Keskiaika saapuu Kouvolaan — Duo Medieval esittää musiikkia nunnilta, trubaduureilta ja tuntemattomiksi jääneiltä säveltäjiltä

Konsertissa voi kuulla keskiaikaisista soittimista vaikkapa dulcimeria tai organettoa.

Duo Medieval

Keskiaika saapuu Kouvolaan — Duo Medieval esittää musiikkia nunnilta, trubaduureilta ja tuntemattomiksi jääneiltä säveltäjiltä

Kouvolalaissyntyinen Anneliina Rif ja Uli Kontu-Korhonen ovat tunteneet toisensa 1980-luvulta asti.

Yhteistyötä he ovat tehneet todella pitkään, mutta Duo Medieval syntyi vasta noin kaksi ja puoli vuotta sitten.

— Meiltä on pyydetty jo vuosia yhteistä levyä, kun olemme kuulemma samannäköiset ja samankuuloisetkin, Rif kertoo nauraen.

Keskiaikaisista soittimista konsertissa esitellään muun muassa organettoa eli urkua, kaksoisnokkahuilua ja goottiharppua.

Sinfonia ei ole vain musiikkiteos, vaan kampiliirasoittimiin kuuluva keskiaikainen instrumentti.

Dulcimer on puolestaan muinaispiano. Se on kuin kannel, jota soitetaan lusikan muotoisilla kapuloilla.

— Ääni on paljolti sama kuin pianossa nykyään.

Rebek on viulun kaltainen luuttumainen soitin, jota soitetaan jousella.

— Sen muoto tulee siitä, että se on kaiverrettu vain yhdestä puusta verrattuna viuluihin.

Hildegard Bingeniläinen uskoi saavansa teoksensa visiona korkeammilta voimilta.

Keskiajalla kirkolliset laulut olivat musiikista avainasemassa. Konsertin aluksi kuullaankin musiikkia kahden tunnetun nunnan, Hildegard Bingeniläisen ja Pyhän Birgitan luostareista.

Harvoin kuultu erikoisuus konsertissa on In matutinus laudibus, katolisen kirkon aamupalvelusmusiikki.

Hildegard Bingeniläinen teki siihen kahdeksan pientä kappaletta.

— Hildegard tosin kieltäytyi kutsumasta itseään säveltäjäksi. Hän oli sitä mieltä, että hän sai teoksensa visiona korkeammilta voimilta.

Toisenlaista keskiajan musiikkia esittelevät konsertin loppupuolella laulut kiertäviltä laulajilta eli truveereilta ja trubaduureilta.

Joistakin kappaleista tekijän nimi tunnetaan, monista tosin ei.

— Keskiajalla ei välttämättä ollut niin tärkeää, kuka kappaleen oli tehnyt. Suuri osa tiedon välittämisestä tapahtui suullisena traditiona.

Suomessakin keskiajan musiikki on soinut aikanaan. Nuotteja on löytynyt muun muassa keskiaikaisten tilikirjojen kansien sisältä.

— Niiden sisään oli paksunnokseksi ja tueksi laitettu revenneitä nuotteja.