tiedostamme taustamme, mutta Jenny hehkuttaa sitä niin paljon kuin mahdollista, Kimmo sanoo.

Hasu myöntää, että hänelle kotiseutu ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä asioita.

— Me kolme jaamme samanlaisia muistoja ja kulttuuriperimää. Kyllä siitä tulee sellainen ”Wuhuu, Kouvola!” -tunne.

Heinosen suhde kouvolalaisuuteen on ristiriitaisempi. Hän kokee olevansa kuntaliitoksesta huolimatta ennen kaikkea muhniemeläinen.

— Meillä on välillä vääntöä näistä termeistä. Minä puhun edelleen suur-Kouvolasta. Helsingistä käsin täkäläinen politiikka näyttää Kouvola-keskeiseltä. Terveysasemia ei tarvitse olla joka niemennokassa, mutta palvelut on järjestettävä hyvin.

Mainettaan parempi työpaikka

Eduskunnassa työskentelee yli 180 avustajaa. Osalla on useita korkeakoulututkintoja. Toiset ovat käyneet kouluja niukasti.

Hasun mukaan avustajajoukkoa yhdistää oikeastaan vain kaksi asiaa: kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja utelias luonne. Työ sisältää paljon tiedonhakua, puhelimessa puhumista ja tapaamisten järjestelyä.

— Tarkempi työnkuva riippuu siitä, millaista apua edustaja tarvitsee. Joku haluaa valmiiksi kirjoitetun puheen, toinen tarvitsee pelkät ranskalaiset viivat. Jari Leppä on ollut eduskunnassa useamman kauden, joten minulla työ on paljon yhteydenpitoa sidosryhmiin, Kimmo sanoo.

Marianne Heinonen avustaa ensimmäisen kauden edustajaa Juha Pylvästä. Edustaja ja avustaja löysivät toisensa osin siksi, että Heinonen toimi jo kaudelta 2007—2011 Katri Komin avustajana.

— Juha halusi avustajan, joka tiesi jollain tavalla talon tavat. Usein valiokuntatyötä varten luemme edustajan kanssa kumpikin hallituksen esitykset läpi ja keskustelemme niistä. Sitten edustaja käy asiat läpi valiokuntaryhmän kanssa.

Kolmikko pitää eduskuntaa mainettaan parempana työpaikkana. Virallisissa yhteyksissä arvojärjestys on tarkka. Kansanedustajien istumajärjestys määräytyy sen mukaan, miten kauan kukakin on ollut mukana. Epävirallisissa yhteyksissä kaikki ovat samanarvoisia.

Tapoihin kuuluu, että toisia tervehditään statuksesta ja virkaiästä riippumatta.

— Vaikkapa Kääriäisen Seppo voi tulla kyselemään meiltä avustajilta, että miten teillä menee. Vuorovaikutus on sellaista, että avoimesti puhutaan ja väitellään päivänpolitiikasta. Sillä ei ole väliä, onko keskustelukumppanina toinen avustaja tai kokenut poliitikko, Hasu sanoo.

Ihmisiin tutustuu liikuntatunneilla ja saunassa

Ihmisten tunteminen on keskeistä, kun poliitikot pyrkivät saamaan tukea tärkeäksi pitämilleen esityksille.

— Yleensä asioita aletaan edistää ensin hallituksen sisällä tai pienemmissä ryhmissä. Sitten mietitään, ketkä voisivat olla jo valmiiksi samaa mieltä ja lähdetään liikkeelle siitä, Kimmo sanoo.

Heinosen mukaan tutustuminen tapahtuu huomaamatta muun työn ohessa, kunhan sosiaaliset perustaidot ovat hallussa.

— Paljon puhutaan verkostoitumisesta, mutta se on huono sana. Kyse on tavallisesta tutustumisesta. Virkaroolit häviävät hyvin punttisalilla, sählyvuorolla tai saunassa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.