Kouvolalainen pariskunta myi olemattomia Ruisrock-lippuja 19 ostajalle — Nettipetosjutuissa tuomiot eivät estä huijareita uusimasta rikoksia

Nettipetosten määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosiin koko maassa ja Kouvolassa. Poliisin mukaan suomalaiset osaavat toimia netissä aiempaa huolellisemmin.

Kouvolalainen pariskunta myi olemattomia Ruisrock-lippuja 19 ostajalle — Nettipetosjutuissa tuomiot eivät estä huijareita uusimasta rikoksia

Kouvolalainen 27-vuotias mies ja 22-vuotias nainen tuomittiin 8. marraskuuta Kymenlaakson käräjäoikeudessa 19 petoksesta. Pariskunta myi Tori.fi-palvelussa Ruisrock-lippuja, joita heillä ei ollut aikomustakaan toimittaa ostajille. Rikokset tapahtuivat kahden viikon aikana kesä—heinäkuussa 2017.

Syöttiin tarttui festivaalikansaa eri puolilta Suomea. Ostajat maksoivat olemattomista lipuista yhteensä noin 4 000 euroa. Oikeuden mukaan yksittäisten ostojen summat olivat 80—300 euroa.

Oikeus määräsi pariskunnan korvaamaan rikoksella saadut tuotot. Sen lisäksi heidät tuomittiin viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Tuomiosta voi valittaa, joten se ei ole lainvoimainen.

Osa nettihuijareista tehtailee rikoksia tuomioista välittämättä

Viiden kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus kuulostaa lievältä tuomiolta 19 petoksesta. Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisarion Juha Junkkarin mukaan rangaistukset ovat järjestään lyhyitä, jos yksittäisten tekojen rikoshyöty on vähäinen.

— Tuntuu siltä, että petoksen tekijät ovat aika hintatietoisia. Ostajatkaan eivät aina tee rikosilmoitusta, jos summat ovat pieniä. Myyntipetosten tutkinnassa selviää hyvin usein, että ostajia on ollut alun perin tiedettyä enemmän.

Ostaja voi pyytää myyjältä sellaisen tuotekuvan, johon on aseteltu viereen päivän lehti.

Poliisin mukaan myyntipetosten tekijät saadaan suurella todennäköisyydellä kiinni, mutta rahojen takaisinsaanti on toinen juttu. Poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta sanoo, että osa nettihuijareista tehtailee petoksia sarjatuotantona.

He saavat rahat, tuhlaavat ne ja kärsivät rangaistuksen. Rahantarpeen iskiessä kuvio alkaa alusta. Taustalla voi olla päihdeongelmia, eikä korvauksia perittäessä maksukykyä löydy.

Kaikkein törkeimmistä rikossarjoista tuomitaan ankarasti, mutta silloin tekoja täytyy olla todella paljon. Helsingin Sanomat uutisoi vuonna 2015 tapauksesta, jossa Helsingin käräjäoikeus langetti mahdollisesti Suomen eniten nettipetoksia tehtailleelle Viljar Kivelle 3 vuoden ja 6 kuukauden vankeusrangaistuksen.

Oikeuden mukaan Kivi oli osallisena vuonna 2014 huijausvyyhdissä, jossa aiheutettiin sadoille ihmisille yhteensä yli 500 000 euron vahingot. Huijarit onkivat ihmisten nettipankkitunnuksia Tullin, Postin ja perintäyritysten nimissä.

Nettipetosten määrän lasku selittyy osin tilastoharhalla

Poliisin tietoon tulleiden nettipetosten määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti, mutta tänä vuonna määrä on kääntynyt laskuun. Poliisin tulostietojärjestelmän mukaan vuonna 2016 nettipetoksista tehtiin noin 18 700 ilmoitusta. Tänä vuonna lukema näyttää jäävän alle 12 000:n.

Poliisihallituksen Ahon mukaan osa vähennyksestä on tilastoharhaa. Ulkomailla tapahtuneita maksuvälinepetoksia ei kirjata enää Suomessa poliisin rikosilmoituksiksi. Maksuvälinepetosten tilastoitu määrä on tämän takia vähentynyt muutamalla tuhannella.

— Petosrikosten määrät ovat kuitenkin vähentyneet myös muuten. Valistuksen vaikutus tällaiseen rikollisuuteen on suuri. Kun ihmiset tietävät huijauksista, niitä osataan varoa.

Aho suosittelee netin kauppapaikkojen asiakkaita käyttämään tervettä järkeä ja näkemään vähän vaivaa.

— Ostaja voi pyytää myyjältä sellaisen tuotekuvan, johon on aseteltu viereen päivän lehti. Silloin voi varmistua siitä, ettei kuvaa ole haettu esimerkiksi muulta sivustolta.