Sateet piristivät heinäsatoa, mutta viljanviljelijöille on odotettavissa toinen kehno vuosi peräkkäin — "Saattaa olla monelle viimeinen niitti"

Vaikka kylvö olisi onnistunut hyvin, kuumuus ja kuivuus on jättänyt kasvuston harvaksi. Mansikoiden satokausi kestää syyskuuhun asti.

Moises Garibay

Hannolan tilan charolais-lehmät ruokailevat nyt laitumella. Lasse Hannola uskoo rehun riittävän karjan tarpeisiin.
Hannolan tilan charolais-lehmät ruokailevat nyt laitumella. Lasse Hannola uskoo rehun riittävän karjan tarpeisiin.

Kymenlaaksossa saatiin kesän ensimmäiset kunnon sateet vasta kesäkuun lopussa. Ne eivät pelasta kärsinyttä viljaa, mutta heinäsadon tilanne näyttää hieman paremmalta kuin muutama viikko sitten.

— Ensimmäinen sato jäi aika vaatimattomaksi kuivuuden ja kuumuuden vuoksi. Toisen toivottiin olevan parempi, mutta se ei lähtenyt kasvamaan heti. Nyt vesi on piristänyt kasvustoja, kun ravinteet ovat alkaneet liikkua maaperässä, toteaa kasvintuotannon asiantuntija Elina Valkeinen Pro Agria Etelä-Suomesta.

Toisestakin heinäsadosta odotetaan silti heikkoa. Valkeinen pitää varmana, että rehusta tulee pulaa ja jotkut tilat joutuvat sen vuoksi toimittamaan eläimiä teuraaksi.

Elimäellä Lasse ja Matti Hannolan lihakarjatilalla kasvatetaan heinää omaa karjaa varten. Tähän asti rehun riittäminen ei ole ollut ongelma.

— Jos kuivuus vielä jatkuu, toinen rehusato voi jäädä pieneksi. Toistaiseksi ylivuotista tavaraa on sen verran jäljellä, ettei huolta ole, sanoo Lasse Hannola.

Hän arvioi ensimmäisen sadon jääneen noin puoleen tavanomaisesta. Toista satoa päästään hitaan kasvun vuoksi korjaamaan ehkä kuukauden päästä.
Tilalla on noin sata emolehmää. Teurastamisen tarpeeseen Hannola ei usko.

Sää nostaa viljan hintaa

Viljasadosta näyttää tulevan selvästi keskimääräistä heikompi. Sellaisetkin pellot, joissa kylvö onnistui teknisesti hyvin, ovat jääneet harvoiksi.

— Kun on ollut kuivaa ja kuumaa, viljat eivät ole juurikaan versoneet. Kun tietä pitkin ajaa kovaa pellon ohi, se saattaa näyttää hyvältä, mutta lähempää tarkasteltaessa huomaa korsien olevan harvassa. Sitten on peltoja, jotka itivät vasta myöhään tulleista sateista, eivätkä ne sateet riitä pelastamaan tilannetta, Valkeinen kertoo.

Viljelijän kannalta kehno sää nostaa viljan hintaa. Valkeinen mainitsee, että esimerkiksi mallasohrasta ei ole moneen vuoteen luvattu niin hyvää hintaa kuin tulevasta sadosta. Sen arvioidaan jäävän noin puoleen tavanomaisesta.

— On tietysti tosi valitettavaa, että tällainen vuosi tuli heti viime vuoden jälkeen. Viime vuonna monella jäi paljon viljaa puimattomana peltoon, ja sellaiset tilat joutuvat säästämään muun muassa lannoitteiden ostossa. Kun vahinko vielä kertautuu tänä vuonna, se saattaa olla monelle viimeinen niitti.

Mansikalla pitkä satokausi

Myös marjasadon odotetaan jäävän melko pieneksi. Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton Kymen piirin puheenjohtaja Simo Rasimus toteaa sadon vaihtelevan tilakohtaisesti: pelloilta, joilla viljely on onnistunut hyvin, saatetaan saada normaaleja satoja, heikommin onnistuneilla sato voi jäädä alle puoleen tavanomaisesta.

Toisaalta satokausi kestää kauan. Marjojen tukku- ja vähittäiskauppaan keskittyneen Plusmarjat oy.n yrittäjä Henrik Herrala puhuu jopa ennätyksellisen pitkästä mansikkakaudesta.

— Pääsatokausi jatkuu koko heinäkuun, ja uusista taimista tulee mansikkaa syyskuun alkupuolelle asti.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut