Ikkunaprinsessan ikuisuusprojekti — Tiia Rautio kunnostaa lähes 120 vuotta vanhoja kansakoulun ikkunoita

Risto Hämäläinen

Hengityssuojain on tärkeä vanhoja maaleja irrottaessa, koska niissä on käytetty lyijyä.

Risto Hämäläinen

Pienet lahovauriot pystyy usein korjaamaan puuntäyttaineella, esimerkiksi sahajauhon ja liiman seoksella. Suuremmissa vaurioissa täytyy vaihtaa koko alapuite.

Risto Hämäläinen

Ylimääräinen kitti poistetaan kittiveitsellä.

Risto Hämäläinen

Kitti on tehty pellavaöljystä ja liidusta.

Risto Hämäläinen

Ikkunat maalataan pellavaöljymaalilla kolmeen kertaan. Maalikerrokset ovat ohuita, jotta valumia ei pääse syntymään.

Risto Hämäläinen

Kittauksessa tarvitaan vinopäistä vasaraa, kittiveistä ja lasituslankaa. Nauloja ikkunoiden kiinnittämiseen ei kannata käyttää.

Risto Hämäläinen

Tiia Rautio halusi säilyttää alkuperäiset ikkunat, koska ne ovat arvokkaat ja hienot.

Risto Hämäläinen

Kittiä voi tehdä itse liidusta ja vernissasta. Ennen kittaamista kittiura pitää käsitellä, siihen voi käyttää esimerkiksi Sinolia ja sellakkaa.

Risto Hämäläinen

Talon alkuperäiset ikkunat ovat lähes 120 vuotta vanhoja.

Risto Hämäläinen

Pokat on numeroitu, jotta oikeat lasit löytyvät helpommin.

Risto Hämäläinen

Osa ikkunoista on maalattu, mutta moni odottaa vielä vuoroaan.

Risto Hämäläinen

Kitti asetelleen paikoilleen käsin painellen.

Risto Hämäläinen

Vanha irtonainen maali irtoaa helposti maalikaapimella.

Risto Hämäläinen

Ikkunat on maalattu Allbäck-pellavaöljymaalilla. Händillä irrotetaan maalitahratlasista.

Risto Hämäläinen

Ennen Joroisissa sijaitsevan kansakoulun löytymistä Rautio oli ehtinyt käydä katsomassa useita hirsirakennuksia Mikkelin seudulla, mutta hinnat olivat tuntuneet liian korkeilta korjaustarpeisiin nähden.

Risto Hämäläinen

Ikkunoiden metalliosat putsataan puukolla ja teräsharjalla. Ennen maalausta ne käsitellään ruosteenestomaalilla.

Risto Hämäläinen

Ikkunanpokien puhdistuksessa tarvitaan puukkoa, maalikaavinta, pihtejä, teräsharjaa ja hengityssuojainta.

Risto Hämäläinen

Jos vanha kitti ei irtoa pelkällä puukolla, voi sitä avittaa vasaralla. Mitä uudempaa kitti on, sitä tiukemmin se on kiinni.

Tiia Rautio on aina ollut kiinnostunut perinteisestä puurakentamisesta. Haaveillessaan vanhasta hirsitalosta hän eksyi Huutokaupat.com-sivustolle, jossa huudettavana oli Joroisissa sijaitseva vanha kansakoulu.

— Talo oli täynnä rojua, supikoirat olivat asuneet sisällä ja oravat olivat valloittaneet talon. Pihalla oli sohvia, jääkaappeja ja autonromu. Ympärillä oli isot koira-aidat, Rautio kertoo.

Hirret olivat kuitenkin melko hyvässä kunnossa, ja Rautio päätti yrittää huutaa talon itselleen. Kun toinen huutaja lopetti korottamisen, Rautio sai koulun itselleen reilulla 7 000 eurolla.

Noin vuosi sitten ostettu rakennus on Rautiolle ikuisuusprojekti, josta jonain päivänä tulee perheen kesäpaikka. Ensimmäisenä Rautio päätti aloittaa vanhojen ikkunoiden entisöinnin. Tavoitteena oli saada lähes 120 vuotta vanhat ikkunat käyttökelpoisiksi.

Oppia Porista

Ennen kouluprojektiaan Rautio oli maalannut ikkunoita lapsena mökillä ja yhdessä kesätyöpaikassa. Esimerkiksi lasituksia hän ei kuitenkaan ollut ennen tehnyt.

Rautio etsi tietoa netistä ja törmäsi siellä porilaiseen rakennuskonservaattoriin Laura Salliin, johon hän otti yhteyttä. Viime kesänä Rautio matkasi ikkunapuitteiden kanssa Sallin oppiin Poriin.

— Hän neuvoi ihan kädestä pitäen, miten ikkunoita kunnostetaan.

Rautio halusi säilyttää ikkunat mahdollisimman alkuperäisinä, ja huonon maalipinnan alla olikin uskomattoman hyväkuntoista puuta.

— Ne on tehty tiheäsyisestä männystä. Nykyään ei tehdä ikkunapuitteita niin hyvästä laadusta kuin ennen vanhaan.

Vaurioita oli ulkoalapuitteissa, ja niiden korjauksessa tarvittiin luovuutta.

Osa laseista on alkuperäisiä, osaan ikkunoista on kunnostustöissä vaihdettu uusi lasi. Laseja on ollut välillä vaikea löytää, koska vanhat lasit ovat paksuudeltaan 2-millisiä. Nykyään ikkunat ovat 3-millisiä.

Mieluista ikkunalasia on tarjolla vaihtelevasti. Eniten Rautio pitää vanhasta aaltoilevasta lasista. Sen tyylistä sai Porista, mutta ei kotikaupunki Mikkelistä. Raution viimeksi tilatessa Mikkelistä ei löytynyt myöskään 2-millistä varastosta, vaan se piti tilata Varkaudesta.

Rautio kävi talven ajan kansalaisopiston teknisen työn kurssilla, jossa hän sai käyttää koneita, joilla pääsi harjoittelemaan puuntyöstöä. Kerta toisensa perään ikkunoita kurssille raahannut sai lempinimekseen Ikkunaprinsessa. Talven aikana valmistui kahdeksan puitetta.

Työvaiheita kunnostuksessa on useita. Ensin ikkunat puhdistetaan huolella vanhasta kitistä. Naulat ja lasituslangat poistetaan pihdeillä, ja maalikaapimella kaavitaan irtonaiset maalit. Hengityssuojaimen käyttö on tärkeää, koska vanhoissa maaleissa on lyijyä.

Kun maali on puhdistettu molemmilta puolilta, puu hiotaan hiomakoneella. Metalliosat puhdistetaan puukolla ja teräsharjalla ja maalataan ruosteenestomaalilla.

Rautio on maalannut puitteet kolmeen kertaan valkoisella Allbäck-pellavaöljymaalilla.

— Pitää maalata tosi ohut kerros, koska muuten tulee valumia.

Lopuksi maalin annetaan kuivua kunnolla.

Valmista vuosikymmenessä

Moni asia on edistynyt viime kesästä. Pihalle istutettiin nurmikko, ja alueelle vedettiin vesiosuuskunnan vesi.

Yläkerrassa, vanhassa alakoulun opettajan huoneessa, on jo valmiit, entisöidyt ikkunat. Ne näyttävät uusilta, mutta kunnioittavat vanhaa.

Kunnostettavia ikkunoita on silti vielä paljon. Rautio arvelee, että kaikki ikkunat on entisöity kymmenen vuoden päästä.

— Hidasta hommaa, mutta sitten kun saa valmiiksi, kestää pitkään.

Mitä opin?

Vanhoissa ulkoikkunoissa on metalliset kulmaraudat, jotka ovat Tiia Raution mukaan kaikkein pahimpia vanhoille ikkunoille.

— Sadevesi menee ruuvinreikiä pitkin sisään, ja sen takia alapuut ovat useimmiten niitä, joissa vauriot ovat. Pienet vauriot voi korjata puuntäyttöaineella, esimerkiksi sahajauhon ja liiman seoksella.

Raution mukaan aina ei kuitenkaan kannata korjata puitetta, vaan on järkevämpää tehdä uusi samanlainen tilalle. Yhden kulman lahovaurion voi vielä korjata, mutta kahdessa alakulmassa olevaan vaurioon tarvitaan kokonaan uusi puite.

Missä: Joroisten Maavedellä, Kiekankylällä.

Mikä: Vuonna 1898 rakennettu Kiekan kansakoulu. Joroisten ensimmäinen kansakoulu ja siksi yleiskaavassa suojeltu. Toiminut koulun lisäksi esimerkiksi mattokutomona ja lasikuituveneiden valmistuspaikkana. Nyt haaveilu- ja harrastepaikka.

Kuka: Mikkeliläinen sairaanhoitaja Tiia Rautio, 38. Talo on enimmäkseen Raution projekti, mutta myös lapset Nooa ja Sylvia pyörivät toisinaan talolla.

Miksi: Rautio oli haaveillut vanhasta hirsitalosta, johon liittyy historiaa ja jonka vanhasta tunnelmasta pääsisi nauttimaan. Kiehtovaa oli myös mahdollisuus päästä itse kunnostamaan rakennusta. Rautio aloitti remontin ikkunoista, koska ne ovat työläin osa ja kun ne saadaan kuntoon, lumi ei pääse talvella sisään.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.