"Ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa ei tarkoita suoraan hyvinvointia" — Kouvolassa puhunut valokuvaaja Meeri Koutaniemi sanoo, että jokainen voi edistää ihmisoikeuksia

Suomessa ihmisoikeudet toteutuvat lähes täysin, valokuvaaja Meeri Koutaniemi sanoo. Ulkomailla suomalaiset vapaudet herättävät ihmetystä.

Niko Kaartinen

Valokuvaaja Meeri Koutaniemi luennoi Kouvolan kirjastossa keskiviikkona vihapuheen vastaisen kampanjan päätöstilaisuudessa.
Valokuvaaja Meeri Koutaniemi luennoi Kouvolan kirjastossa keskiviikkona vihapuheen vastaisen kampanjan päätöstilaisuudessa.

Valokuvaaja Meeri Koutaniemen mukaan Suomessa ihmisoikeusasiat ovat pääasiassa hyvin. Poikkeuksiakin silti löytyy.

Esimerkiksi saamelaisten ja romanien asema vaatii hänen mielestään edelleen parannusta. Tärkeintä on ihmisten omien asenteiden muuttaminen.

— Tieto ja vuorovaikutus murtavat ihmisten ennakkoasenteita. Kannattaa hankkiutua tilanteisiin, jossa ennakkoluulot voivat murtua. Kun ihmisiin tutustuu paremmin, joutuu lopulta nauramaan omille ennakkoluuloilleen.

Koutaniemi on tehnyt paljon töitä tuodakseen esille ihmisoikeuksien loukkauksia ja nostaakseen keskusteluun naisten aseman eri puolilla maailmaa.

Tiistaina hän puhui Kouvolan pääkirjastolla järjestetyssä vihapuheen vastaisen hankkeen päätöstapahtumassa.

Jokainen voi edistää ihmisoikeuksia

Koutaniemi korostaa jokaisen henkilökohtaista vastuusta ihmisoikeuksien edistämisestä lähipiirissään.

— Voi pohtia, miten voi olla oman lähipiirin nuorten tai ikäihmisten tukena, estää yksinäisyyttä tai syrjäytymistä tai puuttua siihen, jos omissa sosiaalisissa piireissä on henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

Suomessa ei aina ymmärretä Koutaniemen mukaan sitä, miten hyvin ihmisoikeudet toteutuvat. Maailmalla ihmetellään Suomen palkallisia vanhempainvapaita, opintotukia ja jokamiehenoikeutta.

— Suomessa onnellisuus voi muodostua vapauden, puhtauden, turvallisuuden ja koulutuksen kautta, ja noissa asioissa meillä on rima todella korkealla. Vaikka oikeudet toteutuvat, se ei silti kerro miten me voimme. Mielenterveysongelmat ja masentuneisuus ovat Suomessa isoja ongelmia.

Naisten asema on hiljalleen parantunut

Koutaniemi on matkoillaan nähnyt maita, joissa ihmisoikeudet eivät toteudu yhtä hyvin kuin Suomessa.

Koutaniemi puhuu usein naisten aseman puolesta. Hänen mukaansa se on parantunut paljon vuosien aikana, mutta asioiden kehittyminen jää usein huomaamatta median keskittyessä räikeisiin ihmisoikeusrikkomuksiin.

— Kaikki suuret muutokset vaativat ihmisten osallistumista. Näin on ollut läpi historian. Oli kyse sitten orjuuden lakkauttamisesta, naisten äänioikeudesta tai aborttioikeudesta.

Viimeksi mainittu on kipukohta monissa maissa. Esimerkiksi Koutaniemi nostaa El Salvadorin, missä nainen voi joutua vankilaan jopa keskenmenosta.

— Itsemääräämisoikeutta rajoittamalla kontrolloidaan koko naisen ihmisarvoa.

Muiksi merkittäviksi ihmisoikeusongelmiksi Koutaniemi mainitsee pakolaistilanteen ja radikalisoitumisen. Monet elävät oloissa, joissa radikalisoituminen on ainoa vaihtoehto.

— Nämä ovat asioita, joihin meidän kaikkien on tulevaisuudessa otettava kantaa. Ihmisoikeuksia ei saa myöskään ottaa itsestäänselvyyksinä. Suomessakin ansaittujen oikeuksien puolesta pitää taistella voimakastahtoisesti, ettei oikeuksia menetetä.

Kouvola jatkaa vihapuheen kitkemistä

Kouvolan nuorisopalveluiden kaksivuotinen hanke vihapuheen ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi päättyy tämän vuoden lopussa, mutta työ jatkuu.

— Kahdessa vuodessa on tehty paljon, kertoo Kouvolan yhteisöllisen nuorisotyön koordinaattori Maritta Rihu.

Kouvolan kaupunki on opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadulla hankerahalla muun muassa yhdenvertaiskouluttanut henkilöstöään, järjestänyt koulutuksia Kouvolan vammaisyhdistyksen vapaaehtoisille, järjestänyt kansainvälisiä messuja, Elävä kirjasto -tapahtumia ja rasisminvastaisen viikon.

Lisäksi kaupunki on järjestänyt muun muassa maahanmuuttotaustaisten nuorten ja kantasuomalaisten nuorten yhteisiä keilailuiltoja, kouluvierailuja ja tyttöjeniltoja.

— Palaute tapahtumista on ollut hyvää. Hankkeen loppuessa esimerkiksi keilaillat jäävät elämään. Työssämme jatkuu vihapuheen ja rasisminvastainen linja vastaisuudessakin.

Rihun mukaan työ on edesauttanut maahanmuuttajataustaisten nuorten integroinnissa. Lisäksi hankkeen aikana kaupungin ja monikulttuurisuuskeskus Saagan välinen yhteistyö on parantunut.

Yksi hankkeen tavoitteista on vihapuheen ehkäisy. Rihun mukaan Kouvola ei eroa vihapuheessa muista suomalaisista kaupungeista.

— Sitä löytyy joka paikasta jossain määrin. Meidän toiminnoissamme sille on nollatoleranssi. Vasta hankkeen loputtua pystymme arvioimaan, onko esimerkiksi vihapuhe vähentynyt hankkeen avulla.

Meeri Koutaniemi

Syntynyt vuonna 1987 Kuusamossa.

Opiskellut kuvajournalismia Tampereen yliopistossa.

Keskittyy töissään ihmisoikeuksiin.

Valittu vuonna 2012 ja 2013 Vuoden Lehtikuvaajaksi. Palkittu myös muun muassa kansainvälisellä Visa D’or Daily Press -palkinnolla vuonna 2014.

Nostanut naisten oikeuksia keskusteluun muun muassa dokumentoimalla Helsingin Sanomille naisten ympärileikkauksia Keniassa.

Toiminut valokuvaajana ja journalistina yli 50 maassa ja kuvannut dokumenttielokuvia Meksikossa, Boliviassa ja Brasiliassa.

Lähde: Sata suomalaista valokuvaajaa

Luetuimmat